Viesti Göringiltä

marraskuun 3 päivänä, Mannerheimille ja Elias Erkolle. Viestin toimittajaksi valitsi Suomen attasea Carl Armfeltin, kiireellisenä. Viesti sisälsi sen, että Neuvostoliiton aluevaatimuksiin oli suostuttava (puutui aluevaihtoon ja korvaus), koska Venäjä aloittaa muuten sodan. Lisäksi Göring oli maininnut Stalinin suostuvan johonkin saareen, vuokrattavaksi Hangon siasta.

Mannerheim oli samaamieltä ja piti edullisena vielä 1943:kin ministereille. Kuitenkin Elias Erkko jatkoi ylimielisyyttään ääri-oikeiston tuella, sotaharjoituksineen, kuin kansan tietämättömyydellä.
Siksi Paasikivi piti talvisotaa Erkon sotana, joka johti ylisuureen menetyksiin ja 25000 mihen menetykseen.
11242
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

sinä se vaan jaksat hämmästyttää ihmeellisillä ja sekavilla jutuillasi.

Äänestä

Joten Saksa katsoi ja valvoi etujaan viimesen päälle. Ei Stalinkaan halunut sotaa vaan edetä neuvottelemalla Tornionjoelle.

Äänestä
  • Muuta tavoitteita Stalinilla ei vielä syksyllä 1939 Suomen suhteen ollut. Mannerheim ja Paasikivi käsittivät sen ja puolsivat siksi myönnytysten tietä.

    Äänestä

  • Koroljov kirjoitti:

    Muuta tavoitteita Stalinilla ei vielä syksyllä 1939 Suomen suhteen ollut. Mannerheim ja Paasikivi käsittivät sen ja puolsivat siksi myönnytysten tietä.

    Pystyikö tsekkoslovakia vältämään sodan, antaessaan sudeetit ja sitä myötä puolustuslinjansa saksalaisille? Pystyivätkö baltian maat väkttämään sodan myönnytyksillä?
    Jo clausewitch opetti että paras voitettu taistelu on sellainen jota ei tarvitse käydäkään. Stalin yritti saada myös suomen oveluudella. Kuitenkin mielestäni kannaksella olisi kannattanut antaa suuremmat myönnytykset, mutta sotaa niillä ei olisi vältetty. Olisihan suomi voinut välttää sodan, jos olisi antautunut heti. Suomalaiset kokivat sankarikuolemankin paremmaksi, kuin alistua orjaksi bolsevismin ikeen alle.

    Kun Stalin olisi saanut veitsen suomen kaulalle, hän olisi joka tapauksessa järjestänyt casus bellin. Sen hän Mainilassa tekikin.

    Äänestä

Kerro vielä siitä Marskin neuvosta Erkolle: Mene pellolle ja ammu kuula kalloosi.

Missä siitä mainitaan?

Äänestä
  • ei kai muhipallivääpeli taas innostu*?

    Äänestä

  • 8lo065 kirjoitti:

    ei kai muhipallivääpeli taas innostu*?

    tukemassa? Missäs muualla...

    Äänestä

  • Luoja Suomea uusilta erkoilta varjelkoon.

    Äänestä

Göringin neuvoo Suomea ja CCCP:tä nakkarilla.
Tapahtui nakkijonossa Bulevardin kulmalla lähellä Coiffeurin parturia .

Nakki jonossa alkoi eräs iso korsto piestä pienempää ja heikompaa ,väittäen miehen uhkaavalla käytöksellään saattavan olla jotain hänen terveydelleen vaarallista tarkoitusta. Korston auto oli parkissa mittarilla kadun toisella puolella.

Nyt tuolta autosta alkaa sadella neuvoja tuolle alakynteen jääneelle pikkumiehelle: ” Tee nyt sovinto pikku äijä heti, tai se pieksee sinut hengiltä ”. Neuvon antaja on tämän ison korston auton kuljettaja, joka oli hankkiutunut sopimus kuljettajaksi korstolle.

Jo aiemmin oli alakynnessä pieni heiveröinen mies pyytänyt korstoa lopettamaan hakkaamisen, ja tarjonnut sovinnon kättä ilman minkäänlaista tulosta, oli kuin kuuroille korville olisivat pyynnöt menneet. Päinvastoin pyynnöistä välittämättä heitti vielä takkinsa vielä pois ja etsi kättä pitempää jolla nyt loppuvaiheessa alkoi tosissaan pieksää miestä.

Mutta nyt tilanne muuttui, ottelusta ei tullut valmiimpaa pieni mies olikin sitkeää sorttia. Kamppailu näytti kestävän ja kestävän. Tämä hänen ystävänsä autokuski alkoi tuskastua ja kehotti nyt alakynnessä olevaa edelleen tekemään kaikkensa että tämä korsto suostuisi lopettamaan, toiset kioskilla olleet kuulivat tuon kuljettajan uhanneen tulla väliin jos ei lopeta , mutta ilman tulosta.

Nyt päätti kaksi jonossa ollutta sivullista mennä auttamaan uhria, keinoja mietittiin pitkään, mennäänkö vasemmalta vai oikealta, aikaa tuhlaantui. Sitten he päättivät vielä kysyä uhrilta itseltään saavatko he tulla auttamaan.

Nyt uhri oli jo siinä tilassa että ajatukset jo katkeilivat, hän näki nuo kaksi auttajaa mutta epäili heidän todellisia halujaan auttaa koska olivat sen näköisiä etteivät kuitenkaan mitään hänen puolestaan olisivat tehneet, ja vaikutti vielä siltä, että korsto tunsi heidät hyvin, koska hän iski heille silmää.

Nämä kaksi heppua huusivat: ” Jos vain pyydät meitä apuun niin mielellämme tulemme, emme muuten”. Sattui siihen näiden kahden miehen eteen yllättäen astumaan kaksi heille puolituttua naista, jotka asettuivat näitten kahden miehen esteeksi, uhkasivat heitä lopettaa antamisen jos vaan väliin menevät. ” Satamaani ei soudeta ja. arvometallilleni teen mitä lystään huikkasivat naiset”.

Miehet joutuivat nyt todella miettimään kannattaako mennä väliin ja mitenkähän kaikessa käy, nimittäin tuo lipevä autokuski oli iskenyt silmänsä heidän ystäviinsä jotka rohkeutta osoittaen estivät miesten menon auttamaa tuota uhria.

Naisille oli tuottanut katkeruutta puolituttujen miesystäviensä läpinäkyvä halu käyttää heitä vain hyväkseen, ja nyt ollaan sitten niin rohkeaa poikaa. Naiset tiesivät ettei heistä tosipaikan tullen ole tuon uhrin auttajaksi, koska korstohan oli miesten tuttu jo menneiltä ajoilta. Siksi he estivät heitä menemästä tuon onnettoman avuksi.

Nyt tuo lipevä autokuski soitti torvea, ja huusi vielä kerran uhrille jonka kaikki kuulivat, ja myös KORSTOKIN kuuli tuon huudon : ”Nyt käsket sen korston lopettamaan, taikka minä tulen muuten väliin patukkani kanssa”. Kuljettajan oli nyt pakko tehdä kipeä päätös, koska muuten nuo KAKSI, jos he olisivat kerinneet mennä apuun, olisi ollut korston ystävälle katastrofi. Siinä olisi mennyt välit korston kanssa poikki keralla ja kuskin ura olisi loppunut siihen. Lisäksi kuski oli saanut kaiken mahdollisen avun tuolta korstolta. Korsto oli antanut kuskilleen mittavat määrät erilaista tavaraa lämmitysöljyistä alkaen.

Nyt vasta korstokin katsoi parhaaksi lopettaa, voimia oli mennyt tuota sitkeää pientä miehen alkua hakatessaan, verta oli valunut hänestä runsaasti, hän katsoi parhaaksi ryhtyä keräämään voimia uutta ottelua silmällä pitäen. Nimittäin tuo hänen suharinsa ei ollut mikä tahansa kuski.
Autokoski oli harjaantunut tappelupukari hänkin, ja osasi käyttää eritäin väkivaltaisia otteita ellei osannut niihin varautua. Korsto oli syystäkin pelokas, varsinkin jos ei nopeasti saisi paikattua haavojaan joita sai ottelussa tuota miekkosta vastaan.

Kuskissa oli herännyt ajatuksia tuon urhoollisen pienen miehen kamppailua seurattuaan että tuostahan saattaisi olla myöhemmin hyötyä, jos vaikka usutan sen kanssani kostamaan tekosensa korstolle, sehän ryöväsi kuitenkin tuon pienen miehen kaikki rahat ja sai hänen taskuistaan suuren maa-alueen viralliset hallintapaperit jotka otti itselleen. Kuskin arvio korstoa kohtaan muuttui tämän tappelun myötä, pieni heiveröinen vastustaja osoitti aluksi sitkeytensä mutta lopulta kuitenkin korston ylivertaiset voimat olisivat ratkaisseet miehen kohtalon jollei muut olisi uhanneet väliintulollaan. Kuski päätteli korston olevan todella heikon ja iskevänsä hänet matalaksi ennen kuin korsto ehtii paikata haavansa.

Äänestä
  • , ne jää omaan arvoonsa, joten keksi todenperäistä !

    Saksa syytti sodan yllytyksestä Ruotsia ja Iso-Britanniaa, koska olimme lähteneet sotaan.

    Suomi sekoitti Saksan valtaus-suunnitelmat ja se johti, tai nopeutti Norjan valloituksen.

    Äänestä

  • Abrahammm kirjoitti:

    , ne jää omaan arvoonsa, joten keksi todenperäistä !

    Saksa syytti sodan yllytyksestä Ruotsia ja Iso-Britanniaa, koska olimme lähteneet sotaan.

    Suomi sekoitti Saksan valtaus-suunnitelmat ja se johti, tai nopeutti Norjan valloituksen.

    Todistat sen itse jokaiselle täysjärkiselle. MOT.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


abrahammm kirjoitti:

marraskuun 3 päivänä, Mannerheimille ja Elias Erkolle. Viestin toimittajaksi valitsi Suomen attasea Carl Armfeltin, kiireellisenä. Viesti sisälsi sen, että Neuvostoliiton aluevaatimuksiin oli suostuttava (puutui aluevaihtoon ja korvaus), koska Venäjä aloittaa muuten sodan. Lisäksi Göring oli maininnut Stalinin suostuvan johonkin saareen, vuokrattavaksi Hangon siasta.

Mannerheim oli samaamieltä ja piti edullisena vielä 1943:kin ministereille. Kuitenkin Elias Erkko jatkoi ylimielisyyttään ääri-oikeiston tuella, sotaharjoituksineen, kuin kansan tietämättömyydellä.
Siksi Paasikivi piti talvisotaa Erkon sotana, joka johti ylisuureen menetyksiin ja 25000 mihen menetykseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu