Onko suomalaisilla ns. valkoisen miehen taakkaa?
Miten voidaan perustella väiteet, että olisimme jotakin velkaa esim. afrikkalaisille kansoille.
Britit, sakemannit, ranskalaiset, italista ja espanjasta puhutmattakaan ovat velkaa, mutta miten ruotsalais-venäläisen siirtomaaisäntien riistämä suomi, vaikka ei ollutkaan valtio, kansa kuitenkin, voisi olla tässä mielessä velkaa kenellekään?
Miten voidaan perustella väiteet, että olisimme jotakin velkaa esim. afrikkalaisille kansoille.
Britit, sakemannit, ranskalaiset, italista ja espanjasta puhutmattakaan ovat velkaa, mutta miten ruotsalais-venäläisen siirtomaaisäntien riistämä suomi, vaikka ei ollutkaan valtio, kansa kuitenkin, voisi olla tässä mielessä velkaa kenellekään?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomi oli tiivis osa ruotsia eli ei mikään siirtomaa ja venäjän vallan alaisuudessa olomme oli paremmat kuin venäläisillä, jos jotain velkaa ovat niin maksavat sen ensin muille.
Ainoa mikä tulee mieleen on saamelaisten kohtelu Suomen taholta, ehkä siinä olisi vähän valkoisen miehen taakkaa.
Ensin pitäisi tarkentaa sitä, mitä valkoisen miehen taakalla tarkoitat. Suomihan ei välittömästi ole koskaan ollut osallisena minkään muun maan alistamisessa tai siirtomaiden hankinnassa orjien käytöstä puhumattakaan. Tämäntapaista välittömän hyväksikäytön taakkaa meillä ei ole.
Toinen asia on sitten, voidaanko Suomen yhdessä muiden kehittyneiden maiden kanssa käyttäneen hyväksi ja passiivisesti tukeneen muiden maiden harjoittamaa riistoa. Tässä mennään hyvin monimutkaisiin rakennelmiin. Suomihan on osallisena mm. EU:n päätöksenteossa emmekä ole lankaan aktiivisesti ajaneet suojatullien ja maataloustukien poistoa. Nämä talousrakennelmat on tähdätty nimenomaan kehitysmaita vastaan ja siinä mielessä voi sanoa, että myös meillä suomalaisilla on valkoisen miehen taakkaa, jos ideaaliksi otetaan globaali tasa-arvo.
Mitä luulet onko suomella velvollisuus ajaa suomen maatalous alas, jotta kehitysmaiden tuotteet pääsisivät paremmin suomen markkinoille. Suomessa viljellään enimmäkseen vehnää, kauraa, ruista ja ohraa, kun taas eteläisemmissä maissa banaaneja, kahvia jne.., eli voisimme pitää maatalous tuet ja lähinnä hirssi, riisi ja durra kilpailisivat korvaavina tuotteita viljan kanssa.
Sitten on myös tämä työpaikkojen valuminen halpatyömaihin, se on hyvä että työpaikkoja siirtyy kiinaan mutta samalla se johtaa työpaikkojen menetyksiin suomessa. Suuryhtiöitähän syytetään siittä että siirtävät tuotantoaan halpatyömaihin, mutta jos eivät sitä tekisi joku toinen tai sitten jopa kiinalaisten omat yritykset toisivat halvempia tuotteita suomeen. Olisiko tässä kohtaa halpatyö maan Ay-liikkeellä paikkansa, kun nyt suomalainen työ korvataan huono palkkaisella työllä, eikä se siten siirrä hyvinvointia samassa suhteessa ulkomaille.
Minun asenne on hyvin yksinkertainen liika on aina liikaa, eli siinä missä vastustan Ay-liiketttä suomessa ja tuen yrittäjiä, niin halpatyömaissa ajattelen lähes päinvastoin. Työntekijällä on oikeus kunnon palkkaan ja yrittämisen pitää olla houkuttelevaa sillä se luo vaurautta, eikä se saa olla vain korulause. Tuntuu näet siltä että vasemmistolle se on korulause, eli puheissa tuetaan ja teoissa vastustetaan.
Ps. Tuli mieleeni että jos Etelä-afrikan rotusorto olisi ollut valkoisia kohtaan, niin siihen olisi puututtu voimatoimin heti alusta alkaen.
Ei Suomella ehkä mitään velvollisuutta ole näin yksin toimia. Suomen tulisi vaikuttaa EU-politiikkaan tässä kysymyksessä. Toisaalta se, ettei ehkä ole velvollisuutta, ei merkitse sitä, etteikö kannattaisi harkita myös tukien poistamisen edullisuutta ihan itsekkäistäkin syistä.
Jo meitä lähellä olevalla ns. mustan mullan maalla kyettäisiin tuottamaan paljon kannattavammin maataloustuotteita kuin puolet vuotta roudan vaivaamassa suomalaisessa savi- ja moreenimaassa. Maailmanpankki on esimerkinomaisesti kiinnittänyt huomiota mm. sokerin tuotantotukiin Suomessa. Sokerijuurikkaan tuotanto ei ole erityisen välttämätön elintarvike esim. kriisiaikojen varalle. Suojatulli- ja tukipolitiikalla estetään tehokkasti kehitysmaiden kilpailu sokerin tuottamisessa EU-maihin. latinalaisen Amerikan ohella Mosambik kykenisi tuottamaan kannattavasti sokeria. Muutos EU-politiikassa saattaisi kertaheitolla ratkaista Mosambikin kehitysongelmat. Maa ei tarvitsisi enää niin paljon kehitysapua, kun olisi oma maailmanmarkkinahintainen ja kilpailukykyinen tuote, jolla myös suuret markkinat. Tämä ei siis ole omaa keksintöäni, vaan Maailmanpankin tiedotteista ja laskelmista luettua. WTO-prosessissa James Harbinsonin maatalousratkaisuesitys lähtee liikkeelle samoista ajatuksista. EU on sen tyrmännyt erityisesti Ranskan painostuksesta. Suomi kulkee aktiivisesti Ranskan viitoittamalla järjettömällä maatalouspolitiikan tiellä. EU:ssa Englanti pyrkii harjoittamaan selvästi edistyksellisintä maatalouspolitiikan linjaa. Saksa on typeryyttään ajanut luomutuotannon edistämistä, mikä olisi toteutuessaan katastrofi koko Euroopan luonnolle.
pois, eihän muutakaan liiketoimintaa tueta tällä tavoin veronmaksajien rahoilla. Puhumattakaan tuottamattomasta
Tietenkin sinun esittämäsi tiedot ovat aivan oikeita, mutta sillä on omat seurauksensa suomen maataloudelle ja siten myös maaseudulle. Työntekijöiden palkat ovat suomessa nousseet, mutta viljan hinta ei samassa tahdissa ole noussut, joten maanviljelijät ovat jääneet palkkakuoppaan. Kellään ei ole sellaista epäitsekyyttä että huomatessaan oman seutunsa rapistuvan ajattelevan että onneksi heillä siellä Mosambikissa on töitä.
Pitää myös muistaa että ei kaikki kehitys ole kiinni ulkomaankaupan ylijäämästä, vaan myös maan sisämarkkinoista kun raha kiertää maan sisällä ja ihmiset tuottavat hyödykkeitä rahaa vastaan. Näissäkin asioissa pitäisi miettiä perusteita mistä vauraus lähtee, eikä vain ajatella että pitäisi jakaa yksi suuri varallisuus, pitäisi luoda lisää tätä varallisuutta jotta elintaso paranisi.
Suomen maanviljely tuottaa sen verran kuin on mahdollista, mutta koska viljan hinta ei ole kustannusten mukainen ja kustannukset tiloilla jotka jatkavat laskettu mininmiin, siittä ei voi tehdä voitollista. Suomen maataloutta ollaan kyllä valmiita sanomaan tuottamattomaksi, mutta tehdastyö ei suomessa olekaan tuottamatonta vaikka jos Kiinassa pystytään valmistamaan tuotteita halvemmalla.
Maatalous on asetettu useassa kehittyneessä maassa perusteettoman suojattuun sisäpiirituotannon raamiin. Kyse ei ole siitä -kuten jo aiemmin huomautin - että pitäisi ajatella epäitsekkäästi. Pitää ajatella itsekkäästi omaa etua eikä Mosambikin etua. Maatalouden osalta nämä edut vaan voivat osua aivan hyvin yksiin.
Muiden tuotantosektorien osalta on tapahtunut merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Jos yksityinen teollisuus ei kannata, pitää muuntua tai kuolla pois. Nokia on loistoesimerkki muuntautumiskykyisestä yrityksestä. Bilateraalinen idänkauppa sai sukkahousu-, kenkä- ja vaatetusteolisuuden kukoistamaan. Vaikeudet tulivat eteen siinä vaiheessa, kun piti ryhtyä toimimaan markkinaehtoisesti. Olisi ollut suurta järjen köyhyyttä alkaa pelastamaan tällaista kannattamatonta teollisuutta ja sitoutua siihen. Suomen talouden suuri pelastusrengas on ollut siinä, että hyvä koulutusjärjestelmä on tuottanut valmiuksia nopeisiinkin muutoksiin. Ei pidä jäädä kannattamattomien toimintojen koukkuun sen paremmin teollisuudessa kuin maataloudessa ja vajota raskaan painon mukana pohjaan. Vain kilpailukykyinen ja vientiin tähtäävä tuotanto voi poikia mainitsemiasi sisämarkkinoita. Niitä toki tarvitaan, mutta yksin ne eivät voi itseään tai muita elättää.
Mitä luulet suomen maaseudulle tapahtuvan jos maatalous loppuu kokonaan, suuretkaan tilat eivät viljan hinnalla olisi kannattavia.
Valkoisen miehen taakalla tarkoitetaan maailmankatsomusta joka oikeuttaa imperialismin. Sillä ei ole mitään tekemistä tällä olemme-velkaa hössötyksellä. Rudyard Kipling käytti termiä ensimmäisen kerran v.1899 runossaan:
Take up the White Man's burden — :Send forth the best ye breed — Go, bind your sons to exile :To serve your captives' need; To wait, in heavy harness, :On fluttered folk and wild — Your new-caught sullen peoples, :Half devil and half child."
Ei se "velka" tarkoita historiallista velkaa siirtomaille. Kyllä se velka on syntynyt myös taloudellisen kasvun aikana varsinkin länsimaissa. Olemme käyttäneet riistämällä hyväksi kehitysmaita aivan armottomasti.
Meillä ei olisi niin korkea elintaso, ellemme olisi ottaneet vastikkeetta tai alihintaan tarvitsemiamme hyödykkeitä kehitysmailta.