hookaksoo on nimeni, pikkuinen molekyyli mä vain oon, kaksi miljarjia vuotta vanha. Kaikkee oon nähny, elämän synnynkii ja oon ollut mukaa kaikis jutuis, mut on juotu, syöty, pissattu, kakattu, haihdutettu, dinosaurus on mut syönyt ku söi ison kasvin. OOn niin iloinen et mä olen olemassa, mua surettaa aina ku joku kuolee ja mä jään vaan. Itku tulee joskus mut en mä voi kuitenkaan itkeä ku mä oon se itkumolekyyli.
No täytyy tästä jatkaa, pitäkää huoli vedestä, me ollaan teidän ystäviä.
No täytyy tästä jatkaa, pitäkää huoli vedestä, me ollaan teidän ystäviä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuulostaa melko karulta elämiseltä.
kiva on kulkea isossa joukossa johonkii ja vaan olla.
Olet kiva kun viivyt hetken oluttuopissain. Kannat etanolia kyydissäsi ja temput tehtyäsi viivähdät hetket rakossani ja katoat pisuaariin - kunnes taasen urean seassa päädyt jonnekin, ehkä jopa takaisin ohran juotavaksi ja sitä kautta olutpulloon.
Nii semmosta se on, ja harvoi kiitostaa saa täst hommasta vaikka oon sitä tehny 2 miljardia vuotta.
Jotkut molekyylit on joskus hajoneet hapeks ja vedysks, mut en mää. En tiä mut heilkii elämä.
joka kuuluu sielta pohjakerroksesta
siella meikalaiset juo kaljaa
raskasvesimolekyylit :-)
mellastaaa, oon mä ollut Joosepissa, ihme äijä, juo olutta ja pissaa kokoajan, ei tunnun tiettävän mikä stressi tulee meikäkäläisille koska se tulee mun vuoro mennä pois, kaikkihan kuitenkii haluis olla Joosepissa-1.