Kopioin tämän toiselta palstalta. Onko tämä perussuomalaista elämää?
Lainaus:
Olen taas jättänyt kaupungin melun ja työn kiireet, ja saapunut vanhalle mökilleni Hämeen sydämeen. Lähes sata vuotta sitten rakennettu hirsitalo otti minut ja kissani vastaan tuttuna ja turvallisena. Ympärillä on vain kilometritolkulla vakaana humisevaa havumetsää, suomalaista sielunmaisemaa. Muutama maalaistalo on lähistöllä siellä täällä, ja vieressä järvi.
Aivan lähellä ei ole sellaista ostoskeskusta, jonka kulmilla arabit kokoontuvat metelöimään, pikkutytöt pummavat tupakkaa ja pultsarit kumoavat halpaa punaviiniä. Lähimpään ostoskeskukseen on matkaa 35 km, eikä sen liepeilläkään kokoonnu häirikköporukkoja.
Tämä talo oli sotaveteraani-isäni lapsuudenkoti, josta myöhemmin tuli kesämökkimme. Täällä minä vietin lapsuuteni kesät. Ne, jotka olivat aurinkoisia ja onnellisia. Silloin ei katseltu televisiosta Teini-ikäisiä mutanttininjasankarikilpikonnia eikä istuttu Playstationin äärellä. Pihalla poimittiin ahomansikkoja timotein varteen, käytiin uimassa järvessä ja luettiin sarjakuvia ja vanhoja viikkolehtiä.
Ullakkokamarin verhot liehuivat avoimen ikkunan ulkopuolella, ja ikkunan alla kukkivat valkoisena merenä omenapuut. Valoa antoi -ja antaa vieläkin- öljylamppu. Keittiön kamiina lämmitettiin haloilla, kuten vielä nykyäänkin. No, nyttemmin olen hankkinut tänne sähköt, vaikka aika vähänhän täällä sähköä tulee käytettyä.
Lapsuuteni kesälomilla ei mökille saavuttu henkilöautolla, kuten nyt teen, koska autot olivat kalliita ja harvinaisia. Bussi toi, usein vieläpä keltainen postibussi. Elämä oli selkeää ja yksinkertaista. Niinä kesinä tavattiin nostaa puuvajasta vanhat, natisevat naistenpyörät, joilla poljettiin hakemaaan vastalypsettyä maitoa ja tuoreita kananmunia lähistön maanviljelijän luota. Oli siellä isävainaalla sellainenkin ylellisyys kuin Pappa-Tunturi, jolla hän yksinoikeudella ajeli. Voin vieläkin aistia sen pakoputkesta tulevan hajun, ja kuulla korvissanii kaksitahtimoottorin puksutuksen.
Nyt olen lämmittänyt Aito-kiukaalla varustetun vanhan saunani, nauttinut vaatimattoman iltapalan (Atrian punaista lenkkiä kiukaalla käristettynä) ja juonut joitakin Karhu Korpisavu-oluita. Seuraavaksi laitan kannettavan tietokoneeni pois, istahdan vanhaan keinutuoliin katselemaan kamarin uunin tulta, laitan levysoittimesta soimaan Tapio Rautavaaraa ja silittelen sylissäni kehräävää kissaa. Kaunis iltahetki isänmaan ja suomalaisuuden ytimessä.
http://www.nartube.com/d955f84654857964b3dd9921f5c062a81987c975:pY0KZkgs4Ag.html
Lainaus:
Olen taas jättänyt kaupungin melun ja työn kiireet, ja saapunut vanhalle mökilleni Hämeen sydämeen. Lähes sata vuotta sitten rakennettu hirsitalo otti minut ja kissani vastaan tuttuna ja turvallisena. Ympärillä on vain kilometritolkulla vakaana humisevaa havumetsää, suomalaista sielunmaisemaa. Muutama maalaistalo on lähistöllä siellä täällä, ja vieressä järvi.
Aivan lähellä ei ole sellaista ostoskeskusta, jonka kulmilla arabit kokoontuvat metelöimään, pikkutytöt pummavat tupakkaa ja pultsarit kumoavat halpaa punaviiniä. Lähimpään ostoskeskukseen on matkaa 35 km, eikä sen liepeilläkään kokoonnu häirikköporukkoja.
Tämä talo oli sotaveteraani-isäni lapsuudenkoti, josta myöhemmin tuli kesämökkimme. Täällä minä vietin lapsuuteni kesät. Ne, jotka olivat aurinkoisia ja onnellisia. Silloin ei katseltu televisiosta Teini-ikäisiä mutanttininjasankarikilpikonnia eikä istuttu Playstationin äärellä. Pihalla poimittiin ahomansikkoja timotein varteen, käytiin uimassa järvessä ja luettiin sarjakuvia ja vanhoja viikkolehtiä.
Ullakkokamarin verhot liehuivat avoimen ikkunan ulkopuolella, ja ikkunan alla kukkivat valkoisena merenä omenapuut. Valoa antoi -ja antaa vieläkin- öljylamppu. Keittiön kamiina lämmitettiin haloilla, kuten vielä nykyäänkin. No, nyttemmin olen hankkinut tänne sähköt, vaikka aika vähänhän täällä sähköä tulee käytettyä.
Lapsuuteni kesälomilla ei mökille saavuttu henkilöautolla, kuten nyt teen, koska autot olivat kalliita ja harvinaisia. Bussi toi, usein vieläpä keltainen postibussi. Elämä oli selkeää ja yksinkertaista. Niinä kesinä tavattiin nostaa puuvajasta vanhat, natisevat naistenpyörät, joilla poljettiin hakemaaan vastalypsettyä maitoa ja tuoreita kananmunia lähistön maanviljelijän luota. Oli siellä isävainaalla sellainenkin ylellisyys kuin Pappa-Tunturi, jolla hän yksinoikeudella ajeli. Voin vieläkin aistia sen pakoputkesta tulevan hajun, ja kuulla korvissanii kaksitahtimoottorin puksutuksen.
Nyt olen lämmittänyt Aito-kiukaalla varustetun vanhan saunani, nauttinut vaatimattoman iltapalan (Atrian punaista lenkkiä kiukaalla käristettynä) ja juonut joitakin Karhu Korpisavu-oluita. Seuraavaksi laitan kannettavan tietokoneeni pois, istahdan vanhaan keinutuoliin katselemaan kamarin uunin tulta, laitan levysoittimesta soimaan Tapio Rautavaaraa ja silittelen sylissäni kehräävää kissaa. Kaunis iltahetki isänmaan ja suomalaisuuden ytimessä.
http://www.nartube.com/d955f84654857964b3dd9921f5c062a81987c975:pY0KZkgs4Ag.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
pukuhuoneen seinällä ikonin teininaama? Sen eteen viisikertaa vuorokaudessa polvistuminen on tosi ihqua. Jopa muslimit olisivat kateellisia soiniWätysten matelulle?
elämää sillä eihän perussuomalaisilla ole mitään elämää, siinä mielessä kuin se yleisellä tasolla käsitetään. perussuomalaisten elämä on kuin pyykillä pulsaattori pesukoneessa. hetki toiseen suuntaan, ja toinen toiseen suuntaan, ja se saakelin ropelli sotkee kaiken joka tapauksessa.
että kateellisia löytyy,mutta kun ei tyypeillä ole varaa edes koirankoppiin niin ei voi muuta kuin valittaa.
Se on muuten hyvin perussuomalaista elämää tuo aloituksessa kuvattu,eli siis TAVALLISTEN suomalaisten elämää,kummasti vaan ne hesalaisetkin kilvan tuonne maakuntiin tunkevat varsinkin kesäisin mökeilleen,kellä sellainen sattuu oleen.
Kateelliset köyhät valittajat jäävät hesaan.
jäävät hesaan.
Oletko sattunut koskaan käymään ?
Mitä tarkoitat tavallisen suomalaisen elämällä, muistoja jostakin 1950 luvulta ja haavekuvista.
Jos et ole sattunut huomaamaan kapitalismi kehittyy, taloutta pyöritetään ohi valtioiden, ihminen on toisarvoinen jne.
Tv, tiedotusvälineet työntävät eteesi tavoittellisen ihmiskuvan ja tulee elintasokilpa
siinä käy niin, että se mökki hämeessä unohtuu.
Paitsi jos sinä tarkoitat sitä, että pSSn kannattajat ovat työelämän ulkopuolella olevia mökkihöperöjä.
On melkein 20-vuoden kokemus maalta asumisesta ja lomapaikkana kohdallani se on hyvä,
mutta 2 viikkoa enempää en maalla halua asua ja tässä on ihmiskunnan rikkaus. (olemme erillaisia)
Olisin sinuna hyvin hiljaa taloudellisitä edellytyksistä luulen nimittäin, että olet työttömyyskorvauksesi juonut ennen keskiviikkoa.