Yksi argumenoinnin "helmi" on heitto; "He (tai hän) on pimentynyt".
Siis pimentynyt mistä? Olenko jo niin pimeä etten näen mistä olen pimentynyt kun en usko JT-oppiin?
Siis pimentynyt mistä? Olenko jo niin pimeä etten näen mistä olen pimentynyt kun en usko JT-oppiin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
>>Siis pimentynyt mistä?
Russelin aikana pimeys johtui siitä, ettei lukenut Russelin tuotantoa, vaikka olisi lukenut Raamattua urakalla ja laskuun:
“Furthermore, not only do we find that people cannot see the divine plan in studying the Bible itself, but we see, also, that if anyone lays the Scripture Studies aside, even after he has used them, after he has become familiar with them, after he has read them for ten years—if he then lays aside and ignores them and goes to the bible alone, though he has understood his Bible for ten years, our experience shows that within two years he goes into darkness. On the other hand, if he had merely read the Scripture Studies with their references, and had not read a page of the Bible, as such, he would be in the light at the end of the two years, because he would have the light of the Scriptures.” (The Watch Tower reprints p. 4685)
Nyt kun Russelin tuotanto on suurimmalta osalta hylätty, niin pimeys jostuu siitä, ettet ota vakavasti Vt-seuran nykytuotantoa:
”Missä tahansa asummekin maapallolla, niin Jumalan sana on jatkuvasti valona polullamme ja lamppuna tiellämme ohjaamassa käytöstämme ja vakaumuksiamme. (Psalmit 119:105) Mutta Jehova Jumala on antanut myös näkyvän järjestönsä, hengellä voidelluista koostuvan ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjansa”, auttamaan kaikissa kansoissa olevia kristittyjä ymmärtämään ja soveltamaan paremmin Raamattua elämässään. Ellemme ole yhteydessä tähän Jumalan käyttämään viestintäkanavaan, emme edisty elämän tiellä, vaikka lukisimme kuinka paljon Raamattua. – Vrt. Apostolien teot 8:30–40.” (Vartiotorni 1. toukokuuta 1982 sivu 27)
Syy on hyvin ilmeinen, pelkästään Raamattua lukemalla kenestäkään ei voi tulla jehovantodistajaa.
Siis; "Me tiedämme totuuden, jos et usko että me tiedämme sen, et usko oikein ja olet pimeydessä". Miten on mahdollista että todistajina pysytään, eli uskotaan valheeseen?
>>Miten on mahdollista että todistajina pysytään, eli uskotaan valheeseen?
Henkilö saadaan ajattelemaan, että kaikki muut ovat epärehellisiä ja väärässä sekä Saatana vielä on kiinnostunut saamaan juuri hänet ajattelemaan muuta mitä salilla toistellaan. Tuollaisessa mielenhallinnassa oleva henkilö saadaan uskomaan kritiikittömästi ja vielä hetkessä vaihtamaan käsityksiään päinvastaisiksi ja vaikka sitten vielä myöhemmin takaisin.
Onneksi pimeys ei haittaa pahemmin sokeaa.
Kuten eräs sokkotuttuni totesi, että hyvä kun on sentään kuulo tallella, näkkäriä syödessä kuulee koska se on loppuu.
Kiitos hauskasta kevenyksestä. Nämä antavat syyn elää vielä huomiseen.
Nyt ei muuten tartte päästellä smmakoita suusta. Muuten kylläkin. Kävin äsken iltalenkillä 3700m. sen aikana nostin 13 sammakkoa tieltä turvaan. Kiertely pelastuksen tiellä siis jatkuu. Vai onko se tieltä pelastus?
>>Kiitos hauskasta kevenyksestä.
Parasta antia ovatkin sokkojen itse kertomat "alan" vitsit.
>>Kävin äsken iltalenkillä 3700m. sen aikana nostin 13 sammakkoa tieltä turvaan. Kiertely pelastuksen tiellä siis jatkuu. Vai onko se tieltä pelastus?
Minusta pelastus on etupäässä pelastuslaitoksen heiniä, vaikka toki Pelastusarmeijakin tekee siinä sivussa hyvää työtä, mutta ei sekään pääasiassa ole sammakoiden tukena.
Itse asiassa minulle jäi aikaa sitten moraalinen trauma 'sammakonsuojelun' suhteen. Rantakäärme oli pihanurmella sammakossa kiinni ja jotekin uteliaisuuttani häiritsin käärmettä ja se päästi irti. Sammakko loikki tiehensä ja rantakäärme tapansa mukaan leikki kuollutta. Kannoin käärmeen ojaan ja vedessä se virkosi siinä silmänräpäyksessä täyteen vauhtiin.
Mutta siis se moraali. Teinkö väärin kun pelastin sammakon senhetkiseltä kuolemalta, mutta vein aterian rantakäärmeeltä? Munulla kun ei enää ole Vt-seuran valmentamaa omaatuntoa, niin minulla ei ole vastauksia kaikkiin arkielämässä esille tuleviin kysymyksiin.
Minäkin olen pohtinut tuon kaltaisia kysymyksiä.
Ehdottaisin ongelmaan hierarkiatyyppistä ratkaisua. Ensinnäkin antaisin luonnon hoitaa rauhassa asiansa (Rantakäärme 1-0). Toiseksi pyrkisin suojelemaan harvinaisia eläimiä tai uhanalaisia Sammakoista ei vielä Suomessa pulaa. Rantakäärmeistä ehkä enemmän. (Rantak 2-0). Kolmanneksi minimoisin kärsimyksen. Sammakko saattoi loukkaantua hyökkäyksessä ja rantakäärme jäi nälkäiseksi (R 3-0). Neljänneksi maksimoisin uteliaisuteni tyydyttämisen. En ole koskaan nähnyt käärmeen aterioimassa luonnossa (Rantakäärme 4-0).
Tarkastelu koitui sammakolle play offiksi maalein 4-0 ja se kohtasi sudden deathin.
>>Ehdottaisin ongelmaan hierarkiatyyppistä ratkaisua. Ensinnäkin antaisin luonnon hoitaa rauhassa asiansa (Rantakäärme 1-0).
Olen kallistunut tälle kannalle.
>>Toiseksi pyrkisin suojelemaan harvinaisia eläimiä tai uhanalaisia Sammakoista ei vielä Suomessa pulaa. Rantakäärmeistä ehkä enemmän. (Rantak 2-0).
>>Kolmanneksi minimoisin kärsimyksen. Sammakko saattoi loukkaantua hyökkäyksessä ja rantakäärme jäi nälkäiseksi (R 3-0).
Nimenomaan minimoin kärsimyksen, koska rantakäärme oli vasta tarrannut kiinni sammakkoon ja saattoi itsekin havaita sammakon liian kookkaaksi suupalaksi (oma kouluttamaton arvio). Sammakolla ei tuntunut olevan pienintäkään ongelmaa poistua paikalta, käärme päästi siitä itse irti kun siirsin sen pyrstöosaa kengänkärjellä. Se on toki totta, että pelkästään nälkäänsä luonnonvaraiset eläimet syövät.
>>Neljänneksi maksimoisin uteliaisuteni tyydyttämisen. En ole koskaan nähnyt käärmeen aterioimassa luonnossa (Rantakäärme 4-0).
Mitä ilmeisimmin minäkin riehaannuin liikaa ja mahdollisella seuraavalla käärmekerralla pysyn nahoissani. Täällä Helsingin poronhoitoalueella kun kesyt koirat ovat (käsitykseni mukaan) toistaiseksi saaneet olla susilta rauhassa. Sitten tammikuun on kohdallani muutenkin ollut myöhäissyntyinen ajatus katsella teoreettista näkyä, jossa uhanalainen ja rauhoitettu nälkäinen susi luonnonmukaisesti popsisi pihalla koiraani - nälkäänsä tietty. Semminkin kun sutta en näinä vuosina ole täällä havainnut, karhun kyllä.
>>Mitä ilmeisimmin minäkin riehaannuin liikaa ja mahdollisella seuraavalla käärmekerralla pysyn nahoissani.
Turha kieriskellä tuhassa tuon takia. Hyvä kuitenkin, että pysyt nahoissasi, koska rantakäärme ei pysy, vaan luo uuden nahan. Päästiinpä tässkin kysymyksessä luomisasioihin.
Käärme, siis tuo luoja, antoi minulle opetuksen.