Suomen kehitysapu vuonna 2009 oli 923,6 miljoonaa euroa. Tätä summaa on yleisesti pidetty liian pienenä.
Ihan vain kirjanpidollisilla toimilla voisimme siis lisätä tämän Kreikalle annetun avustuksen, n 1,7 miljardia tälle momentille, jolloin kehitysapumme taso ( yhteensä siis n. 2,6 miljardia) olisi jo hyvää kansainvälistä tasoa.
Se että tuosta rahasta menee suuri osa mm armeijan ja korruptoituneen hallinnon ylläpitoon on ollut käytäntö kehitysapurahojen suhteen jo ennen tätä Kreikan avutusta, joten siinäkin mielessä tämä lisäys täyttäisi nämä kehistysapurahojen tunnusmerkit.
Ihan vain kirjanpidollisilla toimilla voisimme siis lisätä tämän Kreikalle annetun avustuksen, n 1,7 miljardia tälle momentille, jolloin kehitysapumme taso ( yhteensä siis n. 2,6 miljardia) olisi jo hyvää kansainvälistä tasoa.
Se että tuosta rahasta menee suuri osa mm armeijan ja korruptoituneen hallinnon ylläpitoon on ollut käytäntö kehitysapurahojen suhteen jo ennen tätä Kreikan avutusta, joten siinäkin mielessä tämä lisäys täyttäisi nämä kehistysapurahojen tunnusmerkit.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lainaa ei oikein voi laskea kehitysavuksi.
Rahan antamista ilman mitään takuita takaisinmaksamisesta ei myöskään voi kutsua lainkasi.
Jos Kreikka jättää lainan maksamatta, se menettää kaikki EU-tukensa. Niiden arvo on Kreikalle paljon suurempi, kuin nykyinen lainapaketti. Ja luultavasti se tarkoittaisi Kreikalle myös lähtöpasseja EMU:sta.
Tuohan olisi juuri se paras ratkaisu. Se pitäisi vaan tehdä nyt heti eikä sen jälkeen kun sinne on pumpattu meidän veronmaksajien rahoja vastikkeettomasti.
Kreikka ei olisi alunalkaenkaan kuulunut EMU:un. Lähtöpassit siitä olisivat hyvä ratkaisu molemmille osapuolille. Kreikkakin voisi oman valuuttansa devalvoinnilla saada taas busineksensa luistamaan paremmin.
Tuo avustus Kreikalle on siin noin 300 euroa/henkilö. Meidän nelihenkisen perheen osuus tästä olisi siis n 1200 euroa korot. Mieluummin käyttäisin nuo rahat lomatkaan Kreikassa kuin eurooppalaisten pankkien tukemiseen.
Niin ja Kreikkahan jättää ne lainat maksamatta. Se ei ole edes mikään tahdon asia, vaan se yksinkertainen totuus että Kreikka ei pysty niitä maksamaan.
"Tuo avustus Kreikalle on siin noin 300 euroa/henkilö. Meidän nelihenkisen perheen osuus tästä olisi siis n 1200 euroa korot."
Tarkoitat varmaan - korot? Ja toisaalta verotuksen kautta iso osa maksusta menee yritysmaailmalle, joten todellisuudessa yksityisen keskituloisen perheen jäsenen osuus lienee lähemmäs 100 euroa.
"Niin ja Kreikkahan jättää ne lainat maksamatta. Se ei ole edes mikään tahdon asia, vaan se yksinkertainen totuus että Kreikka ei pysty niitä maksamaan."
En nyt niin varma siitä olisi. On myös aivan mahdollista, että jos Kreikka saa edes hieman korjattua talouttaan, niin se muuttaa lainan halvepaan kotimaiseen lainaan, kuten Suomenkin valtio 90-luvun laman jälkeen teki. Joka tapauksessa on Kreikalle hyvin kallista jättää maksamatta - se myös menettäisi kaiken luotettavuutensa pitkäksi aikaa. Todennäköisempää on se, että takaisinmaksu venyy ehkä kymmenenkin vuotta. Mikäli Kreikka saa seuraavan 10 vuoden aikana taloutensa edes kohtuulliseen kuntoon, sen kyllä kannattaa maksaa kallis laina takaisin ihan oman uskottavuutensakin takia.
Voidaan tuo tietysti laskea myös toisin.
Tuo luottotappion maksaminen menee veronmaksajien piikkiin.
Veroa taas maksavat työssäkäyvät, joita Suomessa oli vuodenvaihteen aikoihin n 2,4 miljoonaa.
Kreikan avustuksen vaikutus veroasteeseen on siis noin 600 euroa/veromaksaja. Tämä siis riippumatta siitä hankitaanko tuo summa yritys- vai tuloveroina.