Vähän ihmettelen liikenneviranomaisten käsitystä tai pikemminkin sen soveltamista ajonopeuksien vaikutusta onnettomuuksien määrään. On varmasti niin, että tilastollisesti onnettomuudet vähenevät jos nopeudet hiemankin putoavat. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä totuus vaan yhteenvetopäätelmä. On nimittäin yhtä varmaa se, että joillakin tieosuuksilla nopeuden nostamisella tai alentamisella ei ole saman suuruista vaikutusta kuin jollakin toisessa paikassa. Suora päätieosuus esimerkiksi 4-tiellä taajamien välimaastossa, on aivan eri asia kuin ajoittain työmatkaliikenteen rasittama väylä ruuhkasuomessa jossa talvinen kelimuutos lisää heti onnettomuusriskiä.
Jos meillä liikenneviranomainen haluaa perustella esimerkiksi nopeuskameroiden sijoittelua muutamien prosenttiyksiköiden muutoksilla nopeuksien ja onnettomuuksien suhteissa, ei peruste ole oikeastaan paikallisen valvonnan suhteen pätevä. Joissakin paikoissa kamera ja tiukka toleranssi voi olla tarpeen, mutta toisaalla sillä ei ole mitään merkitystä. Jossakin 10% ylitys vaikuttaa jossakin sillä ei ole mitään merkitystä. Yksittäisten nopeuskameroiden asentamista ja sijoittamista tulisi perustella paremmin.
Täytyy muistaa myös se, että nopeuksien alentamisen ensisijainen ja merkittävin keino ei ole toleranssit ja nopeusvalvontakamerat vaan yksinkertaisesti nopeusrajoitukset eli liikennemerkit. Se on halvin keino, ja niiden oikea asettelu vaikuttaa liikennenopeuksiin paljon enemmän kuin muut keinot. Merkit myös hyväksytään oikeina helpommin.
Nopeuskameroiden käyttöäkään ei ole pakko rajata nykyisenlaiseksi eikä tiukkiojen toleranssien soveltaminen välttämättä kohdistukaan kustannustehokkaasti niihin, joiden ylinopeudet suurimman vaaran aiheuttavat. Liikuteltavat ja sijoitukseltaan tuntemattomat kamerat, jotka puuttuvat vain huomattaviin ylinopeuksiin ( 20-30km/h), saattaisivat poimia juuri oikeat kuljettajat ja antaisivat liikenteen sujua joustavasti siellä missä pienillä ylinopeuksilla ei ole merkitystä. Tästä soveltamistavasta nopeuskameroiden suhteen en ole kuullut, vaikka se voisi toteuttaa onnettomuustilastojen tarkemman tulkinnan tavoitteet paremmin. Toisin sanoen valvonta ei nyt kohdistu oikein, ja nykyisen valvonnan kokonaisperustelu ei ole edes oikea.
Nopeusvalvontakameroiden asentamisien syyt eivät myöskään saisi olla taloudelliset, jossa mitataan niiden hintoja kertyneisiin sakkomaksuihin. Jos Poliisi ja viranomainen ryhtyy tekemään businesta viranomaistyön avulla, ollaan todella jo metsän puolella. Liiketaloudelliset motiivit eivät saa vaikuttaa valvontaan myöskään kameroiden valmistajien ja myyjien taholta.
Tarkempaa tilastotutkimusta kohteista ja kohderyhmistä silloin kun valvontaa kohdistetaan ja tilastoilla niitä perustellaan, kiitos!
Jos meillä liikenneviranomainen haluaa perustella esimerkiksi nopeuskameroiden sijoittelua muutamien prosenttiyksiköiden muutoksilla nopeuksien ja onnettomuuksien suhteissa, ei peruste ole oikeastaan paikallisen valvonnan suhteen pätevä. Joissakin paikoissa kamera ja tiukka toleranssi voi olla tarpeen, mutta toisaalla sillä ei ole mitään merkitystä. Jossakin 10% ylitys vaikuttaa jossakin sillä ei ole mitään merkitystä. Yksittäisten nopeuskameroiden asentamista ja sijoittamista tulisi perustella paremmin.
Täytyy muistaa myös se, että nopeuksien alentamisen ensisijainen ja merkittävin keino ei ole toleranssit ja nopeusvalvontakamerat vaan yksinkertaisesti nopeusrajoitukset eli liikennemerkit. Se on halvin keino, ja niiden oikea asettelu vaikuttaa liikennenopeuksiin paljon enemmän kuin muut keinot. Merkit myös hyväksytään oikeina helpommin.
Nopeuskameroiden käyttöäkään ei ole pakko rajata nykyisenlaiseksi eikä tiukkiojen toleranssien soveltaminen välttämättä kohdistukaan kustannustehokkaasti niihin, joiden ylinopeudet suurimman vaaran aiheuttavat. Liikuteltavat ja sijoitukseltaan tuntemattomat kamerat, jotka puuttuvat vain huomattaviin ylinopeuksiin ( 20-30km/h), saattaisivat poimia juuri oikeat kuljettajat ja antaisivat liikenteen sujua joustavasti siellä missä pienillä ylinopeuksilla ei ole merkitystä. Tästä soveltamistavasta nopeuskameroiden suhteen en ole kuullut, vaikka se voisi toteuttaa onnettomuustilastojen tarkemman tulkinnan tavoitteet paremmin. Toisin sanoen valvonta ei nyt kohdistu oikein, ja nykyisen valvonnan kokonaisperustelu ei ole edes oikea.
Nopeusvalvontakameroiden asentamisien syyt eivät myöskään saisi olla taloudelliset, jossa mitataan niiden hintoja kertyneisiin sakkomaksuihin. Jos Poliisi ja viranomainen ryhtyy tekemään businesta viranomaistyön avulla, ollaan todella jo metsän puolella. Liiketaloudelliset motiivit eivät saa vaikuttaa valvontaan myöskään kameroiden valmistajien ja myyjien taholta.
Tarkempaa tilastotutkimusta kohteista ja kohderyhmistä silloin kun valvontaa kohdistetaan ja tilastoilla niitä perustellaan, kiitos!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Turvalisuus paranee kun teini autoissakin on turvatyynyä ym. ja auton kori on toista maata,toista se oli kun itse aloitin niin eka autossa ei ollut edes turvavöitä,vieläkö käytäisivät niitä.
Miksi pitää yrittää aina perustella, miten joku asia yhteiskunnassa ei ole oikein?
Miksi et esimerkiksi keksi perusteluja, miksi lakia pitää noudataa?
Kerro yksi hyvä syy, miksi lakeja ei ole noudatettava.
sinäkin päätäsi seinään jos joku käskee?