Loppuviikon aikana fyysikot tekevät tuhkapilviin liittyviä kuumailmapallolentoja Jyväskylän Tikkakoskella. Lennoilla tutkitaan pienhiukkasia ilmakehän alimmassa viidessä kilometrissä.
Tähän aikaan vuodesta päivällä lentäminen on rajoitettua pystysuorien virtausten vuoksi, joten lennot toteutetaan joko juuri auringonnousun jälkeen tai ennen auringonlaskua. Myöskään sateella, pilvisellä ilmalla tai edes kohtalaisessa tuulessa kuumailmapallolla ei voi lentää.
Lennon odotetaan kuitenkin toteutuvan sunnuntaina, jolloin ilmaan nousevat tutkijat Tiia Grönholm Helsingin yliopistosta ja Lauri Laakso Ilmatieteen laitokselta. Pilottina toimii Markku Sipinen.
Säärajoitteista huolimatta kuumailmapallo on tutkijoiden mukaan hyvä kulkuväline. Sillä voi lentää lentorajoitustenkin vallitessa, ja sen kyytiin mahtuu paljon laitteita. Mukaan lähteekin happipullojen lisäksi liki sata kiloa akkuja huolellisesti koriin sidottuna.
Kuumailmapallon vahvuus on, että se seuraa ilmavirtausta tutkittavan ilmamassan pysyessä koko ajan samana. Lisäksi pallon liike on niin hidas, että tavallisia maanpinnalle suunniteltuja laitteita voi käyttää ilman suuria muutoksia. Varsinaiset mittaukset tehdään puolestaan pallon laskeutuessa, jotta kuumailmapallon voimanlähteenä toimiva liekki ei häiritsisi niitä.
Tuhkalöydöksiä ei oikeastaan toivota
Tutkijat näkevät jo lentojen aikana tietokoneruudulta, onko ilmassa tulivuorenpurkauksesta peräisin olevia isoja hiukkasia. Jos pitoisuudet ovat suuria, hiukkasten pitäisi erottua pallosta myös paljain silmin.
- Vaikka tuhkan nopea poistuminen ilmatilastamme on toivottavaa, mahdolliset tuhkahavainnot ovat akuutin tuhkatilanteen kannalta tärkeitä ja tieteellisesti mielenkiintoisia. Ne auttavat varmentamaan leviämismallien ja kaukokartoitusmenetelmien tuloksia, Laakso sanoo.
Viikonlopun tutkimuskohteina ovat tuhkahiukkasten pitoisuus, kokojakauma, valon heijastus ja imeytyminen sekä mahdolliset pisarat. Lisäksi kaasu- ja hiukkasnäytteitä kerätään talteen myöhempiä laboratorioanalyysejä varten.
Tähän aikaan vuodesta päivällä lentäminen on rajoitettua pystysuorien virtausten vuoksi, joten lennot toteutetaan joko juuri auringonnousun jälkeen tai ennen auringonlaskua. Myöskään sateella, pilvisellä ilmalla tai edes kohtalaisessa tuulessa kuumailmapallolla ei voi lentää.
Lennon odotetaan kuitenkin toteutuvan sunnuntaina, jolloin ilmaan nousevat tutkijat Tiia Grönholm Helsingin yliopistosta ja Lauri Laakso Ilmatieteen laitokselta. Pilottina toimii Markku Sipinen.
Säärajoitteista huolimatta kuumailmapallo on tutkijoiden mukaan hyvä kulkuväline. Sillä voi lentää lentorajoitustenkin vallitessa, ja sen kyytiin mahtuu paljon laitteita. Mukaan lähteekin happipullojen lisäksi liki sata kiloa akkuja huolellisesti koriin sidottuna.
Kuumailmapallon vahvuus on, että se seuraa ilmavirtausta tutkittavan ilmamassan pysyessä koko ajan samana. Lisäksi pallon liike on niin hidas, että tavallisia maanpinnalle suunniteltuja laitteita voi käyttää ilman suuria muutoksia. Varsinaiset mittaukset tehdään puolestaan pallon laskeutuessa, jotta kuumailmapallon voimanlähteenä toimiva liekki ei häiritsisi niitä.
Tuhkalöydöksiä ei oikeastaan toivota
Tutkijat näkevät jo lentojen aikana tietokoneruudulta, onko ilmassa tulivuorenpurkauksesta peräisin olevia isoja hiukkasia. Jos pitoisuudet ovat suuria, hiukkasten pitäisi erottua pallosta myös paljain silmin.
- Vaikka tuhkan nopea poistuminen ilmatilastamme on toivottavaa, mahdolliset tuhkahavainnot ovat akuutin tuhkatilanteen kannalta tärkeitä ja tieteellisesti mielenkiintoisia. Ne auttavat varmentamaan leviämismallien ja kaukokartoitusmenetelmien tuloksia, Laakso sanoo.
Viikonlopun tutkimuskohteina ovat tuhkahiukkasten pitoisuus, kokojakauma, valon heijastus ja imeytyminen sekä mahdolliset pisarat. Lisäksi kaasu- ja hiukkasnäytteitä kerätään talteen myöhempiä laboratorioanalyysejä varten.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.