Kyllä elämän tarkoitus on elää mahdollisimman lähellä Jumalaa,
niin että Hän on paras ystäv'ämme.
Kerran vuosia sittn sydämeni lakkasi toimimasta ja kävin rajan takana.
Tunnelin toisessa päässä näin Jeesuksen, hänellä oli keltaiselle ja valkealle hohtava
viitta, kirkkaudesta ja valosta tehty, ei aineesta. Olin hetken hänen lähekkään
ja sellaista rakkautta ja lämpöä, mitä hänestä virtasi, en ole
maan päällä kokenyt.
Jotain samaa koin New Yorkissa viikolla lentoa odotellessamme.
Olimme olleet Santa Barbarassa Kaliforniassa tyttäremme häissä.
Ennen matkaa Jumala ei mitenkään erityisesti kertonut tulevista,
vaikka Hän välillä kertoo, kenet tapaan seuraavana päivänä.
Nyt Jumala vain antoi sydämelle sen, että rahaa on tarpeeksi mukana
ja Visan luottovara käytettävissä.
Kun olimme laskeutumassa Newarkiin,
ihmettelin rauhallista ja onnellista oloani.
Yleensäkään minulla ei ole lentopelkoa,
mutta nyt istuskelin onnellisena kuin Ellun kana koneessa,
kaikki tuntui olevan sopusoinnussa.
Kentässä sitten tuli ensitieto siitä, että SAS ei lennä,
toisella tiskillä jo selvisi tulivuorikin.
Päädyimme lentokenttähotelliin pariksi päiväksi,
saimme kuitenkin paluulennon viikon päähän,
jos Jumala ja tulivuori sen suovat.
Jumala ei kommentoinut muuta kuin aamulla:
"Turvallisesti kotiin"
Siitä päättelin, että taisipa tulla ylimääräsitä lomaa.
Lähdimme kaupunkiin pikkuhotellin,
koska lentokenttäelämä on aika yksiniitistä,
ei ramppeineen ja yhteysautoineen paljon vankilasta poikkea.
Menimme pikkuhotelliin Broadwaylle,
Keskuspuiston kulmaan.
nautimme kesän lämmöstä, kirsikkapuiden
ja tulppaanien kukkimisesta.
Jumalan lyhyt kommentti oli:
"Ette kysyneet minulta"
Ja kun sitten päivällä menimme Time Squarelle kirkkoon
(David Wilkersonin perustama seurakunta),
siellä kuulutettiin, että ihmisille, joilla ei ole majapaikkaa
lentokiellon takia,
järjestetään kotimajoitusta.
Eli Jumalan vihjaus viittasi tuohon,
Hänellä olisi ollut majoitus meille.
Sovimme, että jos emme torstaina pääse lentämään,
siirrymme sitten kotimajoitukseen.
Viikon siis olimme Nykissä, kiersimme Keskuspuistoa,
Harlemia. Bronxia.
Rukoustaakka siita jai,
tajusi, kuinka paljon pidäteltyä väkivaltaa
Bronxin mustien nuortenkin sisällä oli.
Eivät mustat Jenkkeihin vapaahetoisesti tulleet,
suuri osa tuotiin orjiksi työhön.
Nyt eil ole työtäkään, nuorilla varsinkaan.
Viha kasvaa pinnan akka.
Viimeisenä aamuna rukouksessa ollessani
Jumala näytti näyn:
Pieni, vanha musta täti kosketti siunaten olkapäätäni
ja siihen tulivat Jumalan sant:
"Etääntyy jo".
Siitä teisin, ett'ä nyt lennetään,
pikku nykkiläismummojen rukouspiiri ympärillämme
oli jo etääntymässä meistä.
Ja niin puolilta öin, 12 tunnin odotuksen jälkeen,
starttasimme kohti Tukholmaa.
Samana iltana lennettiin peräkkäin puolen tusinaa
lentoa Lontooseen, kenttää tosiaan tyhjennettiin
eurooppalaisista pikavauhtia lentojen alettua.
Kaiken kaikkiaan tuo viikko jäi mieleen
ihanana muistona siitä, kuinka monesti
maailmalla tapahtuvat asiat ovat paljon meitä suurempia,
mutta olemme kuitenkin Jumalan kämmenellä.
Hän haluaa olla paras ystävämme ja turvamme,
elämämme tarkoitus nyt ja aina!
niin että Hän on paras ystäv'ämme.
Kerran vuosia sittn sydämeni lakkasi toimimasta ja kävin rajan takana.
Tunnelin toisessa päässä näin Jeesuksen, hänellä oli keltaiselle ja valkealle hohtava
viitta, kirkkaudesta ja valosta tehty, ei aineesta. Olin hetken hänen lähekkään
ja sellaista rakkautta ja lämpöä, mitä hänestä virtasi, en ole
maan päällä kokenyt.
Jotain samaa koin New Yorkissa viikolla lentoa odotellessamme.
Olimme olleet Santa Barbarassa Kaliforniassa tyttäremme häissä.
Ennen matkaa Jumala ei mitenkään erityisesti kertonut tulevista,
vaikka Hän välillä kertoo, kenet tapaan seuraavana päivänä.
Nyt Jumala vain antoi sydämelle sen, että rahaa on tarpeeksi mukana
ja Visan luottovara käytettävissä.
Kun olimme laskeutumassa Newarkiin,
ihmettelin rauhallista ja onnellista oloani.
Yleensäkään minulla ei ole lentopelkoa,
mutta nyt istuskelin onnellisena kuin Ellun kana koneessa,
kaikki tuntui olevan sopusoinnussa.
Kentässä sitten tuli ensitieto siitä, että SAS ei lennä,
toisella tiskillä jo selvisi tulivuorikin.
Päädyimme lentokenttähotelliin pariksi päiväksi,
saimme kuitenkin paluulennon viikon päähän,
jos Jumala ja tulivuori sen suovat.
Jumala ei kommentoinut muuta kuin aamulla:
"Turvallisesti kotiin"
Siitä päättelin, että taisipa tulla ylimääräsitä lomaa.
Lähdimme kaupunkiin pikkuhotellin,
koska lentokenttäelämä on aika yksiniitistä,
ei ramppeineen ja yhteysautoineen paljon vankilasta poikkea.
Menimme pikkuhotelliin Broadwaylle,
Keskuspuiston kulmaan.
nautimme kesän lämmöstä, kirsikkapuiden
ja tulppaanien kukkimisesta.
Jumalan lyhyt kommentti oli:
"Ette kysyneet minulta"
Ja kun sitten päivällä menimme Time Squarelle kirkkoon
(David Wilkersonin perustama seurakunta),
siellä kuulutettiin, että ihmisille, joilla ei ole majapaikkaa
lentokiellon takia,
järjestetään kotimajoitusta.
Eli Jumalan vihjaus viittasi tuohon,
Hänellä olisi ollut majoitus meille.
Sovimme, että jos emme torstaina pääse lentämään,
siirrymme sitten kotimajoitukseen.
Viikon siis olimme Nykissä, kiersimme Keskuspuistoa,
Harlemia. Bronxia.
Rukoustaakka siita jai,
tajusi, kuinka paljon pidäteltyä väkivaltaa
Bronxin mustien nuortenkin sisällä oli.
Eivät mustat Jenkkeihin vapaahetoisesti tulleet,
suuri osa tuotiin orjiksi työhön.
Nyt eil ole työtäkään, nuorilla varsinkaan.
Viha kasvaa pinnan akka.
Viimeisenä aamuna rukouksessa ollessani
Jumala näytti näyn:
Pieni, vanha musta täti kosketti siunaten olkapäätäni
ja siihen tulivat Jumalan sant:
"Etääntyy jo".
Siitä teisin, ett'ä nyt lennetään,
pikku nykkiläismummojen rukouspiiri ympärillämme
oli jo etääntymässä meistä.
Ja niin puolilta öin, 12 tunnin odotuksen jälkeen,
starttasimme kohti Tukholmaa.
Samana iltana lennettiin peräkkäin puolen tusinaa
lentoa Lontooseen, kenttää tosiaan tyhjennettiin
eurooppalaisista pikavauhtia lentojen alettua.
Kaiken kaikkiaan tuo viikko jäi mieleen
ihanana muistona siitä, kuinka monesti
maailmalla tapahtuvat asiat ovat paljon meitä suurempia,
mutta olemme kuitenkin Jumalan kämmenellä.
Hän haluaa olla paras ystävämme ja turvamme,
elämämme tarkoitus nyt ja aina!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mielenkiintoinen juttu, thanks for sharing :)