En ole juurikaan ortodoksisuuteen tutustunut, mutta opinnoista sain käsityksen että ortodoksilla ei ole henkilökohtaista yhteyttä Jumalaan, vaan kaikki yhteys Jumalaan - tai yhteydenpito - on tapahduttava pain kautta.
Samassa yhteydesssä sain myös käsityksen, että ortodoksi ei...
- rukoile spontaanisti
- siunaa ruokaa rukouksella jos ei ole pappi.
Onko käsitykseni oikeat vai ihan metsässä?
Samassa yhteydesssä sain myös käsityksen, että ortodoksi ei...
- rukoile spontaanisti
- siunaa ruokaa rukouksella jos ei ole pappi.
Onko käsitykseni oikeat vai ihan metsässä?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kasityksesi ovat metsassa. Ortodoksit kayttavat saadettyja rukouksia (ilta-, aamu- ja ehtoolliselle valmistavat rukoukset). Lisaksi ortodoksisessa rukouskirjassa on eri tilanteisiin sepitettyja rukouksia, esim. ruokarukouksia. Lisaksi voi rukoilla spontaanisti (totta kai!), sita varmasti jokainen tekee pitkin paivaa tai hadan tullessa. Tosin kaytannossa yleensa jos on joku ryhmakokoontuminen, silloin rukoillaan varmasti joku palvelus tai rukous rukouskirjasta. Ryhmassa tehdyt rukoukset eivat aina ihan sataprosenttisen kaavamaisia kuitenkaan ole, mutta sinne pain. Yksityisesti sitten kukin rukoilee miten millonkin, kuitenkin toivottavasti pyhien esimerkkia noudattaen. Eihan tassa ole mitaan outoa. Onhan luterilaisillakin virsikirja!
Yleensa kaikki rukoukset aloitetaan ristinmerkilla ja 'Isan, Pojan ja Pyhan Hengen nimeen'.
Ortodoksit totta kai rukoilevat ruokarukouksen ja siunaavat ruoan ristinmerkilla. Monet siunaavat itsensa ristinmerkilla lahteassaan matkalle, kun starttaavat auton jne.
Pappi tarvitaan eukaristisen liturgian toimittamiseen (seka synnintunnustuksen jne. sakramentin). On olemassa paljon maallikkopalveluksia ja erilaisia rukouspalveluksia Jumalansynnyttajalle Marialle, pyhille jne. jotka hoituvat ihan maallikoiltakin.
Lukiopohjalta tuiedopssa ponnistellaan ;) Ikävää että opettajillakaan ei ole oikeaa tietoa :( Kiitos korjauksista.
Miten muuten on tuo mitä kysyin myös, että onko ortodoksilla enkilökohtainen yhteys Jumalaan, vai tapahtuuko kaikki "yhteydenpito" papin kautta? Lähinnä olisin kiinnostunut ortodoksi henkilökohtaisesta suhteesta - vuosovaikutuksesta - Jumalan kanssa ja siitä, miten ortodoksit kokevat "yleisen pappeuden" käsitteen omakseen.
Rukous on keskustelua ja puhetta suoraan Jumalan kanssa. Rukous on siis juurikin sitä henkilökohtaista vuorovaikutusta ihmisen ja Jumalan välillä. Siis ortodoksilla todellakin on henkilökohtainen yhteys Jumalaan. Pappia ei ihan joka tilantessa tarvita.
Edellä jo mainittiinkin että pappi tarvitaan esim.sakramenttien ja eukar. liturg. toimittamiseen.
Rukouksia voidaan osoittaa myös esim.suojelusenkelille tai Jumalanäidille .
Täältä löytyy mm.aiheesta yleinen pappeus
http://www.ortodoksi.net/index.php/Pappeuden_sakramentti_ja_pastoraalinen_virka
Tottakai uskovaisella on henkilökohtainen suhde Jumalaan. Ei kai muussa tapauksessa kukaan voisi uskoa?
Ja tietenkin ortodoksit rukoilevat spontaanisti. Hurskaimmat ortodoksit rukoilevat lakkaamatta. Vieläpä kirkon historiassa tunnetaan lukuisa joukko erakkoja, jotka ovat hakeutuneet eristyksiin muista ihmisistä juuri voidakseen keskeytyksettä rukoilla minkään häiritsemättä. Kerrotaan, että erakkokilvoituksen aikana heidän fyysisistä tarpeistaan ovat huolehtineet Jumalan enkelit.
Pappia tarvitaan toimittamaan sakramentteja, oikeastaan ei välttämättä mihinkään muuhun. Jos ei ole kyse sakramentista, voi kuka tahansa asian osaava maallikko vetää kirkossa tai kotona minkä tahansa ortodoksisen jumalanpalveluksen, joskin siitä silloin jätetään pois papin osuudet.
(Ortodoksista jumalanpalvelusperinnettä noudattaa myös muutama miljoona sellaista vanhauskoista, joilla ei ole papistoa ollenkaan. Meistä katsottuna lähimpänä heitä on Virossa. Latviassa vanhauskoisten yhdyskunnat ovat suurempia, siellä kun heikäläisiä on saman verran tai enemmän kuin Suomessa ortodokseja.)
Ortodoksit rukoilevat lakkaamatta ja aivan spontaanisti sen lisäksi, että rukoilevat rukouskirjasta pitkät rukoussäännöt aamuin illoin ja siunaavat ruokansa ennen jokaista ateriaa. Miksi ihmeessä maallikko ei voisi itse siunata ruokaansa? Rukouskirjassa on maallikoita varten omat rukouksensa. Pappeja varten taas toiset.
Ortodoksilla, jos kellä on henkilökohtaInen Jumala-suhde, mutta pyhien sakramenttien saamiseksi tarvitsemme pappeja. Emme kuitenkaan esim synnintunnustuksella ajattele tunnustavamme syntejämme papille, vaan itselleen Kristukselle. Pappi on tilaisuudessa vain todistajana ja synninpäästön antajana.
Olen todella surullinen siitä, että kirkostamme on liikkeellä vääriä tietoja ja huhuja. Minkähänlaista uskonnonopetusta mahtanet saada, ja onko sinulla mitään käsitystä edes omasta kirkostasi? Tällaiset jutut ovat tosi kummallisia aivan kuin jotain lahkolaispropagandaa, ja jokainen vähänkin kirkollinen luterilainen tajuaa ne hölynpölyksi.
Emme oikeastaan ole pappiemme varassa muulloin kun kirkossa. Pappi ei katoliseen tapaan ole Kristuksen ja
Jumalanäidin eika täivaallsen Isän ja meidän välissämme. Moni ulkopuolinen lisää katolisia elementtejä ortodoksisuuteen, kuten tapauksessasi on voinut käydä.
Kiitos hyvistä vastauksista. Nyt on tässä kuitenkin korjattava se, että minä en itse väitä mitään ja tiedustelen lukio-opetuksen oikeellisuutta.
Ja mitä sinun kommenttiisi arvon "Dids" tulee, niin voin sanoa että tunnen oman oman kirkkoni jasen opetuksen. On varhaan aika asiatonta tämän tyyppisen asiapohjaisen tiedustelun tiimoilta antaa viestiä että tunnekohan edes omaa kirkkoani vai en, koska tässä ei nyt ollut lainkaan siitä kyse. Uskonto kiinnostaa minua ja ortodoksista kirkkoa en tunne ja näemmä meitä opetetaankin vähän vinoon, joten eikö ole erityisen aiheellista tarkistaa asia, sillä itsekin olit harmissasi siitä että kirkostasi liikkuu väärää tietoa ja väärää opetusta. Voin nyt tehdä Sinulle palveluksen ja korjata niitä opetuksia ja käsityksiä
Olisin vielä kysynyt saman asian kuin uskonnonopettajaltani, että mistä tulee nuo jo mainitut sakramentit ja ohjeet yms. niiden toimittamisesta (siis kuka saa toimittaa ja kuka ei). En niitä ainakaan internetin Raamatun OnLine haulla saanut tulemaan. Meneekö ne Raamatussa sitten jolllakin toisella nimellä? Opettajani ei osannut tähän vastata, jota en toki ihmettele ;)
PS. Mitähän tarkoittaa "Dids:in" maintsema "kirkollinen luterilainen"? Onko olemassa myös ei-kirkollisia luterilaisia? Itse olen luterilainen mutta tuo asia on jäänyt minulta ymmärtämättä. Josko sittenkin on niin kuin "Dids" sanoi, että mahdankohan tuntea edes omaa kirkkoani ;) ;)
Uskon jotenkin että tässä on saattanut käydä niin kuin "Katuva syntinen" sanoi, että on tullut opetukseen katolilaislisä. Eli opettaja on syystä tai toisesta sotkenut katolilaisuutta ortodoksisuuteen. Olenmelko varma siitä että kyse ei ole opettajan pahansuopuudesta vaan puhtaasti tietämättömyydestä.
Olisi viisasta jos kouluissa loppuisi uskonnon opetus ja uskontoa voisi opettaa oppilaalle sen kirkon pappi johon oppilas kuuluu.
paljonkin "ei-kirkollisia" luterilaisia. Valtaosa Suomen luterilaisista tuntuu olevan sellaisia. Maassamme ei esim ole tapana käydä säännöllisesti jumalanpalveluksissa eikä suurin osa valtakirkon jäsenistä tunne kirkkonsa oppia saati muita kristinuskon suuntia. Siksi ortodoksiseen liturgiseen hurskauteen suhtaudutaan ennakkoluuloisesti myös luterilaisessa kirkossa eikä vain ns "vapaiden suuntien" keskuudessa.
Nimimerkkini on Dibs eikä mikään Dids. Tarkoitukseni ei ollut loukata sinua. Lukiolaisen pitäisi olla jo kriittinen eikä uskoa mitä hyvänsä. No, ehkä et uskonutkaan noita juttuja, kun kerran tulit tänne kysymään.
Kaikki ortodoksisen kirkon mysteriot eli sakramentit perustuvat Raamattuun, varsinkin Uuteen Testamentiin,- UT on kaikilla kristityillä samanlainen-, mutta myös Kirkon muuhun traditioon. Tässä on joitakin Raamatun kohtia, joissa puhutaan niistä.
Kaste on ainoa sakramentti, jonka maallikkokin saa toimittaa, (jos pappia ei ole saatavilla). Muut sakramentit toimittaa aina piispa tai pappi. Sakramenttien toimittamisohjeita ei kuitenkaan löydy Raamatusta. Ne perustuvat suulliseen traditioon, jonka apostolit jättivät seuraajilleen.
kaste - Joh 3:5, Matt 28:18.
mirhavoitelu - Apt 8: 14:17, Apt19:5,8
katumus - Joh 20:22-23 ja Apt19:18, Jaak 5:16
eukaristia eli Herran ehtoollinen -Matt 26: 26-28, Mark 14: 22-24, Luuk22: 19-20, IKor 11: 27-29
sairaanvoitelu - Jaak 5,14-15
avioliitto Gen1: 27-28, Joh 2
pappeus Apt 13: 3, 1Tim 3:1-7 ja I Tim 3: 8-13
Hätäkasteen saa suorittaa maallikko, mikäli kastettava on vaarassa kuolla. Muusta syystä maallikko ei saa kastaa.
>> paljonkin "ei-kirkollisia" luterilaisia.
Voihan se olla niinkin, vaikka luterilainen käsitys kirkollisesta onkin enemmän institutionaalinen, kun taas se ei näemmä ole sitä ortodoksisuudessa. Ortodoksit puhuvat enemmän ja rohkeammin kirkosta ja luterilaiset seurakunnasta. Sanan sisältö ja viesti lienee sama.
Ei-kirkollisilla tarkoittanet ns. tapakristittyjä, mutta luterilaisen käsityksen mukaan nekin ovat kirkollisia niin kauan kuin kuuluvat kirkkoon. Yleensä ns. vapaat suunnat puhuvat kirkollisista tarkoittaessaan luterilaisia, koska moni esim. helluntaiseurakunta ei ole kirkko, vaan yhdistys, joille kirkko instituutiona näyttää "oppineelta" ja farisealaiselta.
Kasteen saa suorittaa maallikko, jos pappia ei ole kohtuullisessa ajassa saatavilla. Maallikkojen suorittamat kasteet olivat hyvin tavallista ainakin vielä 1800-luvun jälkipuolella Karjalan syrjäkylillä, joissa pappi kävi kerran vuodessa jos niinkään usein.
Myönnettäköön, että tuo "kirkollinen" on ortodoksislangia. Luterilaisessa kirkossa ei sellaista sanaa käytetä, tai jos käytetään niin merkityksessä "kirkkoon kuuluva". Ortodoksit taas eivät puhu "tapakristityistä". Sana ei ole ortodoksille ymmärrettävä. Luterilaiset kutsuvat usein passiivijäseniään tapakristityiksi. Mikäs tapakristitty se sellainen on, jolla ei ole tapana edes käydä kirkossa?
Kirkko on ortodoksille ennen kaikkea uskon kohde eikä mikään maallinen instituutio. Muita uskonnollisia yhteisöjä nimitetään usein myös kirkoiksi, mutta oikeaataan ortodoksi uskoo vain yhteen Kirkkoon.
Minun uskon kohteeni on Jeesus Kristus, sinulle se voi olla kirkko.
Uskontunnustuksen mukaan uskomme Jumalan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan kaikkien näkyvien ja näkymättömien Luojaan ja yhteen Herraan Jeesuksen Kristukseen, ja Pyhään Henkeen Herraan ja eläväksitekijään, joka lähtee Isästä, ja yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen Kirkkoon.
Kirkko on siis ortodoksille uskontunnustuksessa mainittu uskon kohde.
>>>Minun uskon kohteeni on Jeesus Kristus, sinulle se voi olla kirkko.