Kirjoitin tästä aiheesta aiemmin aloituksen, mutta poistin sen, koska siinä oli yksi historiaan liittynyt virhe. Pitäisi aina tajuta tarkistaa tekstinsä moneen kertaan, ennen kuin laittaa sen tänne. Minä en tajunnut. Tässä korjattu versio:
Ignaz Semmelweis oli 1800-luvulla Unkarissa elänyt gynekologi, jolla on ollut merkittävä vaikutus lääketieteen historiaan. Hän nimittäin oivalsi, että hoitohenkilökunnan käsien peseminen kloorivedellä sairaaloissa vähentää merkittävästi potilaiden kuolleisuutta.
Häntä voidaan hyvällä syyllä pitää nykyaikaisen sairaalahygienian uranuurtajana - tai, jos vertaus sallitaan, Arvo Ylpön kaltaisena visionäärinä. Semmelweisin oivalluksen johdosta sairaaloiden henkilökunta vielä nykyäänkin pesee käsiään, ja niissä sairaaloissa, joissa pesu laiminlyödään, seuraukset ovat huonoja.
Semmelweis vietti loppuelämänsä mielisairaalassa. 1800-luvulla aivoihin levinnyt kuppa oli varsin yleinen syy mielisairaalaan joutumiselle. Mm. Friedrich Nietzschen arvellaan joutuneen mielisairaalaan aivokupan takia.
Nietzsche:
http://www.like.fi/kirja.php?detail_id=332&PHPSESSID=4ce3afa184087267a5cf36e0a2f5207b
Semmelweis:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/semmelwe.html
Lääk. tri. S.I. McMillen kirjoittaa kirjassaan ”Ei mitään näistä sairauksista” ( ISBN 951-605-476-5), miten Semmelweisin alaiset suhtautuivat käsien pesemiseen: ”Heti paikalla nostettiin raivokkaita vastalauseita tätä kiusallista pesemistä, pesemistä, pesemistä vastaan - mutta kuolleisuus laski jatkuvasti”. Tyypillistä muutosvastarintaa.
McMillen myöskin kertoo, että itse asiassa käsien pesemisen oivallus ei ollut uusi. Uutta oli nimenomaan KLOORIvedellä peseminen, mutta ennen Semmelweisia ei ollut tajuttu käsien pesemisen merkitystä sairauksien leviämisen ehkäisemisessä. Muutamat harvat lääkärit olivat sen tajunneet, mutta sitä ei ollut otettu laajamittaiseen käytäntöön.
Periaate ei kuitenkaan ollut järin uusi. Se vain oli unohdettu useiden vuosituhansien ajaksi. Mooses oli ymmärtänyt veden puhdistavan merkityksen.
Hygienia:
3 Moos. 11: 28 ”Jokaisen, joka kantaa pois tällaisen eläimen raadon, tulee pestä vaatteensa, ja hän on epäpuhdas iltaan saakka.
4 Moos. 19:16 ” Jokainen, joka ulkosalla koskee taistelussa kaatuneen tai muulla tavoin kuolleen ihmisen ruumiiseen, jäännöksiin tai hautaan, on epäpuhdas seitsemän päivää.”
Tartuntatautien karanteeni 1:
3 Moos 13:46 ”Niin kauan kuin hän potee tautiaan, hän pysyy saastaisena. Hänen on asuttava erillään leirin ulkopuolella.”
Tartuntatautien karanteeni 2:
3 Moos. 14:8 ”Puhdistettava pesköön vaatteensa, ajelkoon hiuksensa ja kaikki ihokarvansa ja pesköön itsensä vedellä. Sen jälkeen hän on puhdas ja voi palata leiriin, mutta hänen on pysyteltävä telttansa ulkopuolella seitsemän päivää.”
Bajamaja:
5 Moos:23:12 ”Leirin ulkopuolella olkoon sinulla syrjäinen paikka, johon sinun on mentävä tarpeellesi.”
Juutalaisten vanha lääketiede:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laajuuta.html
Ignaz Semmelweis oli 1800-luvulla Unkarissa elänyt gynekologi, jolla on ollut merkittävä vaikutus lääketieteen historiaan. Hän nimittäin oivalsi, että hoitohenkilökunnan käsien peseminen kloorivedellä sairaaloissa vähentää merkittävästi potilaiden kuolleisuutta.
Häntä voidaan hyvällä syyllä pitää nykyaikaisen sairaalahygienian uranuurtajana - tai, jos vertaus sallitaan, Arvo Ylpön kaltaisena visionäärinä. Semmelweisin oivalluksen johdosta sairaaloiden henkilökunta vielä nykyäänkin pesee käsiään, ja niissä sairaaloissa, joissa pesu laiminlyödään, seuraukset ovat huonoja.
Semmelweis vietti loppuelämänsä mielisairaalassa. 1800-luvulla aivoihin levinnyt kuppa oli varsin yleinen syy mielisairaalaan joutumiselle. Mm. Friedrich Nietzschen arvellaan joutuneen mielisairaalaan aivokupan takia.
Nietzsche:
http://www.like.fi/kirja.php?detail_id=332&PHPSESSID=4ce3afa184087267a5cf36e0a2f5207b
Semmelweis:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/semmelwe.html
Lääk. tri. S.I. McMillen kirjoittaa kirjassaan ”Ei mitään näistä sairauksista” ( ISBN 951-605-476-5), miten Semmelweisin alaiset suhtautuivat käsien pesemiseen: ”Heti paikalla nostettiin raivokkaita vastalauseita tätä kiusallista pesemistä, pesemistä, pesemistä vastaan - mutta kuolleisuus laski jatkuvasti”. Tyypillistä muutosvastarintaa.
McMillen myöskin kertoo, että itse asiassa käsien pesemisen oivallus ei ollut uusi. Uutta oli nimenomaan KLOORIvedellä peseminen, mutta ennen Semmelweisia ei ollut tajuttu käsien pesemisen merkitystä sairauksien leviämisen ehkäisemisessä. Muutamat harvat lääkärit olivat sen tajunneet, mutta sitä ei ollut otettu laajamittaiseen käytäntöön.
Periaate ei kuitenkaan ollut järin uusi. Se vain oli unohdettu useiden vuosituhansien ajaksi. Mooses oli ymmärtänyt veden puhdistavan merkityksen.
Hygienia:
3 Moos. 11: 28 ”Jokaisen, joka kantaa pois tällaisen eläimen raadon, tulee pestä vaatteensa, ja hän on epäpuhdas iltaan saakka.
4 Moos. 19:16 ” Jokainen, joka ulkosalla koskee taistelussa kaatuneen tai muulla tavoin kuolleen ihmisen ruumiiseen, jäännöksiin tai hautaan, on epäpuhdas seitsemän päivää.”
Tartuntatautien karanteeni 1:
3 Moos 13:46 ”Niin kauan kuin hän potee tautiaan, hän pysyy saastaisena. Hänen on asuttava erillään leirin ulkopuolella.”
Tartuntatautien karanteeni 2:
3 Moos. 14:8 ”Puhdistettava pesköön vaatteensa, ajelkoon hiuksensa ja kaikki ihokarvansa ja pesköön itsensä vedellä. Sen jälkeen hän on puhdas ja voi palata leiriin, mutta hänen on pysyteltävä telttansa ulkopuolella seitsemän päivää.”
Bajamaja:
5 Moos:23:12 ”Leirin ulkopuolella olkoon sinulla syrjäinen paikka, johon sinun on mentävä tarpeellesi.”
Juutalaisten vanha lääketiede:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laajuuta.html
Vastaukset 11
Vanhimmat
ja lääketieteen hygienialla ei ole mitään yhteistä.
Peseehän eläimetkin turkkinsa.
Miljoonia vuosia ihmisetkin ovat omin silmin nähneet veden huuhtovan pois lian käsistään ja sen huomaamiseen ei tarvitse hankkia David Ingvarin kirjaa joka maksaa 27 euroa.
Jumalan Mooseksen kautta lähettämät ohjeet "pesemisineen" ei johtuneet hygieniasta vaan vääristä luuloista ja uskomuksista kuten nuokin jakeet osoittaa "Märehtivine jäniksineen"
3. Moos. 11:6 jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;
7 sikaa, jolla tosin on kokonansa halkinaiset sorkat, mutta joka ei märehdi: se olkoon teille saastainen.
8 Näiden lihaa älkää syökö ja näiden raatoihin älkää koskeko, ne olkoot teille saastaiset.
Odotin aloitukseeni vastausta kahdelta vakiokirjoittajalta. Nyt sain toiselta niistä vastauksen. Kiitoksia. Nyt ei ollut kuitenkaan kyse Ingvarin kirjan hinnasta, sillä sen kirjanhan sinä voit varmaankin lainata omasta kirjastostasikin ilman rahaa, kuten minäkin, vai voitko sinä?
Kyse ei ollut myöskään jäniksen märehtimisestä. Jäniksen märehtimisestä on erilaisille nettipalstoille kirjoitettu varmaan tuhat aloitusta. Jos haluat, aloita tuhannesensimmäinen. Minun aloitukseni ei kuitenkaan koskenut jäniksen märehtimistä. Se koski Mooseksen ajan terveysohjeita ja käsien pesemistä. Käsiä kun voidaan pestä järkevämmälläkin tavalla kuin mitä Pontius Pilatus teki.
ovat samaisessa luvussa kuin sinun esittämäsi kohta ja kyseessä "sama saastaisuus".
Jos noissa Mooseksen jakeissa olisi kyse hygieniasta, niin miksi piti pestä kädet vain tiettyjen eläimien raatoihin koskemisen jälkeen.
3. Moos. 11:24 Seuraavista eläimistä te tulette saastaisiksi; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti.
Hygieniaa ajatellen tauti tarttuu jokaisen eläinlajin raadosta, mutta Moosekselle saastaisia olivat vain tietyt eläimet, eli kyseessä oli luuloihin perustuva rituaali.
Kyseessä on väärinkäsitys ja sen myötä Raamattuun tullut virhe.
Sana ארנבת 'arnebeth ar-neh'-beth on käännetty jänikseksi.
Sama väärinkäsitys esiintyy muissakin käännöksissä, myös Lutherin ja King James -käännöksissä.
Sanan eksakti merkitys on tuntematon.
Todennäköisesti kyseessä on sukupuuttoon kuollut eläin.
ei hygieniasta. Rituaalinen epäpuhtaus tarttuu vaatteisiin ja tiettyihin esineisiin. Kuolleet, kuukautiset, synnytys, siemensyöksy ja eräät muut seikat aiheuttivat rituaalisen saastumisen, tilan, johon aina liittyi tietty odotusaika jonka jälkeen puhdistui. Ei-juutalaiset eivät Mooseksen lain mukaan saastu eivätkä saastuta paitsi yhdessä tapauksessa, heidän kuolleensa saastuttavat.
Kuolleista saastumisesta ei puhdistunut tavallisella vedellä vaan "Joku, joka on puhdas, kootkoon lehmän tuhkan ja vieköön sen leirin ulkopuolella olevaan puhtaaseen paikkaan. Tuhkaa tulee säilyttää siellä, jotta siitä voidaan valmistaa puhdistusvettä Israelin kansaa varten. Myös tämä on syntiuhri. 10 Tuhkan kokoojan tulee pestä vaatteensa, ja hän on epäpuhdas iltaan saakka. Israelilaisten ja heidän keskuudessaan asuvien muukalaisten on aina noudatettava tätä määräystä.
11 Jos joku koskettaa vainajaa, hän on epäpuhdas seitsemän päivää
12 Hänen on puhdistauduttava kolmantena ja seitsemäntenä päivänä puhdistusvedellä, ja niin hän tulee puhtaaksi. Mutta jos hän ei puhdistaudu kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, hän jää epäpuhtaaksi. "
Odotin vastausta kahdelta vakiokirjoittajalta. Ensimmäisen vastauksen sain Pe.kulta, nyt sain toisen vakiokirjoittajan vastauksen sinulta. Sinua minä pidän asiantuntijana, mitä juutalaisuuteen tulee.
Toki tiedän rituaalisen puhtauden ja hygieenisen puhtauden välisen eron, mutta eivätkö sinun mielestäsi Mooseksen ohjeet ehkäise MYÖSKIN tartuntatautien leviämistä, sen lisäksi, että ne ovat rituaalisen puhtauden ohjeita?
varmaankin ehkäisivät.
"Mooseksen ohjeet ehkäise MYÖSKIN tartuntatautien leviämistä"
Eiköhän hygienia huonone reippaasti kun pitaalisen talo puhdistetaan verta pirskottelemalla.
3.Moos 14:51 Ja ottakoon setripuun, isoppikorren ja helakanpunaisen langan ja elävän linnun, kastakoon ne teurastetun linnun vereen ja raikkaaseen veteen ja pirskoittakoon sitä taloon seitsemän kertaa.
Juuri tuota tarkoitin. En rituaalista puhtautta, vaan sen seurauksena ja sen lisäksi saavutettua hygieenistä puhtautta.
Mooseksen ohjeet parantavat hygieniaa kun niissä usein pirskotellaan verta ja sitten odotellaan lämpimässä Lähi-idän säässä?
Luulenpa, että minä en ole oikea ihminen vastaamaan noihin kysymyksiin. Tarkemmat ja paremmat vastaukset saat nimimerkiltä "to...".