Hallituksi tulemisen pelko...

..on usein sama asia kuin hallitsemisen halu.

Eikö mikä tahansa ajatustoiminta tai päätelmät (tai päättelemättömyys!) jostakin (kuten uskontojen kirjoista) ole henkilölle omakohtaisia? Eihän siinä ole mitään järkeä arvioida toisen henkilön uskontoa. Oman uskonnollisuuden kautta on tarkoitus "säädellä" omaa henkistä hyvinvointia. Siis ihan samalla tavalla kuin lenkkeilijä liikuntansa kanssa, laihduttaja ruuan kanssa tai opiskelija kirjojensa kanssa.

Toisten henkisyyden eli mielen vuoksi päreensä polttava ei ole ihan terve, oikeastaan. Hänellä on syvällä virhekäsityksestä juontava pelko siitä että tulee hallituksi henkisesti. Pappi, piispa tai saarnamies ei ole Jumala, vaan samalla tavalla hänelle elämä ja henkisyys on haaste kuin muillekin. Eli ei syytä huoleen.

Ateismi on vain yksi monista sanoista jonka kautta yllä mainittu purkautuu.

Ette voi tietää mikä on uskonnollisuuteni sisältö vaikka ilmoittaisin kuuluvani johonkin seurakuntaan. En minä ainakaan voi toisesta samaa. Ja miksi puuttuisin tässä mielessä esimerkiksi naapurini asioihin!
8108
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Noinhan voi ajatella, kun ei tiedä asiasta mitään. Minulle ateistina on oihan sama vaikka vetäisit itsesi ristille kerran viikossa, jos se saa sinulle hyvän olon.
Mutta siinä kohtaa, kun vaaditaan muitakin elämään oman uskomuksen mukaan, teen rajan. Sitä asiaa me ateistit täällä vastustamme. Uskonnot pois niistä yhteiskunnan instituutioista, joiden tehtävä on palvella kaikkia kansalaisia.
Tämänhän sinä tiesitkin, mutta on niin kiva väittää ateistien vastustavan sinun uskoasi, koska silloin voit heittää sen ihanan marttyyrin kaavun niskaasi ja leikkiä uhria. Sitä paitsi, on paljon helpompi uskovalle keskustella tässä asiassa aiheen vierestä kuin aiheesta, koska aihe on liian arkaluontoinen. Uskovakin ymmärtää sen vääryyden, mitä Suomessakin tapahtuu, mutta ei vain halua sitä tunnustaa. Se siitä uskovien rehellisyydestä.

Äänestä
  • Mikä minun uskoni sitten muka on??? Sinun juttusi oli ihan puutaheinää mutta osoitti juuri sen että emme me voi toisista mitään tietää. Mikä risti? Mikä marttyyri? Nämähän ovat omia käsityksiäsi uskonnollisuudesta ja ilmeisesti kristinuskosta.

    Toki kirkko on instituutio ja osa yhteiskuntaa tavalla jota kaikki eivät hyväksy. Mutta mitä tekemistä kirkolla on henkilökohtaisen uskonnollisuuden kanssa? Ei mitään. Kuten ei myöskään ateismilla silloin kun se hyökkää olettamuksin muita vastaan.

    Ateisti toimii juuri kuin kiihkoileva saarnamies eli puuttuu muiden henkisyyteen omine kuvitelmine ja julistuksineen. Ateismi on reaktio jollekin joka on ateistin oma virhekäsitys uskonnollisuudesta.

    Jo sana uskonto on mielestäni väärä sille mitä sen sanan sisältö voi olla. Jotenkin näin. Minä olen uskontoni ja henkisyyteni - nyt. Siis ei ole sanoja sille mikä on ja mitä olemme, mutta silti juuri olemme eniten. Ehkä tälle joku antaa nimeksi kristinusko. ...edelleen "jotenkin näin".

    Äänestä

  • Uusijuoksija kirjoitti:

    Mikä minun uskoni sitten muka on??? Sinun juttusi oli ihan puutaheinää mutta osoitti juuri sen että emme me voi toisista mitään tietää. Mikä risti? Mikä marttyyri? Nämähän ovat omia käsityksiäsi uskonnollisuudesta ja ilmeisesti kristinuskosta.

    Toki kirkko on instituutio ja osa yhteiskuntaa tavalla jota kaikki eivät hyväksy. Mutta mitä tekemistä kirkolla on henkilökohtaisen uskonnollisuuden kanssa? Ei mitään. Kuten ei myöskään ateismilla silloin kun se hyökkää olettamuksin muita vastaan.

    Ateisti toimii juuri kuin kiihkoileva saarnamies eli puuttuu muiden henkisyyteen omine kuvitelmine ja julistuksineen. Ateismi on reaktio jollekin joka on ateistin oma virhekäsitys uskonnollisuudesta.

    Jo sana uskonto on mielestäni väärä sille mitä sen sanan sisältö voi olla. Jotenkin näin. Minä olen uskontoni ja henkisyyteni - nyt. Siis ei ole sanoja sille mikä on ja mitä olemme, mutta silti juuri olemme eniten. Ehkä tälle joku antaa nimeksi kristinusko. ...edelleen "jotenkin näin".

    Kukaan täällä ei hyökkää sinun henkilökohtaista uskoasi vastaan. Kuten sanoit, emme edes tiedä, mikä sinun henkilökohtainen uskosi on. Me olemme täällä uskontojen erityisasemaa vastaan ja sitä, että uskontojen nimissä voi tehdä paljon sellaista, mikä muuten on täysin kiellettyä.
    Usko sinä mihin haluat. En ole kiinnostunut siitä. Miksi otat henkilökohtaisena loukkauksena uskontojen kritisoinnin, mutta pystyt tekemään ilmiömäisiä yleistyksiä ateisteista samassa kirjoituksessa.
    Missä ateisti on puuttunut sinun henkisyyteesi? Kyseenalaistaessaan käsitteen henkisyys? Mitä on tuo tarkoittamasi puuttuminen ihan käytännössä? Anna esimerkki.

    Äänestä

uskonto ja uskominen olisi jokaisen henkilökohtainen asia, kuten vaikkapa lenkkeily, niin silloin asia olisi ok. Mutta näin ei ole. Uskonto on Suomessakin osa yhteiskuntaa, osa lainsäädäntöä ja se vaikuttaa kaikkiin lapsista alkaen.

Äänestä
  • Ei Suomessa ole uskontopakkoa ei se sellaisenaan ole edes mahdollista. Menee hyvin epämääräiseksi jos kaikki mitä opimme ja kaikki normit olisivat uskonnon ja kirkon luomia. Se että kirkko, joka on eri asia kuin henkilön oma uskonnollisuus, on ollut osa yhteiskuntaa, luku- ja kirjoitustaidon ja lainsäädännön kehitystä, on fakta. Silti henkinen minä, joka meillä kaikilla on, tulisi olla ja on yksityinen.

    Ei ole järkevää puuttua siihen mitä joku toinen on ja ajattelee. Ihan sama onko kyse papista tai ateistista...Tästä lähtee vapaus, ilo ja kaikki terve kehitys. Sille joku antaa myös nimen kristillisyys joku toinen nimeää sen muuksi. Kyse ON henkilökohtaisesta asiasta jota ei ole järkevää arvostella - ellei satu olemaan ajatustenlukija.

    Et pysty määrittelemään sitä mikä ajattelussamme on mistäkin lähtöisin. Kyse on kulttuurista, mielestä ja minuudesta. Ja mikä sen vaihtoehto muka olisi? Vastakohdat sisältyvät toisiinsa, eikä vastustaja voi oikein vastustaa muuta kuin minkä on oppinut.

    Äänestä

  • Uusijuoksija kirjoitti:

    Ei Suomessa ole uskontopakkoa ei se sellaisenaan ole edes mahdollista. Menee hyvin epämääräiseksi jos kaikki mitä opimme ja kaikki normit olisivat uskonnon ja kirkon luomia. Se että kirkko, joka on eri asia kuin henkilön oma uskonnollisuus, on ollut osa yhteiskuntaa, luku- ja kirjoitustaidon ja lainsäädännön kehitystä, on fakta. Silti henkinen minä, joka meillä kaikilla on, tulisi olla ja on yksityinen.

    Ei ole järkevää puuttua siihen mitä joku toinen on ja ajattelee. Ihan sama onko kyse papista tai ateistista...Tästä lähtee vapaus, ilo ja kaikki terve kehitys. Sille joku antaa myös nimen kristillisyys joku toinen nimeää sen muuksi. Kyse ON henkilökohtaisesta asiasta jota ei ole järkevää arvostella - ellei satu olemaan ajatustenlukija.

    Et pysty määrittelemään sitä mikä ajattelussamme on mistäkin lähtöisin. Kyse on kulttuurista, mielestä ja minuudesta. Ja mikä sen vaihtoehto muka olisi? Vastakohdat sisältyvät toisiinsa, eikä vastustaja voi oikein vastustaa muuta kuin minkä on oppinut.

    Ei kiukaan ole puhunut uskontopakosta. Toit uskontopakon keskusteluun, ettei sinun tarvitsisi vastat siihen mistä oikeasti kirjoitettiin. Et vastannut sanallakaan Kössönömin tekstiin vaan täysin asiaan vierestä.

    Äänestä

  • Uusijuoksija kirjoitti:

    Ei Suomessa ole uskontopakkoa ei se sellaisenaan ole edes mahdollista. Menee hyvin epämääräiseksi jos kaikki mitä opimme ja kaikki normit olisivat uskonnon ja kirkon luomia. Se että kirkko, joka on eri asia kuin henkilön oma uskonnollisuus, on ollut osa yhteiskuntaa, luku- ja kirjoitustaidon ja lainsäädännön kehitystä, on fakta. Silti henkinen minä, joka meillä kaikilla on, tulisi olla ja on yksityinen.

    Ei ole järkevää puuttua siihen mitä joku toinen on ja ajattelee. Ihan sama onko kyse papista tai ateistista...Tästä lähtee vapaus, ilo ja kaikki terve kehitys. Sille joku antaa myös nimen kristillisyys joku toinen nimeää sen muuksi. Kyse ON henkilökohtaisesta asiasta jota ei ole järkevää arvostella - ellei satu olemaan ajatustenlukija.

    Et pysty määrittelemään sitä mikä ajattelussamme on mistäkin lähtöisin. Kyse on kulttuurista, mielestä ja minuudesta. Ja mikä sen vaihtoehto muka olisi? Vastakohdat sisältyvät toisiinsa, eikä vastustaja voi oikein vastustaa muuta kuin minkä on oppinut.

    Kuten sanottu kukaan ei ole hyökännyt sinun henkilökohtaista uskoasi vastaan, ja eihän me tosiaankaan voida tietää mihin sinä uskot, valtion kanssa kytkyksissä olevaa kirkkoinsituutiota kohtaan sensiaan kyllä tulee arvostelua, paikoin jyrkinkin sanankääntein, ateistien suunnalta, mutta sehän ei ole sama asia kuin sinun henkilökohtainen usko, mutta jos sinä nyt esimerkiksi rupeat tuputtamaan henkilökohtaista uskoasi muille henkilöille, niin silloinhan se henkilökohtaisuuspykälä siitä poistuu, ja sitä saa ruveta kyseenalaistamaan.

    Äänestä

  • old_profile_55791 kirjoitti:

    Kuten sanottu kukaan ei ole hyökännyt sinun henkilökohtaista uskoasi vastaan, ja eihän me tosiaankaan voida tietää mihin sinä uskot, valtion kanssa kytkyksissä olevaa kirkkoinsituutiota kohtaan sensiaan kyllä tulee arvostelua, paikoin jyrkinkin sanankääntein, ateistien suunnalta, mutta sehän ei ole sama asia kuin sinun henkilökohtainen usko, mutta jos sinä nyt esimerkiksi rupeat tuputtamaan henkilökohtaista uskoasi muille henkilöille, niin silloinhan se henkilökohtaisuuspykälä siitä poistuu, ja sitä saa ruveta kyseenalaistamaan.

    Omasta mielestään uskovat oikeaan Jumalaan. Muihin jumaliin uskovat olette valmiita tuomitsemaan
    epäjumalan palvojiksi. Sanoin uskovaiselle tuttavalle,mikäli iskisi suurensuuri jumalkaipuu alkaisin
    todennäköisesti palvomaan Amon-rata,koska ei ollut massamurhaaja. Tapauksen jälkeen hän on
    pitänyt etäisyyttä,lopetti käännytystyön.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Uusi juoksija kirjoitti:

..on usein sama asia kuin hallitsemisen halu.

Eikö mikä tahansa ajatustoiminta tai päätelmät (tai päättelemättömyys!) jostakin (kuten uskontojen kirjoista) ole henkilölle omakohtaisia? Eihän siinä ole mitään järkeä arvioida toisen henkilön uskontoa. Oman uskonnollisuuden kautta on tarkoitus "säädellä" omaa henkistä hyvinvointia. Siis ihan samalla tavalla kuin lenkkeilijä liikuntansa kanssa, laihduttaja ruuan kanssa tai opiskelija kirjojensa kanssa.

Toisten henkisyyden eli mielen vuoksi päreensä polttava ei ole ihan terve, oikeastaan. Hänellä on syvällä virhekäsityksestä juontava pelko siitä että tulee hallituksi henkisesti. Pappi, piispa tai saarnamies ei ole Jumala, vaan samalla tavalla hänelle elämä ja henkisyys on haaste kuin muillekin. Eli ei syytä huoleen.

Ateismi on vain yksi monista sanoista jonka kautta yllä mainittu purkautuu.

Ette voi tietää mikä on uskonnollisuuteni sisältö vaikka ilmoittaisin kuuluvani johonkin seurakuntaan. En minä ainakaan voi toisesta samaa. Ja miksi puuttuisin tässä mielessä esimerkiksi naapurini asioihin!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu