Kun vertaa suomalaisten tappioita brittien ja jenkkien tappioihin niin kyllä ne ovat hirveät. Suomalaiset eivät taistelleet kuin talvisodan, jatkosodan hyökkäysvaiheen ja kesän 1944, silti miestä kaatui kuin heinää. Jenkeillä 14 miljoonaa miestä kävi läpi armeijan toisen maailmansodan aikana, vain 400 000 kaatui. Pieni määrä kun katsoo että Japani nujerrettiin, saksalaiset länsi-Euroopassa voitettiin, tietysti britit auttoivat, heidänkin tappiot pieniä kun niitä verrataan suomalaisten tappioihin.
Totuus on että suomalaisen sotilaan henki oli perin halpa, sille ei arvoa laitettu. Ammattiupseerit surutta tapattivat miehiään, toista se oli anglosaksisissa sivistysmaissa!
Totuus on että suomalaisen sotilaan henki oli perin halpa, sille ei arvoa laitettu. Ammattiupseerit surutta tapattivat miehiään, toista se oli anglosaksisissa sivistysmaissa!
Vastaukset 25
Vanhimmat
Parempi asetekniikka ja lääkintähuolto ainakin.
Meil täälä jenkkilässä , britanniassa ja muus anglosaksisissa sa heheheheh "sivistysmaissa" tykätään orjuuttaa muita kansoja ja tuoda sitten niitä laivalla palvelemaan meitä tänne anglosaksisiin sivistys LOL maihin koska me ollaa myö anglosaksit aika laiskaa, tyhmää rummaa ja liaha li lihavaa sakkia
EIKÄ MYÖ BRITIT BESTÄ HAMPAITA!
Taas valehtelet!
Rujomulkkuvääpeli
Se kertoo siitä, kuinka kovia taistelut täällä olivat. Ylipäätään meillä ei oikein tajuta asiaa. Hehkutellaan jenkkien ja muiden touhuilla, mutta unohdetaan omat taistelumme. Ne kuitenkin kuuluivat maailmansodan kovimpien joukkoon.
Verratkaapa vaikka Kannasta 1940 tai 1944 johonkin Iwo Jiman taisteluun. Heh heh hehheee...
"Verratkaapa vaikka Kannasta 1940 tai 1944 johonkin Iwo Jiman taisteluun. Heh heh hehheee... "
No, vertaapa kyseisiä johonkin mannermaan taisteluihin kuten vaikka Ardennien tappelukseen niin saat jonkinlaisen käsityksen asiasta. Pelkästään noihin taisteluihin osallistui enemmän divisioonia molemmilla puolilla kuin mitä koko Suomen asevoimat käsittivät KOKONAISUUDESSAAN.
Tuollaiset vertailut on hyödyttömiä. Ei Suomella olisi voinutaan olla massiivista mekanisoitua suurvalta-armeijaa
taistelua ei verrata noin yksioikoisesti. Saksa kävi kahden rintaman sotaa, jossa idässä rynnisti puna-armeija massiivisella miesylivoimallaan. Sota oli myös käytännössä loppuun käyty, ja tuo Hitlerin hyökkäys oli lähinnä utopistinen hulluuden osoitus. Tilanteessa, jossa oma polttoainehuolto ei kykene yksin edes täyttämään hyökkäyksen tavoitteiden saavuttamista, oli tuhoon tuomittu jo ennen kuin se ehti alkaakaan. En tiedä onko Ardennien taistelu sinulle joku henkilökohtainen patoutuma hyvän voitosta pahaa vastaan, kun se näyttää sinulle niin tärkeä olevan, vai kertooko se vain jenkkisotilaiden avuttomuudesta "tositilanteessa", mutta joka tapauksessa hyökkäys oli käytännössä täysin turha ja tuhoon tuomittu. Ainoa mitä siitä voi oikeastaan päätellä on se, että sota voitettiin käytännössä ilmaherruudella ja Saksan kroonisella polttoainepulalla. Ei oikeastaan tarvittu sitä polttoainettakaan, kun vaan sumun vuoksi jenkkikoneet pysyivät maassa, niin jo oli pojat hätää kärsimässä.
Jos haluaa todellisen mittarin jenkkisotilaan kunnolle ja strategioiden toimivuudelle, niin kannattaa tutustua Vietnamin sotaan.
"Ardennien taistelua ei verrata noin yksioikoisesti."
Ei sen enempää Tyynen valtameren saarisotaakaan Euroopan tapahtumiin.
"Saksa kävi kahden rintaman sotaa, jossa idässä rynnisti puna-armeija massiivisella miesylivoimallaan."
Eli mitä nä ajat takaa? Saksalaiset alkoivat siirtää panssarijoukkojaan itään vasta Neuvostoliiton talvihyökkäyksen seurauksena, mutta silloin Ardennien hyökkäys oli kokolailla ohi
"Sota oli myös käytännössä loppuun käyty, ja tuo Hitlerin hyökkäys oli lähinnä utopistinen hulluuden osoitus. Tilanteessa, jossa oma polttoainehuolto ei kykene yksin edes täyttämään hyökkäyksen tavoitteiden saavuttamista, oli tuhoon tuomittu jo ennen kuin se ehti alkaakaan."
Samaa mieltä
"En tiedä onko Ardennien taistelu sinulle joku henkilökohtainen patoutuma hyvän voitosta pahaa vastaan, kun se näyttää sinulle niin tärkeä olevan, vai kertooko se vain jenkkisotilaiden avuttomuudesta "tositilanteessa", mutta joka tapauksessa hyökkäys oli käytännössä täysin turha ja tuhoon tuomittu."
Yleensä se en ole minä joka ottaa asian esille, vaan enemmänkin joku tulee kehuskelemaan olemattomia kyseisestä tapahtumasta
"Ainoa mitä siitä voi oikeastaan päätellä on se, että sota voitettiin käytännössä ilmaherruudella ja Saksan kroonisella polttoainepulalla. Ei oikeastaan tarvittu sitä polttoainettakaan, kun vaan sumun vuoksi jenkkikoneet pysyivät maassa, niin jo oli pojat hätää kärsimässä."
Aika yksioikoistettu käsitys tuo. Saksan ongelmat olivat paljon isommat kuin vain lentokoneet ja polttoainepula. Ainoa syy, miksi hyökkäys pääsi niinkin pitkälle oli saksalaisten määrällinen ylivoima.
Yleensäkin muuten tuo on aika erikoinen juttu. Kaikki aina puhuvat liittoutuneiden ilmavoimien käytöstä maajoukkojen tukemisessa halveksivasti ikäänkuin se olisi jonkinlainen epäreilu jekku, jolla he "huijasivat" voiton itselleen. Se paneekin miettimään, missä valossa meidän tulee nähdä esimerkiksi Saksan suuri voitto Ranskassa vuonna -40 kun he "epäreilusti anastivat" voiton maa- ja ilmavoimien massiivisella yhteistöiminnalla? Jospa sovelletaan samoja standardeja täällä ja sanotaan, että Luftwaffe yksin voitti taistelun
Ja nyt siis puhun vain maihinnoususta, en siitä Normandian taistelusta, johon kuskattiin ukkoa kuin meren mutaa. Tai voidaan puhua siitäkin.
Normandian maihinnousussa lännen joukkoja oli hieman vähemmän kuin neukkuja Kannaksella 1944, mutta jokseenkin sama määrä. Tykistöä Kannaksella oli perkeleesti enemmän, samoin panssareita ja ilmavoimia. Suomalaisilla oli suurin osa kenttäarmeijaa lomilla, heinänteossa ja ties missä muualla kuin asemissa tai valmiina. Ei mikään ihme, että tuli pikkuisen sekasorto aluksi.
Normandian maihinnousu oli ihan leikkihommaa verrattuna Summaan 1940. Länsiliittoutuneita vastassa olleet saksalaiset eivät hyökänneet eikä heillä ollut sellaista tykistöä tukenaan. Silti liittoutuneet kuppasivat viikkotolkulla rannalla ja etenivät vain parikymmentä kilometriä sisämaahan kuukaudessa. Ei siis mitään häikäisevää hommaa.
Tali-Ihantala, Nietjärven taistelu, Kannas. Kollaa, Summa, Taipale. Nämä kuuluvat ilmanmuuta toisen maailmansodan kovimpiin taisteluihin.
Tuosta Ardennien taistelusta: miten ihmeessä ne superloistavat SS-joukot eivät kyenneet tuhoamaan käsipelillä sotivia 101.laskuvarjojääkäridivisioonan miehiä Bastognessa? Miten ihmeessä saksalaiset ylipäätään onnistuivat etenemään niin pitkälle kuin etenivät? Koska amerikkalaiset paavot olivat jo voittaneet sodan, aivan kuten nyt Irakissa ja Afganistanissa.
"Länsiliittoutuneita vastassa olleet saksalaiset eivät hyökänneet eikä heillä ollut sellaista tykistöä tukenaan. Silti liittoutuneet kuppasivat viikkotolkulla rannalla ja etenivät vain parikymmentä kilometriä sisämaahan kuukaudessa. Ei siis mitään häikäisevää hommaa. "
Saksalaisilla oli Normandian alueella noin kymmenkunta panssaridivisioonaa ja ne omasivat noin puolet Saksan käytössä olevista panssarivaunuista. Mikä saa sinut ajattelemaan, että saksalaiset eivät hyökänneet?
"Tali-Ihantala, Nietjärven taistelu, Kannas. Kollaa, Summa, Taipale. Nämä kuuluvat ilmanmuuta toisen maailmansodan kovimpiin taisteluihin."
Kukaan ei kiellä tuota, mutta samaan kovien taistelujen listaan voi lisätä paljon muutakin riippuen tietysti siitä mitä pidät kovuuden mittarina.
"Tuosta Ardennien taistelusta: miten ihmeessä ne superloistavat SS-joukot eivät kyenneet tuhoamaan käsipelillä sotivia 101.laskuvarjojääkäridivisioonan miehiä Bastognessa?"
Montakin syytä. SS-joukot olivat jo ottaneet raskaita tappioita hyökkäysalueen pohjoisella kaistalla epäonnistuneessa yrityksessä saada aikaan läpimurto. Kun ne sitten siirrettiin Bastognea vastaan oli vastustajalla jo rintamassa muutamia taistelun karaisemia ps-divisioonia joten taistelut "sahasivat" paikalleen. Tähän tulee vielä mukaan tuolloin puhjennut kauhea lumimyrsky, joka hidasti molemmat puolet kävelyvauhtiin. Bastognen merkitys Ardenneilla ei ole läheskään niin suuri kuin mitä populaarihistoria antaa ymmärtää ja liika Bastogneen keskittyminen on jättänyt varjoon sen seikan, että saksan päävoimat pysäytettiin ja ajettiin takaisin muilla lohkoilla.
Yksi yleisimmistä virhekäsityksistä Bastognea koskien on juuri tuo Taistelutovereista imaistu kuva laskuvarjojääkäristä, joka Garandilla tai Thompsonilla yksin torjuu saksalaiset. Huomiotta jää, että saarrostuksen kriittisimpinäkin hetkinä puolustuksen voimakkain selkäranka tykistön lisäksi oli laskuvarjojoukoille alistetut ps- ja pst-vaunut, jotka tuhosivat etulinjan läpi tunkeutuneet saksalaiset hyökkäyskärjet.
"Miten ihmeessä saksalaiset ylipäätään onnistuivat etenemään niin pitkälle kuin etenivät?"
Yllätysmomentti ja voimakas joukkojen keskitys. Liittoutuneiden linja oli vain muutamien jv-divisioonien ohuesti miehittämä jolloin pahimmissa paikoissa saksalaiset jalkaväkijoukot yksinkertaisesta vain kävelivät ohi vastarintapesäkkeistä. Saksalaisten panssarit sen sijaan olivat sidottuja kehnoon tievorkostoon jolloin pieniin kyliin asettuneet vastarintasaarekkeet saattoivat tehokkaasti padota läpimurtoyritykset. Juuri tämän vuoksi SS-joukkojen panssarioffensiivi tyrehtyi.
Aiemmin kysyttiin, että miksi olen niin kiinnostunut juuri tästä taistelusta ja tässä se vastaus suunnilleen on. Kyseessö on yksi eniten väärinymmärrettyistä taisteluista länsirintamalla.
tietämään mitään pina-atrmeina tappioits asuomenrintamilla? Ne olivat tutkimusten mukaan reilusti nelinkertaiset suopmalaisiin. Eli suomen armeija taisteli rajusti ja tehokkaasti.
"Ammattiupseerit surutta tapattivat miehiään, toista se oli anglosaksisissa sivistysmaissa!"
Yksikään upseeri ei "surutta" tapata miehiään. Kyllä sen tekee vihollinen. Anglosaksit kävivät sotaansa koneilla ja materiaalilla ja lopuksi atomipommilla. Lisäksi heidän joukoistaan vain vähäinen murto-osa toimi rintamalla.
Raskaat tappiot ovat toisaalta todiste kovasta puolustustahdosta. Antautuako olisi pitänyt? Vaihtoehtona oli kommunsitinen kansanvankila. Sinnekö yhä kaipaat?
"Yksikään upseeri ei "surutta" tapata miehiään."
Suora rintamahyökkäys avoimen pellon yli kohti vahvoja vihollisasemia tyyliin "Kiteeltä Kumuriin" on mielestäni juurikin miesten surutta tapattamista silloin kun koukkaaminenkin olisi ollut mahdollista. Puolustautumisessa suurten riskien oton ymmärtää, mutta ei hyökkäyksessä.
hoitamassa hommia. Tuollaisia jälkiviisaita aina tarvitaan. Nyt remmissä olivat vain kolmatta, neljättä sotaansa käyvät perusteellisesit koulutetut ammattisotilaat. Mitäpä he olisivat sodan käynnistä ymmärtäneet sinuun verraten?
Valehtelet taas vammamulkkuvääpeli!
Jos valehtelee ja jää kiinni, on se vain kestettävä, kun kerran valehtelemaan on ryhtynyt. Jos väittää muita valehtelijoiksi, on se pystyttävä osoittamaan. Se taas vaatii tietoa ja sitähän sinulla ukkoraiskalla ei ole.
Viime sotien everstien pääosa oli ollut remmissä 1. Maailmansodasta. Jos olet muuta mieltä, niin todista se. Tarvitaasn vain tutkimustietoa.
Onneksi tässä tapauksessa tarvittava jälkiviisauden määrä on niin pieni että sen on monikin hanskannut vaikka ei omaa edes saunamajurin kompetenssia. Tapaus on hyvin dokumentoitu. Löytyy jos vaivautuu hiukan kaivamaan.
"Viime sotien everstien pääosa oli ollut remmissä 1. Maailmansodasta"
Sen mukaiset taisi sitten olla taktiikatkin, eli vitjassa kohti vihollisen konekivääreitä. Tämä selittääkin Suomen suhteellisesti suuret tappiot.
miehistöä tai alempaa päällystöä. Tiesivät kyllä, miten käy, jos mennään päin konekivääreitä. Sodassa vain tulee tappioita ja joskus myös konekivääritulessa. Koeta muistaa, että suomalaiset johtajat hoitivat viholliselle moninkertaiset tappiot. Ei sitä ihan osaamattomat pysty aikaansaamaan. Vahvuuteen ja vihollistappioihin nähden nähden Suomen armeija oli viime sotien tehokkain.
Suomen armeijan jalkaväki maksoi esimerkiksi Talvisodassa verellä ennen sotia tehdyt möhläykset. Suomessa rakennettiin, sekä ostettiin esimerkiksi seitsemän sukellusvenettä ja kaksi panssarilaivaa, joista ei ollut kummassakaan sodassa juuri mitään hyötyä. Niillä rahoilla olisi saatu tuhatkunta tykkiä ammuksineen ja satoja pst-tykkejä polttopullojen sijaan.
Jenkkien menestys perustui tietysti mahtaviin ilmavoimiin. Satojatuhansia koneita. Ilmastahan vihollinen näkyy kuin shakkinappulat shakkilaudalla.
maksettiin. Se on oikea arvio. Ainoa hyöty oli siinä, että suomalaiset oppivat laivanrakennustekniikan uusimmat menetelmät. Siitä on ollut hyötyä näihin päiviin asti. Laivastoon ei silti olisi pitänyt varoja uhrata- 20 luvulla, vaan torjunta-aseistukseen. Miksi muuten Suomi ei "liittoutunut" ennen talvisotaa Saksan ja Neuvostoliiton kanssa ? Ei voitu, yksinkertaisesti ei, koska silloin Suomesta olisi tullut totaalinen taistelualue
Lännen ja Idän suursodassa.
Suomihan yritti epätoivoisesti saada aikaan Pohjoimaiden valtio tai ainakin sotilaallinen liitto. Sellainen taas ei sopinut Saksalle eikä Neuvostoliitolle, eikä salakavalalle USA:lle. Se siitä.
Jos nyt pikku täsmennys sallitaan. Sekä sukellusveneillä että pamnsssarilaivoilla oli omat tehtävänsä. Tilanne vain oli sellainen, että niitä ei juuri tarvittu, koska Talviosdasn aikana meri oli jäässä ja jatkosodassa punalaivasto oli suljettu Suomenlahden pohjukkaaan. Sellaista ei voi etukäteen tietää.
suomalaiset sen tiesivät, että meri jäätyy. Pahin este laivojen, niin pinta kuin vedenalaistenkin, toiminnalle oli valtava miinoitus. Se kyllä esti muidenkin operaatiot Suomenlahdella. Toisaalta rannikkotykistö Suomella oli vahva, ja sehän toimikin tavoitteiden mukaisesti. Tavallaan panssarilaivatkin olivat osa rannikkotykistöä. Tykkilautoiksihan niitä kutsuttiinkin, kun avomerelle niillä ei oikeastaan ollut asiaa, mutta hyvin aseistettuina niillä oli kuitenkin huomattava sotilaallinen merkitys. (Toinen aluksista kyllä menetettiin saksalaisten epäonnistuneen laivasto-operaation aikana)
samaa vihollistakaan vastaan. Mitenhän olisi käynyt, jos puna-armeijaa vastaan (samalla kalustolla tietenkin, koska joutuihan suomalaisetkin niitä vastaan taistelemaan) olisivat taistelleet. Voipi olla, että ihan Ihantalassa ei olisi vielää pysähdytty..
tappioihin. Monet kerrat jouduttiin hyökkäämään lähes ilman tykistön tulitukea ja jos sitä olikin, niin ammuksia oli niukalti ja tykit vielä niin pienikaliberisia, että aikaansaannokset olivat vaatimatonta tasoa. Ilmavoimien kohdalla tilanne oli vielä kehnompi.
Maastolla oli myös merkitystä. Monet taistelut käytiin korpimaisemissa, jonne tykistön tulitukea ei pystytty antamaan.
Yksi syy oli myös joukkojen vähyys - jouduttiin hyökkäämään lähes tasavahvaa vihollismiehitystä vastaan - ei puhettakaan kolminkertaisesta ylivoimasta, minkä hyökkääja sotateorioiden mukaan tarvitsee.
Miten niin joukkojen vähyys ? Eikö Helge Seppälä kirjassaan Suomi hyökkääjänä kerro, että kesällä 1941 suomalaisilla oli monessa painopistesuunnassa kahdeksankertainen ylivoima. Tästä kait ne tappiot syntyivät, kun painettiin massalla kaivautunutta vihollista vastaan.