Kyllä täytyypi todeta, että nykyajan työelämä on
mennyt mielettömäksi, samalla koko yhteiskunta.
Kaikkialla pitäis olla vaan tulosta, työntekijä
on vain esineellistetty kulutushyödyke
työnantajale, inhimilisyys puuttuu. Työtahti on
tappava, yhä useampi sairastuu myös psyykkisesti.
Kenen etu tämä loppujen lopuksi on? Ei kenenkään.
Kyllä nämä kulut maksetaan jokainen veronmaksaja.
Ja kun vanhemmilla on ainainen urahissi-kiire ja
stressi, lapset jäävät heitteille ja heidät
lahjotaan vaan tavaroilla ja rahalla. Ja joka
vuosi sama korkkiruuvi-kiristys työpaikoilla
jatkuu; mietitään koko ajan miten tehdä yhä
tehokkaammin töitä jopa pienemmillä palkoilla, ja
ainainen paine irtisanomisuhan alla. Mieletöntä.
Olen itsekin mukana toimistorottana isohkossa
firmassa, samaa rumbaa on meilläkin. Ei
kuitenkaan ihan kamalimmasta päästä. En kadehdi
ns. urakiipijöitä, jotka tekevät 10-14 tuntisia
päiviä 7 pvänä viikossa, vaikka saisivatkin
palkkaa moninkertaisesti omaani verrattuna. Tää
elämähän on täällä vain kerran -miksi
pilata/tuhota se työnantajan takia??
mennyt mielettömäksi, samalla koko yhteiskunta.
Kaikkialla pitäis olla vaan tulosta, työntekijä
on vain esineellistetty kulutushyödyke
työnantajale, inhimilisyys puuttuu. Työtahti on
tappava, yhä useampi sairastuu myös psyykkisesti.
Kenen etu tämä loppujen lopuksi on? Ei kenenkään.
Kyllä nämä kulut maksetaan jokainen veronmaksaja.
Ja kun vanhemmilla on ainainen urahissi-kiire ja
stressi, lapset jäävät heitteille ja heidät
lahjotaan vaan tavaroilla ja rahalla. Ja joka
vuosi sama korkkiruuvi-kiristys työpaikoilla
jatkuu; mietitään koko ajan miten tehdä yhä
tehokkaammin töitä jopa pienemmillä palkoilla, ja
ainainen paine irtisanomisuhan alla. Mieletöntä.
Olen itsekin mukana toimistorottana isohkossa
firmassa, samaa rumbaa on meilläkin. Ei
kuitenkaan ihan kamalimmasta päästä. En kadehdi
ns. urakiipijöitä, jotka tekevät 10-14 tuntisia
päiviä 7 pvänä viikossa, vaikka saisivatkin
palkkaa moninkertaisesti omaani verrattuna. Tää
elämähän on täällä vain kerran -miksi
pilata/tuhota se työnantajan takia??
Vastaukset 3
Vanhimmat
elämään onnellista elämää...
Eiköhän kyse ole myös omista asenteista. Eihän
töitten tehostaminen aina tarkoita sitä, että
yritetään ottaa viimeinenkin pisara irti vaan
sitä, että tehdään vaan järkevät ja todelliset
työt ja jätetään turhanpäiväinen
papereidensiirtely vähemmälle, näin jää enemmän
aikaa miettiä todellisia ongelmia.
Mielestäni tämä menetettyyn vapaa-aikaan
perustuva tuntiperusteinen palkanmaksusysteemi
aiheuttaa myös paljon ongelmia, minkä kumman
takia pitää kuluttaa aikaansa työpaikalla jos
kerta ei ole tekemistä mutta työantaja on
kuitenkin halukas maksamaan koko ajalta palkkaa
pitääkseen tietämyksen talossa (puhun nyt
teollisuusympyröistä)
Jos työnantaja ei esim. ymmärrä sitä, että haluaa
pitää lakisääteiset lomat tai että sairasta lasta
ei voi yksin jättää kotiin niin se on kylläkin
sairasta, silloin ei voi muuta kuin ehdottaa
oikeusjuttua tai/ja työpaikan vaihtoa tai
ensimmäiseksi yhteydenottoa luottamusmieheen..
Jos on hyvä työssään ja työnantajakin sen tietää
niin tuskimpa alkavat potkuja ehdotella
mitättömistä asioista joiden hoidolla ei ole
mitään merkitystä tuloksenteon kannalta...
Työelämästä voi jättäityä jos ei kiinnosta
backofficen kahvipöydässä norkoileminen!
Minä itse teen duunin niin kauan kun se tuntuu
mukavalta, sitten kun alkaa vituttaa, niin
siirryn ansiosidonnaisille "harrastelemaan"
kaikenlaista kivaa
En ymmärrä kirjoitustasi. Syyllistät
työnantajasi. Onko se (siis työnantajasi)
pakottanut sinut itselleen töihin? Onko joku
pakottanut sinut töihin?
Eikö kuitenkin ole niin, että olet töissä itses
takia? Siis työstä ansaitsemasi rahat tulevat
itsellesi, vai teetkö talkoilla kaikki työsi?
Onko sinulle jäänyt lapsuusajan mielleyhtymä
koulusta päähäsi? Siellähän perinteisesti
tulkitaan, että koulussa ollaan opettajien takia.
Se tulkinta johtuu tetysti tulkitsijan iästä.
Elämänkokemus ym. puuttuu.
Huolestuttavaa on se, että tuosta
ajatusmaailmasta ei kasveta ulos. Jossain on
jotain mennyt pieeen, ja pahasti.
Koulutustaustasi?