Norja

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, Norjasta piti tulla varoittava esimerkki valtiosta, joka jää sen ulkopuolelle. Ainakaan tilastokeskuksen luvut vuodelta 2002 eivät sitä tue:

Suomi:
BKT/asukas   23 510 USD
ostovoimakorjattu
BKT/asukas    25 440 USD
Työttömyys   9,1 %
Inflaatio   2,0 %

Norja:
BKT/asukas   37 850 USD
ostovoimakorjattu
BKT/asukas    35 840 USD
Työttömyys   3,9 %
Inflaatio   1,4 %

Norjassa on käytännössä täystyöllisyys ja BKT korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Siis kaikkea muuta kuin varoittava esimerkki.
932861
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 93

Vanhimmat

Eiköhän Norjalla ole nuo luonnonvaratkin vähän eri luokkaa kuin meillä (siis öljy ja tuotot kalasta). Pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota ostovoimaan (joka tosin ei meilläkään ole mikään kummoinen), nimittäin Norjassa kulutustavarat ovat selvästi kalliimpia kuin muualla (suljetut sisämarkkinat).

Äänestä
  • Norja pystyy valvomaan ja rajoittamaan pääomien maastapakoa. Norjalla on pääsy ETA-maana Euroopan sisämarkkinoille. Se pystyy silti, toisin kuin me, itsenäisesti päättämään esim.:

    rahapolitiikastaan
    valuuttapolitiikastaan
    ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan
    maatalouspolitiikastaan
    kalastuspolitiikastaan
    metsätalouspolitiikastaan
    työpolitiikastaan

    Kokonaisuutena Norjan valtiolla on ote Norjan talouteen, toisin kuin Suomen valtiolla omaansa. Mistä talouspoliittisista asioista me oikein päätetään enää? Ei oikein mistään...

    Äänestä

  • Mitkä helvetin suljetut sisämarkkinat?
    Elintarvikkeiden osalta kyllä, mutta ei muiden kulutustavaroiden osalta.
    Vai etkö satu tietämään, että Norja kuuluu ETA-sopimuksen kautta Euroopan sisämarkkinoille?

    Äänestä

  • Tietäjä kirjoitti:

    Norja pystyy valvomaan ja rajoittamaan pääomien maastapakoa. Norjalla on pääsy ETA-maana Euroopan sisämarkkinoille. Se pystyy silti, toisin kuin me, itsenäisesti päättämään esim.:

    rahapolitiikastaan
    valuuttapolitiikastaan
    ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan
    maatalouspolitiikastaan
    kalastuspolitiikastaan
    metsätalouspolitiikastaan
    työpolitiikastaan

    Kokonaisuutena Norjan valtiolla on ote Norjan talouteen, toisin kuin Suomen valtiolla omaansa. Mistä talouspoliittisista asioista me oikein päätetään enää? Ei oikein mistään...

    Eikös Norja kuulu Natoon joka rajoittaa sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tekoa melkolailla?
    No, eihän tämä tietysti tälle palstalle kuulu, mutta EU-vihaajat tuntuvat sen unohtavan aina kun kehuvat kuinka itsenäinen esimerkkivaltio se Norja onkaan

    Äänestä

  • Korkeiden hintojen ja verojen takia suomalaisten ostovoima jää heikoksi muihin vanhoihin EU-maihin verrattuna. Nimellinen palkkataso on unionimaiden keskitasoa, mutta ostovoimavertailussa sijoitumme huonoimpien joukkoon.

    TS pääkirjoitus 19.4.2004

    http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,159847,2004-04-18

    Äänestä

  • luulot pois kirjoitti:

    Korkeiden hintojen ja verojen takia suomalaisten ostovoima jää heikoksi muihin vanhoihin EU-maihin verrattuna. Nimellinen palkkataso on unionimaiden keskitasoa, mutta ostovoimavertailussa sijoitumme huonoimpien joukkoon.

    TS pääkirjoitus 19.4.2004

    http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,8,0,0,159847,2004-04-18

    Suora lainaus:

    "Euroopassa Suomeakin kalliimpia maita ovat Ruotsi, Sveitsi, Norja ja Tanska."

    Ja EU:n ja EMU:n vikaahan se selvästi on että hintataso on korkealla. Heh heh.

    Äänestä

  • Doku kirjoitti:

    Suora lainaus:

    "Euroopassa Suomeakin kalliimpia maita ovat Ruotsi, Sveitsi, Norja ja Tanska."

    Ja EU:n ja EMU:n vikaahan se selvästi on että hintataso on korkealla. Heh heh.

    Mutta miksi emme menesty elintaso- ja palkkavertailuissa paremmin?
    On syytä olettaa,
    että yritystemme kilpailukyky näkyy pian myös palkansaajien tilipussissa. Palkkadevalvaatio (palkkojen alentaminen) on ainoa mahdollisuutemme saada vientiä EMU-oloissa.

    Mitä olisi tehtävä, jotta kilpailukyky vielä kohenisi rakenteeltaan alati muuttuvassa maailmantaloudessa?

    Palkansaajan selkänahastako se kilpailukyky pitää aina repiä oikein verokarhun kanssa?

    Äänestä

  • Reiska kirjoitti:

    Mutta miksi emme menesty elintaso- ja palkkavertailuissa paremmin?
    On syytä olettaa,
    että yritystemme kilpailukyky näkyy pian myös palkansaajien tilipussissa. Palkkadevalvaatio (palkkojen alentaminen) on ainoa mahdollisuutemme saada vientiä EMU-oloissa.

    Mitä olisi tehtävä, jotta kilpailukyky vielä kohenisi rakenteeltaan alati muuttuvassa maailmantaloudessa?

    Palkansaajan selkänahastako se kilpailukyky pitää aina repiä oikein verokarhun kanssa?

    Esitä vaihtoehtoja kun olet niin "viisas".

    Äänestä

... Suomi olisi jäänyt Unionin ulkopuolelle, mahtaisiko meillä olla myös täystyöllisyys täällä härmässä?

Epäilen, epäilen...

Mutta jos Norja on hyvä mallimaa, niin eikö meidän pitäisi ehdottomasti liittyä Natoonkin mitä pikimmin?

Äänestä
  • Mitä vitun tekemistä on NATO:lla ja talouspolitiikalla? Ajattelet, että kun Norja on NATO:ssa niin sillä menee hyvin.

    Äänestä

  • "Tervetuloa maksajat" Kirjoittanut: Suomi: Ei-EU, 22.12.2003 klo 16.57

    "Eduskunnassa 18.11.1994 toteutettu EU-kaappaus kytki Suomen mukaan unionin talous- ja rahaliiton, EMU:n toiseen vaiheeseen, jonka toteuttaminen oli Maastrichtin sopimuksen mukaisesti alkanut vuoden 1994 alussa. Unionin talous- ja rahapolitiikan määräyksiin alistuessaan Suomi menetti taloudellisen itsenäisyytensä.

    EU:n jäsenmaana Suomi ei saa asettaa mitään rajoituksia pääomien liikkumiselle unionin jäsenvaltioden tai niiden ja kolmansien maiden välillä. Niin ikään Suomi ei voi enää myöskään itsenäisesti päättää kaupastaan esim. Venäjän sen enempää kuin muidenkaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, vaan näistä asioista päätetään asianomaisten maiden ja unionin välisillä sopimuksilla.

    Euroneuvostoliiton komissaarien ja politrukkien mielestä yhteiseen rahaan siirtyminen ja samalla unionin liittovaltioksi muodostamisen loppuvaiheeseen oli ollut mahdollista päästä jo 1997. Maastrichtin sopimuksessa todetaan kolmannen vaiheen alkamispäivästä, että mikäli sitä ei ole vahvistettu vuoden 1997 loppuun mennessä, se on 1.1.1999.

    Komissaarien ja politrukkien tavoittelema talous- ja rahaliiton kiireellinen toteuttaminen vaati jäsenmaiden velkojen ja budjettivajeiden vähentämistä sekä palkkojen korotuksista luopumista, mikä hyvin vastaa unionin taustavoimina määräävässä asemassa olevien suuryritysten ja niiden omistajien etuja.

    Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kannan mukaan Suomen liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, jota Ahon hallitus piti itsestään selvänä tavoitteena, olisi päätettävä eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella.

    Tällä valiokunnan esittämällä varaumalla ei kuitenkaan enää EU:hun liittymissopimuksen hyväksymisen jälkeen mitään tosiasiallista merkitystä, sillä kolmannesta vaiheesta ulkopuolelle jääminen ei enää palauta maalle sen talous- ja rahapoliittista itsenäisyyttä.

    EU:n jäsenenä Suomi on jo kahlehdittu unionin yhteiseen rahapolitiikan määrittelevään ja täytäntöönpanevaan keskuspankkijärjestelmään. Sen muodostavat EU:n keskuspankki ja sen epäitsenäisiksi haarakonttoreiksi muodostuneet jäsenmaiden, osavaltioiden, keskuspankit.

    Nämä voivat laskea liikkeeseen seteleitä vain EU:n keskuspankin myöntämän luvan nojalla. Unionin jäsenmaana Suomen oli Maastrichtin sopimuksen perusteella luovutettava myös valuuttavarantonsa sen keskuspankkijärjestelmän hallussa pidettäväksi ja hoidettavaksi.

    EU:n keskuspankin hallintoneuvosto koostuu osavaltioiden keskuspankkien (EU:n keskuspankin haarakonttoreiden) pääjohtajista ja unionin keskuspankin johtokunnan jäsenistä. Viimeksi mainittuja, vaikutusvaltaisimpia rahavallan edustajia on vain kuusi, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä. Tähän ylipmpään kastiin ei suomalaisilla ole asiaa.

    Kun Suomen pankki on ollut alistettu kansan valitseman eduskunnan valvontaan, ei vastaavaa periaatetta EU:ssa hyväksytä. Maastrichtin sopimuksen mukaan EU:n keskuspankin ja sille alistettujen unionin osavaltioiden keskuspankkien jäsenet eivät saa puutää eivätkä ottaa ohjeita unionin toimielimiltä tai laitoksilta sen enempää kuin osavaltioiden hallituksilta tai muiltakaan kansallisilta tahoilta.

    Unionin toimielinten ja laitosten sekä jäsenmaiden hallitusten on Maastrichtin sopimuksen perusteella sitouduttava kunnioittamaan edellä todettua määräystä, eikä niillä siten ole oikeutta edes yrittää vaikuttaa unionin keskuspankin ja sen haarakonttoreiden eli osavaltioiden keskuspankkien päätöksiä tekevien elinten jäseniin.

    Ei siis ihme, että suomalainen pääomavalta teki kaikkensa kansalaisten manipuloimiseksi EU-jäsenyyssopimuksen hyväksymisen kannalle. Olihan kseessä rahavallan vapauttaminen kaikesta kansanvaltaisesta ja parlamentaarisesta valvonnasta.

    On naiivia kuvitella, että unionin yhdenmukaistetusta raha- ja talouspolitiikasta, jota kaikkien jäsenmaiden on noudatettava, päätettäisiin Suomen erityisolosuhteet huomioon ottaen. Tämä olisi kuitenkin Suomen kansantaloudellisten tarpeiden kannalta välttämätöntä, sillä Suomen teollisuuden rakenne eroaa olennaisesti EU:n jäsenmaiden teollisuuden yleisestä tuontantorakenteesta.

    Suomessa metsäteollisuuden osuus tuotannosta on poikkeuksellisen suuri ja maan intressinä on maantieteellisistä syistä johtuen käydä tulevaisuudessa huomattavasti enemmän kauppaa Venäjän kanssa kuin EU:n jäsenvaltioiden keskimäärin.

    Suomen keskeisen vientiartikkelin, paperin, kysynnän vaihtelu on myös yleensä voimakkaampaa kuin muiden hyödykkeiden. Tästä johtuen suhdannemuutokset koettelevat enemmän metsäteollisuudesta riippuvaista Suomea kuin monia muita maita.

    Juuri voimakkaiden suhdannevaihteluiden vuoksi Suomi tarvitsisi huomattavasti enemmän talouspoliittista liikkumavaraa kuin useimmat muut läntisen Euroopan maat. EU:ssa Suomella ei ole enää mahdollisuutta selviytyä laskukausista oman itsenäisen päätöksen perusteella markkansa arvoa alentamalla eli devalvoimalla.

    Ainoaksi mahdollisuudeksi jää palkkojen ja puun hinnan alentaminen sekä työvoiman vähentäminen.

    Tämä taas tulee lisäämän tulo- ja toimeentuloeroja sekä työttömyyttä ja siis vielä entisestään heikentämään kansan elintasoa sekä maan yleistä taloudellista tilaa.

    Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) joka on pidättäytynyt arvostelemasta rahapiirien harvainvaltaan perustuvaa EU-jäsenyyttä, on jo ehtinyt ehdottaa, että edessä olevien ongelmien minimoimiseksi otettaisiin työelämässä käyttöön erityinen voitonjakojärjestelmä. Sen mukaan työntekiköiden kokonaispalkka muodostuisi nykyistä palkkaa huomattavasti alemaasta kiinteästä pohjapalkasta ja yrityksen kannattavuuden mukaan vaihtelevasta bonusosasta.

    EU-jäsenyyden äänitorvena esiitynyt Helsingin Sanomat on jäsenyyden taloudellisia seurauksia pääkijoituksessaan 16.12.1994 käsitellessään ollut pakotettu myöntämään, että Suomi on joutunut toivottoman vaikeaan tilanteeseen. Mikäli se jäisi EMU:n kolmannen vaiheen ulkopuolelle ja saisi EU:lta erityisluvan - mitä sinänsä on pidettävä vähintään epätodennäköisenä - valuuttapoliittiseen optioon eli siis devalvaatiosta päättämiseen, korkoero Keski-Euroopan mainin kasvaisi maan talouden kannalta kohtalokkaaksi. Tämän estämiseksi Suomen olisi EMU:n ulkopuolellakin noudatettava "kutakuinkin samanlaista raha- ja talouspolitiikkaa kuin EMU:ssa."

    Helsingin Sanomain ko. pääkirjoitus oli otsikoitu "Rahaliiton jäsenyys johtaa kahleisiin". Otsikko oli ilmeisen tarkoituksellisesti muotoiltu siten, ettei totuus vieläkään paljastuisi. Todellisuutta vastaavassa otsikossa olisi rehellisesti myönnetty EU-jäsenyyden jo johtaneen Suomen kansan kahleisiin.

    Jotta tosiasioita ei kansalaisten keskuudessa vieläkään tajuttaisi, lehti tukeutuu kahteen "lohtuun", jotka ovat käytettävissä olevien tietojen kanssa ristiriidassa olevaa toiveajattelua. "Lohtuna" ovat, "ettei EMU ilmeisesti toteudu nopeasti" ja että Suomi voi EU:n jäsenenä pitää huolen siitä, "että rahaliittoon kehitetään mekanismeja, joiden avulla suhdanneherkkiä maita voidaan auttaa pahimman hädän hetkellä". Näin siis Suomi komen prosentin äänioikeudellaan EU:n neuvostoliitossa määräisi EMU:n sisällön.

    Kuitenkin Hesarin toimituksessa hyvin tiedetään, että Saksan lehdistössä suomalaiset toivotettiin tervetulleiksi EU:hun otsikolla: "Tervetuloa maksajat." Muuhun tarkoitukseen kuin EU:n etuja palvelevaksi välikappaleeksi ei Suomea unionissa tarvita."

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001897180

    Kiitos alustuksen kirjoittajalle!

    Äänestä

  • linkittäjä kirjoitti:

    "Tervetuloa maksajat" Kirjoittanut: Suomi: Ei-EU, 22.12.2003 klo 16.57

    "Eduskunnassa 18.11.1994 toteutettu EU-kaappaus kytki Suomen mukaan unionin talous- ja rahaliiton, EMU:n toiseen vaiheeseen, jonka toteuttaminen oli Maastrichtin sopimuksen mukaisesti alkanut vuoden 1994 alussa. Unionin talous- ja rahapolitiikan määräyksiin alistuessaan Suomi menetti taloudellisen itsenäisyytensä.

    EU:n jäsenmaana Suomi ei saa asettaa mitään rajoituksia pääomien liikkumiselle unionin jäsenvaltioden tai niiden ja kolmansien maiden välillä. Niin ikään Suomi ei voi enää myöskään itsenäisesti päättää kaupastaan esim. Venäjän sen enempää kuin muidenkaan EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, vaan näistä asioista päätetään asianomaisten maiden ja unionin välisillä sopimuksilla.

    Euroneuvostoliiton komissaarien ja politrukkien mielestä yhteiseen rahaan siirtyminen ja samalla unionin liittovaltioksi muodostamisen loppuvaiheeseen oli ollut mahdollista päästä jo 1997. Maastrichtin sopimuksessa todetaan kolmannen vaiheen alkamispäivästä, että mikäli sitä ei ole vahvistettu vuoden 1997 loppuun mennessä, se on 1.1.1999.

    Komissaarien ja politrukkien tavoittelema talous- ja rahaliiton kiireellinen toteuttaminen vaati jäsenmaiden velkojen ja budjettivajeiden vähentämistä sekä palkkojen korotuksista luopumista, mikä hyvin vastaa unionin taustavoimina määräävässä asemassa olevien suuryritysten ja niiden omistajien etuja.

    Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kannan mukaan Suomen liittymisestä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, jota Ahon hallitus piti itsestään selvänä tavoitteena, olisi päätettävä eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella.

    Tällä valiokunnan esittämällä varaumalla ei kuitenkaan enää EU:hun liittymissopimuksen hyväksymisen jälkeen mitään tosiasiallista merkitystä, sillä kolmannesta vaiheesta ulkopuolelle jääminen ei enää palauta maalle sen talous- ja rahapoliittista itsenäisyyttä.

    EU:n jäsenenä Suomi on jo kahlehdittu unionin yhteiseen rahapolitiikan määrittelevään ja täytäntöönpanevaan keskuspankkijärjestelmään. Sen muodostavat EU:n keskuspankki ja sen epäitsenäisiksi haarakonttoreiksi muodostuneet jäsenmaiden, osavaltioiden, keskuspankit.

    Nämä voivat laskea liikkeeseen seteleitä vain EU:n keskuspankin myöntämän luvan nojalla. Unionin jäsenmaana Suomen oli Maastrichtin sopimuksen perusteella luovutettava myös valuuttavarantonsa sen keskuspankkijärjestelmän hallussa pidettäväksi ja hoidettavaksi.

    EU:n keskuspankin hallintoneuvosto koostuu osavaltioiden keskuspankkien (EU:n keskuspankin haarakonttoreiden) pääjohtajista ja unionin keskuspankin johtokunnan jäsenistä. Viimeksi mainittuja, vaikutusvaltaisimpia rahavallan edustajia on vain kuusi, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä jäsentä. Tähän ylipmpään kastiin ei suomalaisilla ole asiaa.

    Kun Suomen pankki on ollut alistettu kansan valitseman eduskunnan valvontaan, ei vastaavaa periaatetta EU:ssa hyväksytä. Maastrichtin sopimuksen mukaan EU:n keskuspankin ja sille alistettujen unionin osavaltioiden keskuspankkien jäsenet eivät saa puutää eivätkä ottaa ohjeita unionin toimielimiltä tai laitoksilta sen enempää kuin osavaltioiden hallituksilta tai muiltakaan kansallisilta tahoilta.

    Unionin toimielinten ja laitosten sekä jäsenmaiden hallitusten on Maastrichtin sopimuksen perusteella sitouduttava kunnioittamaan edellä todettua määräystä, eikä niillä siten ole oikeutta edes yrittää vaikuttaa unionin keskuspankin ja sen haarakonttoreiden eli osavaltioiden keskuspankkien päätöksiä tekevien elinten jäseniin.

    Ei siis ihme, että suomalainen pääomavalta teki kaikkensa kansalaisten manipuloimiseksi EU-jäsenyyssopimuksen hyväksymisen kannalle. Olihan kseessä rahavallan vapauttaminen kaikesta kansanvaltaisesta ja parlamentaarisesta valvonnasta.

    On naiivia kuvitella, että unionin yhdenmukaistetusta raha- ja talouspolitiikasta, jota kaikkien jäsenmaiden on noudatettava, päätettäisiin Suomen erityisolosuhteet huomioon ottaen. Tämä olisi kuitenkin Suomen kansantaloudellisten tarpeiden kannalta välttämätöntä, sillä Suomen teollisuuden rakenne eroaa olennaisesti EU:n jäsenmaiden teollisuuden yleisestä tuontantorakenteesta.

    Suomessa metsäteollisuuden osuus tuotannosta on poikkeuksellisen suuri ja maan intressinä on maantieteellisistä syistä johtuen käydä tulevaisuudessa huomattavasti enemmän kauppaa Venäjän kanssa kuin EU:n jäsenvaltioiden keskimäärin.

    Suomen keskeisen vientiartikkelin, paperin, kysynnän vaihtelu on myös yleensä voimakkaampaa kuin muiden hyödykkeiden. Tästä johtuen suhdannemuutokset koettelevat enemmän metsäteollisuudesta riippuvaista Suomea kuin monia muita maita.

    Juuri voimakkaiden suhdannevaihteluiden vuoksi Suomi tarvitsisi huomattavasti enemmän talouspoliittista liikkumavaraa kuin useimmat muut läntisen Euroopan maat. EU:ssa Suomella ei ole enää mahdollisuutta selviytyä laskukausista oman itsenäisen päätöksen perusteella markkansa arvoa alentamalla eli devalvoimalla.

    Ainoaksi mahdollisuudeksi jää palkkojen ja puun hinnan alentaminen sekä työvoiman vähentäminen.

    Tämä taas tulee lisäämän tulo- ja toimeentuloeroja sekä työttömyyttä ja siis vielä entisestään heikentämään kansan elintasoa sekä maan yleistä taloudellista tilaa.

    Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) joka on pidättäytynyt arvostelemasta rahapiirien harvainvaltaan perustuvaa EU-jäsenyyttä, on jo ehtinyt ehdottaa, että edessä olevien ongelmien minimoimiseksi otettaisiin työelämässä käyttöön erityinen voitonjakojärjestelmä. Sen mukaan työntekiköiden kokonaispalkka muodostuisi nykyistä palkkaa huomattavasti alemaasta kiinteästä pohjapalkasta ja yrityksen kannattavuuden mukaan vaihtelevasta bonusosasta.

    EU-jäsenyyden äänitorvena esiitynyt Helsingin Sanomat on jäsenyyden taloudellisia seurauksia pääkijoituksessaan 16.12.1994 käsitellessään ollut pakotettu myöntämään, että Suomi on joutunut toivottoman vaikeaan tilanteeseen. Mikäli se jäisi EMU:n kolmannen vaiheen ulkopuolelle ja saisi EU:lta erityisluvan - mitä sinänsä on pidettävä vähintään epätodennäköisenä - valuuttapoliittiseen optioon eli siis devalvaatiosta päättämiseen, korkoero Keski-Euroopan mainin kasvaisi maan talouden kannalta kohtalokkaaksi. Tämän estämiseksi Suomen olisi EMU:n ulkopuolellakin noudatettava "kutakuinkin samanlaista raha- ja talouspolitiikkaa kuin EMU:ssa."

    Helsingin Sanomain ko. pääkirjoitus oli otsikoitu "Rahaliiton jäsenyys johtaa kahleisiin". Otsikko oli ilmeisen tarkoituksellisesti muotoiltu siten, ettei totuus vieläkään paljastuisi. Todellisuutta vastaavassa otsikossa olisi rehellisesti myönnetty EU-jäsenyyden jo johtaneen Suomen kansan kahleisiin.

    Jotta tosiasioita ei kansalaisten keskuudessa vieläkään tajuttaisi, lehti tukeutuu kahteen "lohtuun", jotka ovat käytettävissä olevien tietojen kanssa ristiriidassa olevaa toiveajattelua. "Lohtuna" ovat, "ettei EMU ilmeisesti toteudu nopeasti" ja että Suomi voi EU:n jäsenenä pitää huolen siitä, "että rahaliittoon kehitetään mekanismeja, joiden avulla suhdanneherkkiä maita voidaan auttaa pahimman hädän hetkellä". Näin siis Suomi komen prosentin äänioikeudellaan EU:n neuvostoliitossa määräisi EMU:n sisällön.

    Kuitenkin Hesarin toimituksessa hyvin tiedetään, että Saksan lehdistössä suomalaiset toivotettiin tervetulleiksi EU:hun otsikolla: "Tervetuloa maksajat." Muuhun tarkoitukseen kuin EU:n etuja palvelevaksi välikappaleeksi ei Suomea unionissa tarvita."

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001897180

    Kiitos alustuksen kirjoittajalle!

    Samoilla sanoilla Suomen Valtio tervehtii keskiluokkaisia veronmaksajia:

    Tervetuloa maksajat!

    Äänestä

  • Rypsi kirjoitti:

    Mitä vitun tekemistä on NATO:lla ja talouspolitiikalla? Ajattelet, että kun Norja on NATO:ssa niin sillä menee hyvin.

    "Mitä vitun tekemistä on NATO:lla ja talouspolitiikalla?"

    => Pitäisikö niillä olla jotain tekemistä keskenään?

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    Samoilla sanoilla Suomen Valtio tervehtii keskiluokkaisia veronmaksajia:

    Tervetuloa maksajat!

    Erona on se, että verot maksettuna Suomeen, jos olisimme itsenäisiä ja emme EU:n jäseniä, jäisi kansan yhteiseksi hyväksi.

    Valtio ylläpitää toimintaansa pääosin verovaroilla. Ilman veroja European sinulle ei olisi tarjottavana maanpuolustusta, poliisia, palolaitosta, oikeuslaitosta, terveydenhuoltoa, koulutusta yms.

    Verot, jotka tilitetään EU:lle, menevät muiden maiden kansoille. Eivät siis Suomen kansalle.

    Naurettavinta on kun uutisissa kerrotaan, että EU antaa Suomelle ruoka-apua.

    MUHAHAHAHAHAHAHH!

    Ollaanko jo niin pahassa jamassa, että tarvitaan oikein maan ulkopuolista ruoka-apua? Ei taideta. Kyseessä on propagandaa EU:n puolesta.

    - Äiti, eikö olekin hyvä, että EU huolehtii että saamme ruokaa?
    - Kyllä! Mitä tekisimmekään ilman EU:ta. Me kuolisimme varmasti nälkään...

    Äänestä

  • wisser kirjoitti:

    Erona on se, että verot maksettuna Suomeen, jos olisimme itsenäisiä ja emme EU:n jäseniä, jäisi kansan yhteiseksi hyväksi.

    Valtio ylläpitää toimintaansa pääosin verovaroilla. Ilman veroja European sinulle ei olisi tarjottavana maanpuolustusta, poliisia, palolaitosta, oikeuslaitosta, terveydenhuoltoa, koulutusta yms.

    Verot, jotka tilitetään EU:lle, menevät muiden maiden kansoille. Eivät siis Suomen kansalle.

    Naurettavinta on kun uutisissa kerrotaan, että EU antaa Suomelle ruoka-apua.

    MUHAHAHAHAHAHAHH!

    Ollaanko jo niin pahassa jamassa, että tarvitaan oikein maan ulkopuolista ruoka-apua? Ei taideta. Kyseessä on propagandaa EU:n puolesta.

    - Äiti, eikö olekin hyvä, että EU huolehtii että saamme ruokaa?
    - Kyllä! Mitä tekisimmekään ilman EU:ta. Me kuolisimme varmasti nälkään...

    "Erona on se, että verot maksettuna Suomeen, jos olisimme itsenäisiä ja emme EU:n jäseniä, jäisi kansan yhteiseksi hyväksi."

    => Ei kelpaa. Miksi juuri MINÄ joudun maksamaan niin paljon kansan hyväksi? En halua olla aina nettomaksaja. Ei kiinnosta mihin ne rahat menee, kun ne otetaan MINUN pussista. Kuulostaako tutulta?

    "Verot, jotka tilitetään EU:lle, menevät muiden maiden kansoille. Eivät siis Suomen kansalle"

    => No kenen maiden kansoille ne Suomen rahat mahtavat mennä? Saksan? Irlannin? Ei. Oma periaatteesi kelpaa tähänkin mainiosti. EU ylläpitää toimintaansa pääosin jäsenmailtaan kerätyillä maksuilla, ja ne käytetään yhteiseksi hyväksi. EU:n arvoa ei mitata sillä paljonko sieltä saadaan rahaa suorina tulonsiirtoina takaisin. Aivan kuten minäkään en mittaa Suomen arvoa sillä, paljonko saan verovarojani takaisin suorina tulonsiirtoina.

    Siksi nettomaksuista on turha messuta täällä, tai jos messutaan niin messutaan sitten myös omista nettomaksuistamme.

    "Naurettavinta on kun uutisissa kerrotaan, että EU antaa Suomelle ruoka-apua. "

    => Tästä olen samaa mieltä. Aivan naurettavaa. Jotkut tälläkin palstalla uskovat, että Suomessa on todella mittavia leipäjonoja - harva vain näkee niitä missään.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    "Erona on se, että verot maksettuna Suomeen, jos olisimme itsenäisiä ja emme EU:n jäseniä, jäisi kansan yhteiseksi hyväksi."

    => Ei kelpaa. Miksi juuri MINÄ joudun maksamaan niin paljon kansan hyväksi? En halua olla aina nettomaksaja. Ei kiinnosta mihin ne rahat menee, kun ne otetaan MINUN pussista. Kuulostaako tutulta?

    "Verot, jotka tilitetään EU:lle, menevät muiden maiden kansoille. Eivät siis Suomen kansalle"

    => No kenen maiden kansoille ne Suomen rahat mahtavat mennä? Saksan? Irlannin? Ei. Oma periaatteesi kelpaa tähänkin mainiosti. EU ylläpitää toimintaansa pääosin jäsenmailtaan kerätyillä maksuilla, ja ne käytetään yhteiseksi hyväksi. EU:n arvoa ei mitata sillä paljonko sieltä saadaan rahaa suorina tulonsiirtoina takaisin. Aivan kuten minäkään en mittaa Suomen arvoa sillä, paljonko saan verovarojani takaisin suorina tulonsiirtoina.

    Siksi nettomaksuista on turha messuta täällä, tai jos messutaan niin messutaan sitten myös omista nettomaksuistamme.

    "Naurettavinta on kun uutisissa kerrotaan, että EU antaa Suomelle ruoka-apua. "

    => Tästä olen samaa mieltä. Aivan naurettavaa. Jotkut tälläkin palstalla uskovat, että Suomessa on todella mittavia leipäjonoja - harva vain näkee niitä missään.

    Jokaiselle suomalaiselle on olemassa sosiaaliturva, ketään ei nälkäänsä tapeta.

    Jos ei pysty mitoittamaan elämäänsä fattan normien mukaan, niin pakkohan sitä "säästöä" on hakea leipäjonoista.

    Äänestä

  • Teppo kirjoitti:

    Jokaiselle suomalaiselle on olemassa sosiaaliturva, ketään ei nälkäänsä tapeta.

    Jos ei pysty mitoittamaan elämäänsä fattan normien mukaan, niin pakkohan sitä "säästöä" on hakea leipäjonoista.

    leipäjonossa lapsettomia pariskuntia näkee.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    "Mitä vitun tekemistä on NATO:lla ja talouspolitiikalla?"

    => Pitäisikö niillä olla jotain tekemistä keskenään?

    Miksi ottaisin sinun kommenttisi
    tästedes vakavasti tuon jälkeen..oho!

    Niin, väännän vielä rautalangasta.

    Aihehan oli..Norjalla menee hyvin.

    Ja sinä annat ymmärtää että se Naton ansioita.

    Sitten kysytään , miten se muka on
    Naton ansioita?

    Ja sitten sinä sammakoit:
    "Pitäisikö niillä olla jotain tekemistä keskenään? "

    Ei pidäkään, mutta turha silloin
    mainita Natoa tässä asiayhteydessä
    ikäänkuin sillä kuitenkin
    olisi tekemistä siinä.

    Mitäs siihen sanot?

    Äänestä

  • seurannut kirjoitti:

    Miksi ottaisin sinun kommenttisi
    tästedes vakavasti tuon jälkeen..oho!

    Niin, väännän vielä rautalangasta.

    Aihehan oli..Norjalla menee hyvin.

    Ja sinä annat ymmärtää että se Naton ansioita.

    Sitten kysytään , miten se muka on
    Naton ansioita?

    Ja sitten sinä sammakoit:
    "Pitäisikö niillä olla jotain tekemistä keskenään? "

    Ei pidäkään, mutta turha silloin
    mainita Natoa tässä asiayhteydessä
    ikäänkuin sillä kuitenkin
    olisi tekemistä siinä.

    Mitäs siihen sanot?

    En ole antanut ymmärtää, että Norjan hyvinvointi olisi Naton ansiota. Jokainen meistä tietää, minkä ansiota se on. Vinkki: se on mustaa!

    Syy miksi otin Naton esille, on se, että täällä moni hehkuttaa miten hyvin Norja pärjää liittoutumattomana yksin.

    Tämähän ei pidä paikkaansa, Norja ei ole liittoutumaton, ei lähellekään. Se kuuluu Natoon, eli se ei pärjää yksin.

    Norjalla on myös ongelmia, työvoimapulan vuoksi korkeiksi kohoavat palkat ja sitä kautta tolkuton hintataso. Mutta ilman öljyä Norja ei olisi sama Norja kuin nyt.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    En ole antanut ymmärtää, että Norjan hyvinvointi olisi Naton ansiota. Jokainen meistä tietää, minkä ansiota se on. Vinkki: se on mustaa!

    Syy miksi otin Naton esille, on se, että täällä moni hehkuttaa miten hyvin Norja pärjää liittoutumattomana yksin.

    Tämähän ei pidä paikkaansa, Norja ei ole liittoutumaton, ei lähellekään. Se kuuluu Natoon, eli se ei pärjää yksin.

    Norjalla on myös ongelmia, työvoimapulan vuoksi korkeiksi kohoavat palkat ja sitä kautta tolkuton hintataso. Mutta ilman öljyä Norja ei olisi sama Norja kuin nyt.

    Kalateollisuuden arvo vuositasolla oli jotain 10 miljardia euroa muistaakseni, siinä on toinen tukijalka.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    "Erona on se, että verot maksettuna Suomeen, jos olisimme itsenäisiä ja emme EU:n jäseniä, jäisi kansan yhteiseksi hyväksi."

    => Ei kelpaa. Miksi juuri MINÄ joudun maksamaan niin paljon kansan hyväksi? En halua olla aina nettomaksaja. Ei kiinnosta mihin ne rahat menee, kun ne otetaan MINUN pussista. Kuulostaako tutulta?

    "Verot, jotka tilitetään EU:lle, menevät muiden maiden kansoille. Eivät siis Suomen kansalle"

    => No kenen maiden kansoille ne Suomen rahat mahtavat mennä? Saksan? Irlannin? Ei. Oma periaatteesi kelpaa tähänkin mainiosti. EU ylläpitää toimintaansa pääosin jäsenmailtaan kerätyillä maksuilla, ja ne käytetään yhteiseksi hyväksi. EU:n arvoa ei mitata sillä paljonko sieltä saadaan rahaa suorina tulonsiirtoina takaisin. Aivan kuten minäkään en mittaa Suomen arvoa sillä, paljonko saan verovarojani takaisin suorina tulonsiirtoina.

    Siksi nettomaksuista on turha messuta täällä, tai jos messutaan niin messutaan sitten myös omista nettomaksuistamme.

    "Naurettavinta on kun uutisissa kerrotaan, että EU antaa Suomelle ruoka-apua. "

    => Tästä olen samaa mieltä. Aivan naurettavaa. Jotkut tälläkin palstalla uskovat, että Suomessa on todella mittavia leipäjonoja - harva vain näkee niitä missään.

    pysyä piilossa, vaan ovat kyllä olemassa

    http://www.satakunnankansa.fi/verkkolehti/naytelehti/1586512.htm

    http://www.vapaansuomenliitto.fi/vsuomi/2002-3/vs-025.html

    http://www.suomalaisuudenliitto.fi/paakirjoitus2_2001.htm

    Äänestä


  • tahtovat kirjoitti:

    liiton linkkivinkistä!

    Tässä on rautaiset jatkolinkit:

    http://www.suomalaisuudenliitto.fi/sana.htm

    ja

    http://www.suomalaisuudenliitto.fi/sala.htm


    Voisiko linkkien antaja nimimerkki "tahtovat" ottaa yhteyttä?

    Jorma Jaakkola
    [email protected]

    Äänestä


  • European kirjoitti:

    Suuri määrä ei pysyisi piilossa, joten kovin kummoisia leipäjonoja tässä maassa ei ole.

    Ja niissä jonoissakin on monenlaisia ihmiskohtaloita...

    Eikö 100 000 leipäjonottajaa vuodessa ole paljon?

    Äänestä

  • huolestunut kirjoitti:

    Eikö 100 000 leipäjonottajaa vuodessa ole paljon?

    274 leipäjonottajaa koko maassa päivää kohden on todella VÄHÄN. Näin ollen ei ole ihmekään, ettei jonoja kaikkialla näy.

    Eikä kaikilla ole jonossa edes oikeasti nälkä.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    274 leipäjonottajaa koko maassa päivää kohden on todella VÄHÄN. Näin ollen ei ole ihmekään, ettei jonoja kaikkialla näy.

    Eikä kaikilla ole jonossa edes oikeasti nälkä.

    Kommenttisi täytyy jättää aivan omaan arvoonsa.

    Äänestä

Oiling boiling... Tyhmäkin tämän tietää.

Sinä päivänä kun suomalaisilla on hallussaan yhtä suuret öljykentät kun norskeilla olen valmis kannattamaan Suomen eroa unionista.

Äänestä
  • EU:hun liittymiseen asti täällä pärjättiin ilman öljyä. Ajattele!
    Taloudellinen kehitys oli Suomessa 1980-luvun loppuun saakka harvinaisen tasaista. Kasvukauden päätyttyä talouden romahdus vuosina 1991–1993 oli tuotannolla ja työllisyydellä mitattuna vakavampi kuin missään teollisuusmaassa toisen maailmansodan jälkeen. Suomen kansantuote supistui tuolloin reaalisesti 11,5 prosenttia.

    Velkaannuimme ja työllisyydenhoito karkasi lapasesta vaadittujen sopeutustoimien seurauksena EU:hun liityttäessä.

    Saa siinä nyt haikailla korviamyöten velkaantuneena ja yhteinen omaisuus hävitettynä
    öljyn perään. Surkeaa ja lapsellista!

    Kuule.
    Jos siellä vielä on kyläkauppa pystyssä, niin mene ja kysäise, olisiko myytävänä maalaisjärkeä?
    Siitä taitaa olla suurin pula.

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    EU:hun liittymiseen asti täällä pärjättiin ilman öljyä. Ajattele!
    Taloudellinen kehitys oli Suomessa 1980-luvun loppuun saakka harvinaisen tasaista. Kasvukauden päätyttyä talouden romahdus vuosina 1991–1993 oli tuotannolla ja työllisyydellä mitattuna vakavampi kuin missään teollisuusmaassa toisen maailmansodan jälkeen. Suomen kansantuote supistui tuolloin reaalisesti 11,5 prosenttia.

    Velkaannuimme ja työllisyydenhoito karkasi lapasesta vaadittujen sopeutustoimien seurauksena EU:hun liityttäessä.

    Saa siinä nyt haikailla korviamyöten velkaantuneena ja yhteinen omaisuus hävitettynä
    öljyn perään. Surkeaa ja lapsellista!

    Kuule.
    Jos siellä vielä on kyläkauppa pystyssä, niin mene ja kysäise, olisiko myytävänä maalaisjärkeä?
    Siitä taitaa olla suurin pula.

    oikean valinnan v. 1994 Suomi vai Norja?

    Kirjoittanut: Pat Robertson, 24.5.2003 klo 22.47(koska linkki ei toimi, liitän kokonaan.)

    "HISTORIALLINEN KOKEILU"
    oli otsikkona pääkirjoituksessa, jonka Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Nykypäivä julkaisi 1.12. 1994. Silloin oli EU-ratkaisut juuri tehty. Suomi ajettiin EU:hun.

    Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja nettona kuin bruttonakaan).

    Päätoimittaja Lauri Kara kirjoitti: "Pohjoismaiden kokonaisuudessa Norjan ratkaisu on mielenkiintoinen. Historia viritti eteemme erilaisten EU-ratkaisujen koekentän. Tietyin kansallisin varauksin saatamme pian nähdä, miten eri ratkaisut maiden kehitykseen vaikuttavat. Sekä EU:n vastustajat että kannattajat voivat seurata teorioidensa paikkansapitävyyttä pohjolan lumisessa laboratoriossa."

    "Mielenkiintoa herättää ainakin investointien ja yritystoiminnan sijoittuminen, verotuksen, valuutan arvon sekä koko kansantalouden kehittyminen." "Kyllä-ihmisten mieleen saattaisi olla näyttää, miten vaikeaksi Norjan tilanne nyt muodostuu. Sehän osoittaisi parhaiten, että Suomi teki oikean valinnan."

    Vertailu on todella mielenkiintoinen. Kumpi teki oikean valinnan, Suomi vain Norja?

    Norjan keskuspankin tietojen mukaan jo selvä Norjan EU-vastaisuus houkutteli ulkomailta pääomia Norjaan. Kauppalehti kirjoitti 13.2. 1995: "Investoinnit Norjan teollisuuteen kasvavat nyt vauhdilla".

    "Vuonojen maa rypee rahassa", kirjoitti Jorma Tuomi-Nikula Oslosta. Hän jatkoi: "Norjassa todella menee nyt lujaa. Ulkomaanvelkaa ei ole äyriäkään, työttömyys on alhaisin Euroopassa ja valtion kirstu pullollaan rahaa". Norjalainen farmari Trond Reierstad sanoo:" EU:ssa vain köyhtyisimme ja saisimme lisää byrokraatteja omiemme lisäksi. Nyt olemme rikkaita." (Keskisuomalainen 15.10. 1995)

    Kun norjalaiset eivät menneet EU:hun, niin nyt he saavat pitää itse omat rahansa ja käyttää ne oman kansansa ja omien lastensa hyväksi. Norjalaisilta ei leikata EU:lle, niin kuin meiltä suomalaisilta leikataan.

    Norjalaisilla on se ymmärrys ja kyky, että he ovat itse isäntiä omassa maassansa. Ja he hallitsevat itse omia luonnonvarojaan ja rahavarojaan.

    Lehdessä, joka alussa mainittiin, Jyrki Vesikansa kirjoitti: "Norjan EU-ratkaisu ei voinut yllättää ketään. Pettymys se silti oli. Tulos korostaa Norjan 'maalaisuutta' Suomeenkin verrattuna." "Mitä sitten, kun Heja Norje -huuma on vaimentunut? Joudutaan miettimään arkipäivän saavuttua kovia tosiasioita. Öljy ja kaasu eivät välttämättä riitä ylläpitämään hyvinvoinnin tasoa, jos ylipäänsä riittävät kovin pitkäksi aikaa." "Norjassa äänestettiin tunteella. Ratkaisevaa oli Heja Norje -patriotismi", kirjoittiJyrki Vesikansa.

    Kuinka Norjalla menee nyt, kun norjalaiset ovat patriootteja (isänmaallisia) ja äänestivät ei EU:lle syksyllä 1994?

    Suomen Kuvalehti kirjoitti 19.11. 1999: "Norjan valtiolla on kohta saman verran säästöjä kuin Suomen valtiolla on velkaa." "Maassa vallitsee käytännöllisesti katsoen täystyöllisyys", Suomen Kuvalehti totesi.

    Tunnettu kyllä-ihminen Tuulikki Petäjäniemi aneli sittemmin "Norjasta vetoapua naapureillekin". "Norja pärjää EU:n ulkopuolellakin. Taloustilanne on kokonaan toisenlainen kuin EU-maissa yleensä." "Talouskasvu on voimakasta" (Pohjalainen 8.9. 1997).

    Eivät norjalaiset öljyrahoilla elä. Niitä säästetään pahan päivän varalle. Norjalaisten valtti on itsenäisyys, toimintavapaus, oma päätösvalta. Itsenäinen Norja voi sulkea rajansa niin, ettei maahan saa tuoda vahingollisia tuotteita. Niinpä norjalaisten ei tarvitse tuskailla eikä maksaa kustannuksia hullun lehmän taudin takia. Norjan asema on kadehdittava.

    Suomella oli samanlainen mahdollisuus säilyttää varallisuutensa, toimintavapautensa ja itsenäisyytensä kuin Norjalla. Mutta tämä ei sopinut eurokiihkoilijain poliittiseen ohjelmaan.

    Suomi oli rikas. Valtiomies Urho Kekkonen jätti perinnöksi vauraan hyvinvointi-Suomen. Mutta kun Suomi pantiin euro- ja EMU-kuntoon, niin kansantalouden alasajo, hävitysprosessi, polkaistiin käyntiin EU-direktiivien mukaan heti ensimmäisen eurohallituksen, vuonna 1987 perustetun Holkerin sini-puna-hallituksen toimesta. Meiltä on hävitetty mittaamattoman arvokas kansallisvarallisuus. Suomen Kuvalehti kirjoitti 4.2. 2000: "Kuinka sinivalkoinen pääoma katosi". - Jo aikaisemmin oli kadonnut n. 50 miljardin markan arvoinen punapääoma.

    "Nyt menevät firmat. Kukaan ei ajatellut yrityksiä", sanoi vuorineuvos C. Ehnrooth (Ilta-Sanomat 9.10. 1999).

    Suomi on niin köyhdytetty, että enää ei ole varaa hoitaa omia sairaita, ei lapsia eikä vanhuuksia kunnolla. "Lähes 100 000 lasta syrjäytynyt Suomessa". "Köyhyys ja kurjuus vain lisääntyneet", kirjoitti Lapin Kansa 8.5. 2001.

    "Hyvin menee", saalistajat nauravat.

    - - -

    Kiitos alustuksesta, Pat Robertson. Juttusi kestää päivänvalon edelleenkin. Tervehdyksemme!

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    EU:hun liittymiseen asti täällä pärjättiin ilman öljyä. Ajattele!
    Taloudellinen kehitys oli Suomessa 1980-luvun loppuun saakka harvinaisen tasaista. Kasvukauden päätyttyä talouden romahdus vuosina 1991–1993 oli tuotannolla ja työllisyydellä mitattuna vakavampi kuin missään teollisuusmaassa toisen maailmansodan jälkeen. Suomen kansantuote supistui tuolloin reaalisesti 11,5 prosenttia.

    Velkaannuimme ja työllisyydenhoito karkasi lapasesta vaadittujen sopeutustoimien seurauksena EU:hun liityttäessä.

    Saa siinä nyt haikailla korviamyöten velkaantuneena ja yhteinen omaisuus hävitettynä
    öljyn perään. Surkeaa ja lapsellista!

    Kuule.
    Jos siellä vielä on kyläkauppa pystyssä, niin mene ja kysäise, olisiko myytävänä maalaisjärkeä?
    Siitä taitaa olla suurin pula.

    ... ja varmasti pärjättäisiin joten kuten myös EU:n ulkopuolella. Ei siitä ole kyse.

    Suomella oli kaksi vaihtoehtoa, ja kansan enemmistö valitsi liittymisen Unioniin. Ja kannatus on jäsenyyden kestäessä edelleen kasvanut.

    Suomen velkaantumisaste on alhainen verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, ja laskee edelleen euron vahvistuttua.

    Äänestä

  • viestikapula kirjoitti:

    oikean valinnan v. 1994 Suomi vai Norja?

    Kirjoittanut: Pat Robertson, 24.5.2003 klo 22.47(koska linkki ei toimi, liitän kokonaan.)

    "HISTORIALLINEN KOKEILU"
    oli otsikkona pääkirjoituksessa, jonka Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Nykypäivä julkaisi 1.12. 1994. Silloin oli EU-ratkaisut juuri tehty. Suomi ajettiin EU:hun.

    Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja nettona kuin bruttonakaan).

    Päätoimittaja Lauri Kara kirjoitti: "Pohjoismaiden kokonaisuudessa Norjan ratkaisu on mielenkiintoinen. Historia viritti eteemme erilaisten EU-ratkaisujen koekentän. Tietyin kansallisin varauksin saatamme pian nähdä, miten eri ratkaisut maiden kehitykseen vaikuttavat. Sekä EU:n vastustajat että kannattajat voivat seurata teorioidensa paikkansapitävyyttä pohjolan lumisessa laboratoriossa."

    "Mielenkiintoa herättää ainakin investointien ja yritystoiminnan sijoittuminen, verotuksen, valuutan arvon sekä koko kansantalouden kehittyminen." "Kyllä-ihmisten mieleen saattaisi olla näyttää, miten vaikeaksi Norjan tilanne nyt muodostuu. Sehän osoittaisi parhaiten, että Suomi teki oikean valinnan."

    Vertailu on todella mielenkiintoinen. Kumpi teki oikean valinnan, Suomi vain Norja?

    Norjan keskuspankin tietojen mukaan jo selvä Norjan EU-vastaisuus houkutteli ulkomailta pääomia Norjaan. Kauppalehti kirjoitti 13.2. 1995: "Investoinnit Norjan teollisuuteen kasvavat nyt vauhdilla".

    "Vuonojen maa rypee rahassa", kirjoitti Jorma Tuomi-Nikula Oslosta. Hän jatkoi: "Norjassa todella menee nyt lujaa. Ulkomaanvelkaa ei ole äyriäkään, työttömyys on alhaisin Euroopassa ja valtion kirstu pullollaan rahaa". Norjalainen farmari Trond Reierstad sanoo:" EU:ssa vain köyhtyisimme ja saisimme lisää byrokraatteja omiemme lisäksi. Nyt olemme rikkaita." (Keskisuomalainen 15.10. 1995)

    Kun norjalaiset eivät menneet EU:hun, niin nyt he saavat pitää itse omat rahansa ja käyttää ne oman kansansa ja omien lastensa hyväksi. Norjalaisilta ei leikata EU:lle, niin kuin meiltä suomalaisilta leikataan.

    Norjalaisilla on se ymmärrys ja kyky, että he ovat itse isäntiä omassa maassansa. Ja he hallitsevat itse omia luonnonvarojaan ja rahavarojaan.

    Lehdessä, joka alussa mainittiin, Jyrki Vesikansa kirjoitti: "Norjan EU-ratkaisu ei voinut yllättää ketään. Pettymys se silti oli. Tulos korostaa Norjan 'maalaisuutta' Suomeenkin verrattuna." "Mitä sitten, kun Heja Norje -huuma on vaimentunut? Joudutaan miettimään arkipäivän saavuttua kovia tosiasioita. Öljy ja kaasu eivät välttämättä riitä ylläpitämään hyvinvoinnin tasoa, jos ylipäänsä riittävät kovin pitkäksi aikaa." "Norjassa äänestettiin tunteella. Ratkaisevaa oli Heja Norje -patriotismi", kirjoittiJyrki Vesikansa.

    Kuinka Norjalla menee nyt, kun norjalaiset ovat patriootteja (isänmaallisia) ja äänestivät ei EU:lle syksyllä 1994?

    Suomen Kuvalehti kirjoitti 19.11. 1999: "Norjan valtiolla on kohta saman verran säästöjä kuin Suomen valtiolla on velkaa." "Maassa vallitsee käytännöllisesti katsoen täystyöllisyys", Suomen Kuvalehti totesi.

    Tunnettu kyllä-ihminen Tuulikki Petäjäniemi aneli sittemmin "Norjasta vetoapua naapureillekin". "Norja pärjää EU:n ulkopuolellakin. Taloustilanne on kokonaan toisenlainen kuin EU-maissa yleensä." "Talouskasvu on voimakasta" (Pohjalainen 8.9. 1997).

    Eivät norjalaiset öljyrahoilla elä. Niitä säästetään pahan päivän varalle. Norjalaisten valtti on itsenäisyys, toimintavapaus, oma päätösvalta. Itsenäinen Norja voi sulkea rajansa niin, ettei maahan saa tuoda vahingollisia tuotteita. Niinpä norjalaisten ei tarvitse tuskailla eikä maksaa kustannuksia hullun lehmän taudin takia. Norjan asema on kadehdittava.

    Suomella oli samanlainen mahdollisuus säilyttää varallisuutensa, toimintavapautensa ja itsenäisyytensä kuin Norjalla. Mutta tämä ei sopinut eurokiihkoilijain poliittiseen ohjelmaan.

    Suomi oli rikas. Valtiomies Urho Kekkonen jätti perinnöksi vauraan hyvinvointi-Suomen. Mutta kun Suomi pantiin euro- ja EMU-kuntoon, niin kansantalouden alasajo, hävitysprosessi, polkaistiin käyntiin EU-direktiivien mukaan heti ensimmäisen eurohallituksen, vuonna 1987 perustetun Holkerin sini-puna-hallituksen toimesta. Meiltä on hävitetty mittaamattoman arvokas kansallisvarallisuus. Suomen Kuvalehti kirjoitti 4.2. 2000: "Kuinka sinivalkoinen pääoma katosi". - Jo aikaisemmin oli kadonnut n. 50 miljardin markan arvoinen punapääoma.

    "Nyt menevät firmat. Kukaan ei ajatellut yrityksiä", sanoi vuorineuvos C. Ehnrooth (Ilta-Sanomat 9.10. 1999).

    Suomi on niin köyhdytetty, että enää ei ole varaa hoitaa omia sairaita, ei lapsia eikä vanhuuksia kunnolla. "Lähes 100 000 lasta syrjäytynyt Suomessa". "Köyhyys ja kurjuus vain lisääntyneet", kirjoitti Lapin Kansa 8.5. 2001.

    "Hyvin menee", saalistajat nauravat.

    - - -

    Kiitos alustuksesta, Pat Robertson. Juttusi kestää päivänvalon edelleenkin. Tervehdyksemme!

    Kiitos!

    Mahtava artikkeli!

    Onko näitä lisää? Tee viikon hyvä työ ja laita näitä lisää jos vain löydät!

    Äänestä

  • viestikapula kirjoitti:

    oikean valinnan v. 1994 Suomi vai Norja?

    Kirjoittanut: Pat Robertson, 24.5.2003 klo 22.47(koska linkki ei toimi, liitän kokonaan.)

    "HISTORIALLINEN KOKEILU"
    oli otsikkona pääkirjoituksessa, jonka Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Nykypäivä julkaisi 1.12. 1994. Silloin oli EU-ratkaisut juuri tehty. Suomi ajettiin EU:hun.

    Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja nettona kuin bruttonakaan).

    Päätoimittaja Lauri Kara kirjoitti: "Pohjoismaiden kokonaisuudessa Norjan ratkaisu on mielenkiintoinen. Historia viritti eteemme erilaisten EU-ratkaisujen koekentän. Tietyin kansallisin varauksin saatamme pian nähdä, miten eri ratkaisut maiden kehitykseen vaikuttavat. Sekä EU:n vastustajat että kannattajat voivat seurata teorioidensa paikkansapitävyyttä pohjolan lumisessa laboratoriossa."

    "Mielenkiintoa herättää ainakin investointien ja yritystoiminnan sijoittuminen, verotuksen, valuutan arvon sekä koko kansantalouden kehittyminen." "Kyllä-ihmisten mieleen saattaisi olla näyttää, miten vaikeaksi Norjan tilanne nyt muodostuu. Sehän osoittaisi parhaiten, että Suomi teki oikean valinnan."

    Vertailu on todella mielenkiintoinen. Kumpi teki oikean valinnan, Suomi vain Norja?

    Norjan keskuspankin tietojen mukaan jo selvä Norjan EU-vastaisuus houkutteli ulkomailta pääomia Norjaan. Kauppalehti kirjoitti 13.2. 1995: "Investoinnit Norjan teollisuuteen kasvavat nyt vauhdilla".

    "Vuonojen maa rypee rahassa", kirjoitti Jorma Tuomi-Nikula Oslosta. Hän jatkoi: "Norjassa todella menee nyt lujaa. Ulkomaanvelkaa ei ole äyriäkään, työttömyys on alhaisin Euroopassa ja valtion kirstu pullollaan rahaa". Norjalainen farmari Trond Reierstad sanoo:" EU:ssa vain köyhtyisimme ja saisimme lisää byrokraatteja omiemme lisäksi. Nyt olemme rikkaita." (Keskisuomalainen 15.10. 1995)

    Kun norjalaiset eivät menneet EU:hun, niin nyt he saavat pitää itse omat rahansa ja käyttää ne oman kansansa ja omien lastensa hyväksi. Norjalaisilta ei leikata EU:lle, niin kuin meiltä suomalaisilta leikataan.

    Norjalaisilla on se ymmärrys ja kyky, että he ovat itse isäntiä omassa maassansa. Ja he hallitsevat itse omia luonnonvarojaan ja rahavarojaan.

    Lehdessä, joka alussa mainittiin, Jyrki Vesikansa kirjoitti: "Norjan EU-ratkaisu ei voinut yllättää ketään. Pettymys se silti oli. Tulos korostaa Norjan 'maalaisuutta' Suomeenkin verrattuna." "Mitä sitten, kun Heja Norje -huuma on vaimentunut? Joudutaan miettimään arkipäivän saavuttua kovia tosiasioita. Öljy ja kaasu eivät välttämättä riitä ylläpitämään hyvinvoinnin tasoa, jos ylipäänsä riittävät kovin pitkäksi aikaa." "Norjassa äänestettiin tunteella. Ratkaisevaa oli Heja Norje -patriotismi", kirjoittiJyrki Vesikansa.

    Kuinka Norjalla menee nyt, kun norjalaiset ovat patriootteja (isänmaallisia) ja äänestivät ei EU:lle syksyllä 1994?

    Suomen Kuvalehti kirjoitti 19.11. 1999: "Norjan valtiolla on kohta saman verran säästöjä kuin Suomen valtiolla on velkaa." "Maassa vallitsee käytännöllisesti katsoen täystyöllisyys", Suomen Kuvalehti totesi.

    Tunnettu kyllä-ihminen Tuulikki Petäjäniemi aneli sittemmin "Norjasta vetoapua naapureillekin". "Norja pärjää EU:n ulkopuolellakin. Taloustilanne on kokonaan toisenlainen kuin EU-maissa yleensä." "Talouskasvu on voimakasta" (Pohjalainen 8.9. 1997).

    Eivät norjalaiset öljyrahoilla elä. Niitä säästetään pahan päivän varalle. Norjalaisten valtti on itsenäisyys, toimintavapaus, oma päätösvalta. Itsenäinen Norja voi sulkea rajansa niin, ettei maahan saa tuoda vahingollisia tuotteita. Niinpä norjalaisten ei tarvitse tuskailla eikä maksaa kustannuksia hullun lehmän taudin takia. Norjan asema on kadehdittava.

    Suomella oli samanlainen mahdollisuus säilyttää varallisuutensa, toimintavapautensa ja itsenäisyytensä kuin Norjalla. Mutta tämä ei sopinut eurokiihkoilijain poliittiseen ohjelmaan.

    Suomi oli rikas. Valtiomies Urho Kekkonen jätti perinnöksi vauraan hyvinvointi-Suomen. Mutta kun Suomi pantiin euro- ja EMU-kuntoon, niin kansantalouden alasajo, hävitysprosessi, polkaistiin käyntiin EU-direktiivien mukaan heti ensimmäisen eurohallituksen, vuonna 1987 perustetun Holkerin sini-puna-hallituksen toimesta. Meiltä on hävitetty mittaamattoman arvokas kansallisvarallisuus. Suomen Kuvalehti kirjoitti 4.2. 2000: "Kuinka sinivalkoinen pääoma katosi". - Jo aikaisemmin oli kadonnut n. 50 miljardin markan arvoinen punapääoma.

    "Nyt menevät firmat. Kukaan ei ajatellut yrityksiä", sanoi vuorineuvos C. Ehnrooth (Ilta-Sanomat 9.10. 1999).

    Suomi on niin köyhdytetty, että enää ei ole varaa hoitaa omia sairaita, ei lapsia eikä vanhuuksia kunnolla. "Lähes 100 000 lasta syrjäytynyt Suomessa". "Köyhyys ja kurjuus vain lisääntyneet", kirjoitti Lapin Kansa 8.5. 2001.

    "Hyvin menee", saalistajat nauravat.

    - - -

    Kiitos alustuksesta, Pat Robertson. Juttusi kestää päivänvalon edelleenkin. Tervehdyksemme!

    Öljy. Kyllä Norjalaiset menestyvät juuri öljyn avulla, on turhaa yrittääkään uskotella muuta. Jokainen voi rauhassa miettiä, mikä olisi Norjan tilanne, jos maalla ei olisi litraakaan tuota mainiota vientituotetta.

    Juuri öljyn vientitulot tuovat Norjan valtion kassaan tolkuttomasti rahaa. Tätä ei pidä koskaan unohtaa kun puhutaan ko. maasta.

    Suomella ei ole öljyä mitä viedä.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    Öljy. Kyllä Norjalaiset menestyvät juuri öljyn avulla, on turhaa yrittääkään uskotella muuta. Jokainen voi rauhassa miettiä, mikä olisi Norjan tilanne, jos maalla ei olisi litraakaan tuota mainiota vientituotetta.

    Juuri öljyn vientitulot tuovat Norjan valtion kassaan tolkuttomasti rahaa. Tätä ei pidä koskaan unohtaa kun puhutaan ko. maasta.

    Suomella ei ole öljyä mitä viedä.

    niinä vuosikymmenunäkin, kun öljyä ei ollut vielä
    löydetty. Turhaa paasata öljystä suu vaahdossa.

    Jossittelu on turhaa.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    ... ja varmasti pärjättäisiin joten kuten myös EU:n ulkopuolella. Ei siitä ole kyse.

    Suomella oli kaksi vaihtoehtoa, ja kansan enemmistö valitsi liittymisen Unioniin. Ja kannatus on jäsenyyden kestäessä edelleen kasvanut.

    Suomen velkaantumisaste on alhainen verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, ja laskee edelleen euron vahvistuttua.

    Tuosta sinun "kansanvalinnasta"

    Tuomo Mörän väitöskirjasta "EU-journalismin anatomia" käy ilmi, että kahta eu-kriittistä toimittajaa uhkailtiin Suojelupoliisilla jos eivät lopeta kirjoittelua.

    Lukuehdotus:
    EU vaakalaudalla

    Äänestä

  • jussi kirjoitti:

    niinä vuosikymmenunäkin, kun öljyä ei ollut vielä
    löydetty. Turhaa paasata öljystä suu vaahdossa.

    Jossittelu on turhaa.

    Ei Norja öljyrahojaan tuhlaa. Se on rahastoinut ne pahan päivän varalle.

    Niin pärjäsivät kun öljyä ei ollut vielä löydetty.

    Taas osoittaa bryssän perseennuolijapettureiden tietämättömyyden. Hauska harrastaa maanpetosta kun voi tehdä sen nimettömänä.

    TOP3 KOMUDEMARIT:
    Teppo (PS, mutta aatteellisesti kansanpetturi)
    European
    EU

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    ... ja varmasti pärjättäisiin joten kuten myös EU:n ulkopuolella. Ei siitä ole kyse.

    Suomella oli kaksi vaihtoehtoa, ja kansan enemmistö valitsi liittymisen Unioniin. Ja kannatus on jäsenyyden kestäessä edelleen kasvanut.

    Suomen velkaantumisaste on alhainen verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, ja laskee edelleen euron vahvistuttua.

    Puhe EU:n kannatuksen kasvamisesta ei pidä ottaa kovin vakavasti - se on EU-propagandaa suoraan sieltä mustasta-aukosta.

    HS 17.2.2004:
    "Euron isä Jacques Delors varoittaa EU:ta tuhon tiestä

    EU:lla on edessään tuhon tie, ellei se löydä yhteistä säveltä nykyisestä kriisistä, varoittaa EU:n visionääri ja yhteisen rahan euron isä Jacques Delors.

    Hänen mukaansa on olemassa vaara, että "kolme suurta maata (Saksa, Ranska, Britannia) keräävät kortit pöydältä ja päättävät pelata keskenään.

    Hänen mukaansa on jopa 50 prosentin mahdollisuus, että EU hajaantuu..."

    http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076151959284

    Jäitä hattuun!

    Äänestä

  • jussi kirjoitti:

    niinä vuosikymmenunäkin, kun öljyä ei ollut vielä
    löydetty. Turhaa paasata öljystä suu vaahdossa.

    Jossittelu on turhaa.

    Mikseivät olisi pärjänneet? Nyt vain pärjäävät paljon paremmin!

    Kyllä öljystä pitää paasata, kun Norjasta puhutaan. Jos Suomen merialueilta löydettäisiin rikas öljyesiintymä, toki se olisi mukava asia Suomelle, eikö? Mutta pärjätään ilmankin, toki.

    Äänestä

  • Surppo kirjoitti:

    Tuosta sinun "kansanvalinnasta"

    Tuomo Mörän väitöskirjasta "EU-journalismin anatomia" käy ilmi, että kahta eu-kriittistä toimittajaa uhkailtiin Suojelupoliisilla jos eivät lopeta kirjoittelua.

    Lukuehdotus:
    EU vaakalaudalla

    Uskokoon ken tahtoo.

    Vai että vedetään jo ihan Supo mukaan keskusteluun! Odotan mielenkiinnolla milloin CIA ja FBI alkaa vilahdella täällä.

    Äänestä

  • Surppo kirjoitti:

    Tuosta sinun "kansanvalinnasta"

    Tuomo Mörän väitöskirjasta "EU-journalismin anatomia" käy ilmi, että kahta eu-kriittistä toimittajaa uhkailtiin Suojelupoliisilla jos eivät lopeta kirjoittelua.

    Lukuehdotus:
    EU vaakalaudalla

    Tarkkoja todisteita, kiitos.

    Äänestä

  • Teppo kirjoitti:

    Tarkkoja todisteita, kiitos.

    että Supo sinut ensimmäisenä nielee.
    Joo-miehet saavat olla rauhassa. Ne eivät häiritse järjestelmää.

    Henri mainitsi tiedonlähteen:
    Tuomo Mörän väitöskirja "EU-journalismin anatomia".
    Hanki ja lue. Ei täältä kukaan sinulle tietoa kultalautasella toimita.
    Kun lähde on mainittu, se riittää. Lue jos haluat äläkä äkise.

    Äänestä

  • Surppo kirjoitti:

    Tuosta sinun "kansanvalinnasta"

    Tuomo Mörän väitöskirjasta "EU-journalismin anatomia" käy ilmi, että kahta eu-kriittistä toimittajaa uhkailtiin Suojelupoliisilla jos eivät lopeta kirjoittelua.

    Lukuehdotus:
    EU vaakalaudalla

    CIA ei ole kaukaa haettua.

    CIA rahoitti Suomen demareita.

    Suomen poliittisessa johdossa oli keskeisesti mukana henkilö (peitenimellä "Timo"), joka loukkasi KGB:n agentista CIAn agentiksi.

    Kuka tuo henkilö oli. Aamulehden 1995 tietojen mukaan hän oli elossa, eli UKK se ei ollut.
    Pienellä piirillä oli tiedossa että niin K. Sorsa kuin M. Koivistokin olivat KGB:n agentteja ...

    Niin muuttui maailma kun NL hajosi.

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    että Supo sinut ensimmäisenä nielee.
    Joo-miehet saavat olla rauhassa. Ne eivät häiritse järjestelmää.

    Henri mainitsi tiedonlähteen:
    Tuomo Mörän väitöskirja "EU-journalismin anatomia".
    Hanki ja lue. Ei täältä kukaan sinulle tietoa kultalautasella toimita.
    Kun lähde on mainittu, se riittää. Lue jos haluat äläkä äkise.

    Eikös ne tutkimukset ja väitökset olekaan vääristeltyjä, teidän mukaanne? Kuulostaako tutulta?

    Äänestä

  • ei ole pelättävää kirjoitti:

    CIA ei ole kaukaa haettua.

    CIA rahoitti Suomen demareita.

    Suomen poliittisessa johdossa oli keskeisesti mukana henkilö (peitenimellä "Timo"), joka loukkasi KGB:n agentista CIAn agentiksi.

    Kuka tuo henkilö oli. Aamulehden 1995 tietojen mukaan hän oli elossa, eli UKK se ei ollut.
    Pienellä piirillä oli tiedossa että niin K. Sorsa kuin M. Koivistokin olivat KGB:n agentteja ...

    Niin muuttui maailma kun NL hajosi.

    Kertoisitko lähteistä?

    Äänestä

  • Teppo kirjoitti:

    Eikös ne tutkimukset ja väitökset olekaan vääristeltyjä, teidän mukaanne? Kuulostaako tutulta?

    ei kuulosta ehkä tutulta...

    Äänestä

  • Kerro ihmeessä, että mikä asia täällä olisi huonommin jos emme kuuluisi EU:hun?
    Ai niin joo, viina olisi kalliimpaa.

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    ei kuulosta ehkä tutulta...

    Teikäläisten mukaan kun esitetään tilastoja viranomaistaholta, niin ne ovat väärennettyjä tai tahallaan harhaanjohdettuja. Mutta kun yksittäinen hörhö saa väikkärin läpi, niin se onkin valtakunnan totuus.

    Miksiköhän VSL:n kannatus onkaan 0%?

    Äänestä

  • Teppo kirjoitti:

    Teikäläisten mukaan kun esitetään tilastoja viranomaistaholta, niin ne ovat väärennettyjä tai tahallaan harhaanjohdettuja. Mutta kun yksittäinen hörhö saa väikkärin läpi, niin se onkin valtakunnan totuus.

    Miksiköhän VSL:n kannatus onkaan 0%?

    Mitä/ketä ne teikäläiset ovat?

    Olen todella tympääntynyt ala-arvoiseen vihjailuusi.

    Äänestä

  • ei ole pelättävää kirjoitti:

    CIA ei ole kaukaa haettua.

    CIA rahoitti Suomen demareita.

    Suomen poliittisessa johdossa oli keskeisesti mukana henkilö (peitenimellä "Timo"), joka loukkasi KGB:n agentista CIAn agentiksi.

    Kuka tuo henkilö oli. Aamulehden 1995 tietojen mukaan hän oli elossa, eli UKK se ei ollut.
    Pienellä piirillä oli tiedossa että niin K. Sorsa kuin M. Koivistokin olivat KGB:n agentteja ...

    Niin muuttui maailma kun NL hajosi.

    Lähde Aamulehti:

    CIA rahoitti Suomen demareita, rahaa tuli SAJ:n tukemiseen SAK:n nujertamiseksi.
    KGB-agentista tehtiin Väinö Leskistä ja Rarael Paasiota painostaen v 1966 sdp:n pääsihteeri.
    Leskisellä ja Paasolla oli ko CIA yhteydet.

    Lähde Aamulehden toimitus, syksy 1995:

    Suomen poliittisessa johdossa oli keskeisesti mukana henkilö (peitenimellä "Timo"), joka loukkasi KGB:n agentista CIAn agentiksi.

    Kuka tuo henkilö oli?
    Aamulehden 1995 omien tietojen mukaan hän oli vielä elossa, eli UKK se ei ollut.
    Pienellä piirillä oli tiedossa, että niin Kalevi Sorsa kuin Mauno Koivistokin olivat KGB:n agentteja ...


    Lähde Suomen Kuvalehti:
    Koivisto oli erittäin kiinostunut NL:n pankkimaailmasta.

    Kumpi Timo oli, Sorsa vai Koivisto?
    Kuka muu oli keskeisesti Suomen poliittisessa johdossa 1960-1980-luvuilla?


    Seurasitteko eilen uutisia A-pisteen tätä sivuavasta aiheesta (läntiselle tiedustelulle tapahtuneesta vuodosta)?
    A-pisteen paljastusta ryhdyttiin tutkimaan!

    Äänestä

  • viestikapula kirjoitti:

    oikean valinnan v. 1994 Suomi vai Norja?

    Kirjoittanut: Pat Robertson, 24.5.2003 klo 22.47(koska linkki ei toimi, liitän kokonaan.)

    "HISTORIALLINEN KOKEILU"
    oli otsikkona pääkirjoituksessa, jonka Kokoomuksen pää-äänenkannattaja Nykypäivä julkaisi 1.12. 1994. Silloin oli EU-ratkaisut juuri tehty. Suomi ajettiin EU:hun.

    Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja nettona kuin bruttonakaan).

    Päätoimittaja Lauri Kara kirjoitti: "Pohjoismaiden kokonaisuudessa Norjan ratkaisu on mielenkiintoinen. Historia viritti eteemme erilaisten EU-ratkaisujen koekentän. Tietyin kansallisin varauksin saatamme pian nähdä, miten eri ratkaisut maiden kehitykseen vaikuttavat. Sekä EU:n vastustajat että kannattajat voivat seurata teorioidensa paikkansapitävyyttä pohjolan lumisessa laboratoriossa."

    "Mielenkiintoa herättää ainakin investointien ja yritystoiminnan sijoittuminen, verotuksen, valuutan arvon sekä koko kansantalouden kehittyminen." "Kyllä-ihmisten mieleen saattaisi olla näyttää, miten vaikeaksi Norjan tilanne nyt muodostuu. Sehän osoittaisi parhaiten, että Suomi teki oikean valinnan."

    Vertailu on todella mielenkiintoinen. Kumpi teki oikean valinnan, Suomi vain Norja?

    Norjan keskuspankin tietojen mukaan jo selvä Norjan EU-vastaisuus houkutteli ulkomailta pääomia Norjaan. Kauppalehti kirjoitti 13.2. 1995: "Investoinnit Norjan teollisuuteen kasvavat nyt vauhdilla".

    "Vuonojen maa rypee rahassa", kirjoitti Jorma Tuomi-Nikula Oslosta. Hän jatkoi: "Norjassa todella menee nyt lujaa. Ulkomaanvelkaa ei ole äyriäkään, työttömyys on alhaisin Euroopassa ja valtion kirstu pullollaan rahaa". Norjalainen farmari Trond Reierstad sanoo:" EU:ssa vain köyhtyisimme ja saisimme lisää byrokraatteja omiemme lisäksi. Nyt olemme rikkaita." (Keskisuomalainen 15.10. 1995)

    Kun norjalaiset eivät menneet EU:hun, niin nyt he saavat pitää itse omat rahansa ja käyttää ne oman kansansa ja omien lastensa hyväksi. Norjalaisilta ei leikata EU:lle, niin kuin meiltä suomalaisilta leikataan.

    Norjalaisilla on se ymmärrys ja kyky, että he ovat itse isäntiä omassa maassansa. Ja he hallitsevat itse omia luonnonvarojaan ja rahavarojaan.

    Lehdessä, joka alussa mainittiin, Jyrki Vesikansa kirjoitti: "Norjan EU-ratkaisu ei voinut yllättää ketään. Pettymys se silti oli. Tulos korostaa Norjan 'maalaisuutta' Suomeenkin verrattuna." "Mitä sitten, kun Heja Norje -huuma on vaimentunut? Joudutaan miettimään arkipäivän saavuttua kovia tosiasioita. Öljy ja kaasu eivät välttämättä riitä ylläpitämään hyvinvoinnin tasoa, jos ylipäänsä riittävät kovin pitkäksi aikaa." "Norjassa äänestettiin tunteella. Ratkaisevaa oli Heja Norje -patriotismi", kirjoittiJyrki Vesikansa.

    Kuinka Norjalla menee nyt, kun norjalaiset ovat patriootteja (isänmaallisia) ja äänestivät ei EU:lle syksyllä 1994?

    Suomen Kuvalehti kirjoitti 19.11. 1999: "Norjan valtiolla on kohta saman verran säästöjä kuin Suomen valtiolla on velkaa." "Maassa vallitsee käytännöllisesti katsoen täystyöllisyys", Suomen Kuvalehti totesi.

    Tunnettu kyllä-ihminen Tuulikki Petäjäniemi aneli sittemmin "Norjasta vetoapua naapureillekin". "Norja pärjää EU:n ulkopuolellakin. Taloustilanne on kokonaan toisenlainen kuin EU-maissa yleensä." "Talouskasvu on voimakasta" (Pohjalainen 8.9. 1997).

    Eivät norjalaiset öljyrahoilla elä. Niitä säästetään pahan päivän varalle. Norjalaisten valtti on itsenäisyys, toimintavapaus, oma päätösvalta. Itsenäinen Norja voi sulkea rajansa niin, ettei maahan saa tuoda vahingollisia tuotteita. Niinpä norjalaisten ei tarvitse tuskailla eikä maksaa kustannuksia hullun lehmän taudin takia. Norjan asema on kadehdittava.

    Suomella oli samanlainen mahdollisuus säilyttää varallisuutensa, toimintavapautensa ja itsenäisyytensä kuin Norjalla. Mutta tämä ei sopinut eurokiihkoilijain poliittiseen ohjelmaan.

    Suomi oli rikas. Valtiomies Urho Kekkonen jätti perinnöksi vauraan hyvinvointi-Suomen. Mutta kun Suomi pantiin euro- ja EMU-kuntoon, niin kansantalouden alasajo, hävitysprosessi, polkaistiin käyntiin EU-direktiivien mukaan heti ensimmäisen eurohallituksen, vuonna 1987 perustetun Holkerin sini-puna-hallituksen toimesta. Meiltä on hävitetty mittaamattoman arvokas kansallisvarallisuus. Suomen Kuvalehti kirjoitti 4.2. 2000: "Kuinka sinivalkoinen pääoma katosi". - Jo aikaisemmin oli kadonnut n. 50 miljardin markan arvoinen punapääoma.

    "Nyt menevät firmat. Kukaan ei ajatellut yrityksiä", sanoi vuorineuvos C. Ehnrooth (Ilta-Sanomat 9.10. 1999).

    Suomi on niin köyhdytetty, että enää ei ole varaa hoitaa omia sairaita, ei lapsia eikä vanhuuksia kunnolla. "Lähes 100 000 lasta syrjäytynyt Suomessa". "Köyhyys ja kurjuus vain lisääntyneet", kirjoitti Lapin Kansa 8.5. 2001.

    "Hyvin menee", saalistajat nauravat.

    - - -

    Kiitos alustuksesta, Pat Robertson. Juttusi kestää päivänvalon edelleenkin. Tervehdyksemme!

    se Norjan ETA-maksu taas olikaan?

    >Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin
    >ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja
    >nettona kuin bruttonakaan).

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    se Norjan ETA-maksu taas olikaan?

    >Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin
    >ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja
    >nettona kuin bruttonakaan).

    Eivätkö nämä ole aika pieniä asioita?
    Avasin tuolla ylempänä viestiketjun otsikolla "Hyytävä tulevaisuus". Siellä voisit sinäkin ottaa kantaa hieman suuremman luokan kysymyksiin.

    Äänestä

  • fin kirjoitti:

    Eivätkö nämä ole aika pieniä asioita?
    Avasin tuolla ylempänä viestiketjun otsikolla "Hyytävä tulevaisuus". Siellä voisit sinäkin ottaa kantaa hieman suuremman luokan kysymyksiin.

    on se nyt näpertelyä? Kummasti se vaan pullahtaa jatkuvasti esiin. Tosin into loppuu kun pitäisi tuoda numeroita esille.

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    se Norjan ETA-maksu taas olikaan?

    >Mutta Norja jäi EU:n ulkopuolelle (eikä niin
    >ollen maksa sen enempää unionin jäsenmaksuja
    >nettona kuin bruttonakaan).

    I. NORJAN ETA-MAKSUISTA

    Eta-sopimuksen keskeisenä sisältönä EFTA-maiden kannalta oli se, että näin ne pääsivät osaksi EU:n sisämarkkinoita.

    NORJA on maksanut tähän asti Euroopan talousalue-, eli Eta-jäsenmaksua EU:lle vain vajaat parisataa miljoonaa kruunua vuodessa. Tilanne muuttuu EU:n itälaajentumisen seurauksena ja Norjan vuotuinen jäsenmaksuosuus nousee 1,8 miljardiin kruunuun, eli noin 235 miljoonaan euroon.
    - Jäsenmaksu käytetään Norjan vaatimuksesta nimenomaan uusien jäsenmaiden
    elintason nostamiseksi, eikä esimerkiksi EU:n eteläisten maiden tukemiseen.

    On huomioitava, että Norja kantaa rajoillansa tuontitavaroista tullimaksut ja pitää ne itse.
    Suomen kantamat tullit menevät sensijaan EU:lle. Saamme vaan ns. kantopalkkion EU:lta.


    II. VALTIOVARAINMINISTERIÖN MUKAAN SUOMEN MAKSUT EU:lle v. 2004:

    1. SUOMEN TALOUSARVIOSTA v. 2004 1 455 milj. euroa = 8 730 000 000 mk.
    2. EU: N PUOLESTA KERÄTTÄVÄT MAKSUT : tullit yms. 107 milj.euroa = 642 000 000 mk.

    KOHDAT 1 ja 2 yhteensä: 1 562 euroa = n. 9 372 000 000 mk.

    EU:n laajentuminen kasvattaa EU:n budjettia 33-48 mrd. eurolla vuonna 2013 verrattuna laajentumista edeltävään vuoteen 2003.

    VM:n arvion mukaan Suomen NETTOMAKSU nousisi noin 600-850 milj. euroon, mikä vastaisi 0,3-0,4 prosenttia Suomen BKT:sta,

    mutta

    NYKYISEN EU-RAHOITUSJÄRJESTELMÄN JATKUESSA NETTOMAKSUOSUUTEMME VOI NOUSTA V.2013
    YLI 1000 MILJ. EURON = eli n. 6 000 000 000 mk.

    *

    ·   Kumpi teki oikean ratkaisun, Suomi vai Norja?
    ·   Norja säilytti itsenäisyytensä ja näyttää siltä, että sen kansan selkärankaa ei helposti katkaista.
    ·   Suomelle vuonna 1994 tehty EU-jäsenyyspäätös on osoittautumassa kohtalokkaaksi harha-askeleeksi, sillä EU on merkinnyt kansallemme syvenevää poliittista yhdentymistä, jossa pienet jäsenvaltiot vääjäämättömästi joutuvat sivustaseuraajan asemaan eivätkä kykene puolustamaan omia kansallisia etujaan, sen ovat karvaasti meille osoittaneet kuluneiden EU-vuosien kokemukset.

    * Maamme valtiollista itsenäisyyttä on nakerrettu pala palalta ja viimeiset viedään kun ja jos EU:lle kaavailtu perustuslaki / perustuslaillinen sopimus saadaan hyväksytettyä.

    ·   Rolf Kullberg kehotti aikanaan suomalaisia menemään selkä suorassa Eurooppaan ja Kalevi Sorsa vuorostaan sanoi HS 27.7.1994, että "mennään mekin päättämään Euroopasta". - Sopii kysyä NYT, miten on selkämme laita, miten on kotimaamme asioiden ja niiden hoidon laita ja miten ne olisivat olleet ETA-oloissa?

    ·   Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tavarat, palvelut, pääoma ja työvoima voivat liikkua edelleenkin vapaasti Eta-alueella - siis Etassa olevien EFTA-maiden ja EU-maiden välillä.

    Emme käy vertailevaa keskustelua ainakaan liian aikaisin.
    Tulisikin muistaa, että Eta-sopimuksen puitteissa Suomea koskevat direktiivit koskevat etupäässä talouteen ja kaupankäyntiin liittyviä kysymyksiä, kun taas EU:ssa ne kattavat paljon laajemman yhteiskuntaelämän alueen – jopa lakien yhdenmukaistamisen.

    Äänestä

  • European kirjoitti:

    Mikseivät olisi pärjänneet? Nyt vain pärjäävät paljon paremmin!

    Kyllä öljystä pitää paasata, kun Norjasta puhutaan. Jos Suomen merialueilta löydettäisiin rikas öljyesiintymä, toki se olisi mukava asia Suomelle, eikö? Mutta pärjätään ilmankin, toki.

    Testataanpa kirjoittajien tietokantaa.

    MIKSI
    Norjalla on öljyä?

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    I. NORJAN ETA-MAKSUISTA

    Eta-sopimuksen keskeisenä sisältönä EFTA-maiden kannalta oli se, että näin ne pääsivät osaksi EU:n sisämarkkinoita.

    NORJA on maksanut tähän asti Euroopan talousalue-, eli Eta-jäsenmaksua EU:lle vain vajaat parisataa miljoonaa kruunua vuodessa. Tilanne muuttuu EU:n itälaajentumisen seurauksena ja Norjan vuotuinen jäsenmaksuosuus nousee 1,8 miljardiin kruunuun, eli noin 235 miljoonaan euroon.
    - Jäsenmaksu käytetään Norjan vaatimuksesta nimenomaan uusien jäsenmaiden
    elintason nostamiseksi, eikä esimerkiksi EU:n eteläisten maiden tukemiseen.

    On huomioitava, että Norja kantaa rajoillansa tuontitavaroista tullimaksut ja pitää ne itse.
    Suomen kantamat tullit menevät sensijaan EU:lle. Saamme vaan ns. kantopalkkion EU:lta.


    II. VALTIOVARAINMINISTERIÖN MUKAAN SUOMEN MAKSUT EU:lle v. 2004:

    1. SUOMEN TALOUSARVIOSTA v. 2004 1 455 milj. euroa = 8 730 000 000 mk.
    2. EU: N PUOLESTA KERÄTTÄVÄT MAKSUT : tullit yms. 107 milj.euroa = 642 000 000 mk.

    KOHDAT 1 ja 2 yhteensä: 1 562 euroa = n. 9 372 000 000 mk.

    EU:n laajentuminen kasvattaa EU:n budjettia 33-48 mrd. eurolla vuonna 2013 verrattuna laajentumista edeltävään vuoteen 2003.

    VM:n arvion mukaan Suomen NETTOMAKSU nousisi noin 600-850 milj. euroon, mikä vastaisi 0,3-0,4 prosenttia Suomen BKT:sta,

    mutta

    NYKYISEN EU-RAHOITUSJÄRJESTELMÄN JATKUESSA NETTOMAKSUOSUUTEMME VOI NOUSTA V.2013
    YLI 1000 MILJ. EURON = eli n. 6 000 000 000 mk.

    *

    ·   Kumpi teki oikean ratkaisun, Suomi vai Norja?
    ·   Norja säilytti itsenäisyytensä ja näyttää siltä, että sen kansan selkärankaa ei helposti katkaista.
    ·   Suomelle vuonna 1994 tehty EU-jäsenyyspäätös on osoittautumassa kohtalokkaaksi harha-askeleeksi, sillä EU on merkinnyt kansallemme syvenevää poliittista yhdentymistä, jossa pienet jäsenvaltiot vääjäämättömästi joutuvat sivustaseuraajan asemaan eivätkä kykene puolustamaan omia kansallisia etujaan, sen ovat karvaasti meille osoittaneet kuluneiden EU-vuosien kokemukset.

    * Maamme valtiollista itsenäisyyttä on nakerrettu pala palalta ja viimeiset viedään kun ja jos EU:lle kaavailtu perustuslaki / perustuslaillinen sopimus saadaan hyväksytettyä.

    ·   Rolf Kullberg kehotti aikanaan suomalaisia menemään selkä suorassa Eurooppaan ja Kalevi Sorsa vuorostaan sanoi HS 27.7.1994, että "mennään mekin päättämään Euroopasta". - Sopii kysyä NYT, miten on selkämme laita, miten on kotimaamme asioiden ja niiden hoidon laita ja miten ne olisivat olleet ETA-oloissa?

    ·   Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tavarat, palvelut, pääoma ja työvoima voivat liikkua edelleenkin vapaasti Eta-alueella - siis Etassa olevien EFTA-maiden ja EU-maiden välillä.

    Emme käy vertailevaa keskustelua ainakaan liian aikaisin.
    Tulisikin muistaa, että Eta-sopimuksen puitteissa Suomea koskevat direktiivit koskevat etupäässä talouteen ja kaupankäyntiin liittyviä kysymyksiä, kun taas EU:ssa ne kattavat paljon laajemman yhteiskuntaelämän alueen – jopa lakien yhdenmukaistamisen.

    se takaisin tuleva osuus jäi?

    Menevä osuus: 1 562 milj. euroa

    Tuleva osuus: 1 338 milj. euroa

    Nettomaksu: 224 milj. euroa

    Täytyy antaa sinulle pisteet, että vihdoinkin se Norjan summa löytyi.

    >· Kumpi teki oikean ratkaisun, Suomi vai
    >Norja?

    Käy kysymässä norjalaisilta kalastajilta.

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    se takaisin tuleva osuus jäi?

    Menevä osuus: 1 562 milj. euroa

    Tuleva osuus: 1 338 milj. euroa

    Nettomaksu: 224 milj. euroa

    Täytyy antaa sinulle pisteet, että vihdoinkin se Norjan summa löytyi.

    >· Kumpi teki oikean ratkaisun, Suomi vai
    >Norja?

    Käy kysymässä norjalaisilta kalastajilta.

    Kysymys:
    > Kumpi teki oikean ratkaisun, Suomi vai Norja?

    Jerry:
    > Käy kysymässä norjalaisilta kalastajilta.

    Maisa:
    >> Tapoihini kuuluu kysyä ENSIN suomalaisilta. Suomalaiset kalastajat ovat mananneet EU:n suohon
    ja direktiivit perässä.

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    Kysymys:
    > Kumpi teki oikean ratkaisun, Suomi vai Norja?

    Jerry:
    > Käy kysymässä norjalaisilta kalastajilta.

    Maisa:
    >> Tapoihini kuuluu kysyä ENSIN suomalaisilta. Suomalaiset kalastajat ovat mananneet EU:n suohon
    ja direktiivit perässä.

    kalastajat eivät ole mananneet EU:ta tai direktiivejä, niiden puutetta kyllä.

    Äänestä

  • Jerry Falwell kirjoitti:

    kalastajat eivät ole mananneet EU:ta tai direktiivejä, niiden puutetta kyllä.

    kalastajat ovat korostaneet, että rajut leikkaukset kalastuskiintiöissä vaarantavat työpaikat...
    Tarvitsevat jokapäiväisen leipänsä.

    Eihän ne kalastajat ole olleet tyytyväisiä komission prosentti-leikkauksiin ohjehintoihin. Joku vuosi sitten leikattiin muistaakseni parisataa euroa/tonni.
    "Silakka-sota" lienee vielä useimpien muistissa syöntirajoituksineen. Oletkos noudattanut:)

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    Testataanpa kirjoittajien tietokantaa.

    MIKSI
    Norjalla on öljyä?

    Norjalla on ollut tuuria. Maan läheisillä merialueilla on öljykenttiä. Lisäksi Norja on hyödyntänyt alueellaan olevia luonnonvaroja tehokkaasti.

    Äänestä

  • zero kirjoitti:

    Norjalla on ollut tuuria. Maan läheisillä merialueilla on öljykenttiä. Lisäksi Norja on hyödyntänyt alueellaan olevia luonnonvaroja tehokkaasti.

    MIKSI
    Norjalla oli tuuria?

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    MIKSI
    Norjalla oli tuuria?

    "http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/14.huhtikuu/olj21500.htm"

    "Euroopan omat öljyvarat ovat vähäiset ja ehtyvät nopeasti. Euroopassa on Venäjää mukaan laskematta vain kaksi suurempaa öljyn tuottajaa eli Norja ja Britannia. Norjan tunnetut öljyvarat olivat 10,9 miljardia tynnyriä ja Britannian 5,2 miljardia tynnyriä. Ne riittivät 9 vuoden ja 5 vuoden tuotantoon. "

    Tiedot ovat vuodelta 2000, joten näyttävät olevan ehtymässä Norjankin öljyvarat, ellei uusia merkittäviä löydöksiä löydy. Sen sijaan kaasua maalla vielä riittää pidemmäksikin ajaksi.

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    MIKSI
    Norjalla oli tuuria?

    No pitäähän jollakin olla tuuria.
    Kysymys siitä miksi jollakin on tuuria ja jollakin taas ei kuuluu minusta näitä henkimaailman asioita käsittelevälle palstalle.

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    kalastajat ovat korostaneet, että rajut leikkaukset kalastuskiintiöissä vaarantavat työpaikat...
    Tarvitsevat jokapäiväisen leipänsä.

    Eihän ne kalastajat ole olleet tyytyväisiä komission prosentti-leikkauksiin ohjehintoihin. Joku vuosi sitten leikattiin muistaakseni parisataa euroa/tonni.
    "Silakka-sota" lienee vielä useimpien muistissa syöntirajoituksineen. Oletkos noudattanut:)

    Mitä arvelisit, miksi on kiintiöt olemassa ja miksi niitä on tärkeää olla olemassa?

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    Mitä/ketä ne teikäläiset ovat?

    Olen todella tympääntynyt ala-arvoiseen vihjailuusi.

    Älä vaihda puheenaihetta vaan pysy asiassa.

    Äänestä

  • Teppo kirjoitti:

    Mitä arvelisit, miksi on kiintiöt olemassa ja miksi niitä on tärkeää olla olemassa?

    tiedätkös sinä, minkätähden on nälkä ja minkätähden pitää syödä?

    Minkähän tähden työmies tarvitsee palkan?

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    tiedätkös sinä, minkätähden on nälkä ja minkätähden pitää syödä?

    Minkähän tähden työmies tarvitsee palkan?

    Mutta tiedätkös, että jos kalakantoja käytetään hyväksi ilman rajoituksia, kohta ei ole mitään mitä syödä.

    Loppuu ne työmiehiltäkin työt. Kumpiko on tärkeämpää, lyhytnäköinen ryöstökalastus vaiko pitkäjännitteinen toiminta kalakantojen suojelemiseksi?

    Äänestä

  • Teppo kirjoitti:

    Älä vaihda puheenaihetta vaan pysy asiassa.

    En saanut vastausta. Ketkä ovat niitä teikäläisiä?

    Äänestä

  • Maisa kirjoitti:

    En saanut vastausta. Ketkä ovat niitä teikäläisiä?

    Jospa aloitat kun sinulta kysyttiin ensin. Voin vastata jälkeesi.

    Äänestä

Täällä ei ole mainittu, että
Norjalaiset sanoivat ei EU:lle kansanäänestyksessä jo 1972 ja uuden kansanäänestyksen tuloksena 1994 Norja jättäytyi toistamiseen EU:n ulkopuolelle.

Linkki: Tietoa Norjasta.
http://www.nifin.helsinki.fi/lander/norja.htm

Äänestä
  • Norja säilytti itsenäisyytensä. Valinta oli paljon viisaampi kuin arvattiin silloin.

    Norja säästyi ainakin tältä rytäkältä, mutta Suomi ja Ruotsi saattavat saada lisäväkeä odotettua enemmän. Mietteliääksi vie.

    http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,160217,2004-04-21

    Äänestä

  • tältä rytäkältä kirjoitti:

    Norja säilytti itsenäisyytensä. Valinta oli paljon viisaampi kuin arvattiin silloin.

    Norja säästyi ainakin tältä rytäkältä, mutta Suomi ja Ruotsi saattavat saada lisäväkeä odotettua enemmän. Mietteliääksi vie.

    http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,160217,2004-04-21

    ...lisäväkeä Suomessa tarvitaankin, ja paljon, jos syntyvyys on yhtä alhaista kuin viime vuosina.

    Äänestä

  • Osiris kirjoitti:

    ...lisäväkeä Suomessa tarvitaankin, ja paljon, jos syntyvyys on yhtä alhaista kuin viime vuosina.

    tarvitaan? Maaseutu autioituu ja sieltä tulee väkeä kaupunkeihin, työpaikat siirtyvät halpapalkkamaihin tai automatisoidaan, sieltä siirtyy väkeä kortistoon, palvelutyöpaikat lisääntyvät jonkin verran, mutta kortistosta löytyy kyllä kotimaista väkeä kattamaan menetykset, myös sen eläköitymisen aiheuttamat menetykset.

    Palkat taas putoavat globaalin kilpailun seurauksena sen verran paljon alaspäin, ettei palvelujen käyttömäärä kasva paljoakaan, aivan rahanpuutteen takia. Vain pakollisten palveluiden käyttö pysyy samana. Kunnalliset palvelutkin yksityistetään ja samalla niiden hinta nousee monien ulottumattomiin.

    Äänestä

  • sitä kirjoitti:

    tarvitaan? Maaseutu autioituu ja sieltä tulee väkeä kaupunkeihin, työpaikat siirtyvät halpapalkkamaihin tai automatisoidaan, sieltä siirtyy väkeä kortistoon, palvelutyöpaikat lisääntyvät jonkin verran, mutta kortistosta löytyy kyllä kotimaista väkeä kattamaan menetykset, myös sen eläköitymisen aiheuttamat menetykset.

    Palkat taas putoavat globaalin kilpailun seurauksena sen verran paljon alaspäin, ettei palvelujen käyttömäärä kasva paljoakaan, aivan rahanpuutteen takia. Vain pakollisten palveluiden käyttö pysyy samana. Kunnalliset palvelutkin yksityistetään ja samalla niiden hinta nousee monien ulottumattomiin.

    Väestön ikääntyminen on ongelma. Suuri ikäpolvi siirtyy lähivuosina eläkkeelle, ei kortistoon, ja työvoimaa tullaan tarvitsemaan monilla aloilla. Suomalaisten syntyvyys on ollut jo vuosia liian alhainen tätä silmällä pitäen, ja siksi ulkomaista työvoimaa tämä maa tuleekin tarvitsemaan lisää tulevaisuudessa.

    Lisäksi Suomessa on jo tällä hetkellä sellaisiakin työtehtäviä, joihin ei kortistosta saa tekijöitä, koska kortistossa "tienaa" paremmin ja ennen kaikkea helpommalla.

    Eli työikäistä väestöä ei tulevaisuudessa ole tässä maassa tarpeeksi eläkekuluja maksamaan.

    Äänestä

  • Osiris kirjoitti:

    Väestön ikääntyminen on ongelma. Suuri ikäpolvi siirtyy lähivuosina eläkkeelle, ei kortistoon, ja työvoimaa tullaan tarvitsemaan monilla aloilla. Suomalaisten syntyvyys on ollut jo vuosia liian alhainen tätä silmällä pitäen, ja siksi ulkomaista työvoimaa tämä maa tuleekin tarvitsemaan lisää tulevaisuudessa.

    Lisäksi Suomessa on jo tällä hetkellä sellaisiakin työtehtäviä, joihin ei kortistosta saa tekijöitä, koska kortistossa "tienaa" paremmin ja ennen kaikkea helpommalla.

    Eli työikäistä väestöä ei tulevaisuudessa ole tässä maassa tarpeeksi eläkekuluja maksamaan.

    >< työvoimaa tullaan tarvitsemaan monilla aloilla

    MILLÄ ALOILLA? Todennäköisyyslaskelma? (pelkkä hokeminen EI RIITÄ)!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    Äänestä

  • työvoimantarpeesta kirjoitti:

    >< työvoimaa tullaan tarvitsemaan monilla aloilla

    MILLÄ ALOILLA? Todennäköisyyslaskelma? (pelkkä hokeminen EI RIITÄ)!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

    Millä aloilla? Hyvin useilla, katsos kun sotien jälkeinen sukupolvi siirtyy eläkeelle, paikkoja vapautuu monelta alalta ja paljon. Tällä hetkellä konkreettista työvoimapulaa on mm. puheterapeuteista, toimintaterapeuteista, lehdenjakajista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä.

    Todennäköisyyslaskelmia löydät netistä pilvin pimein.

    Ja kun suomalaisten syntyvyys on pohjalukemissa, ja laskee vuosi vuodelta on yhtälö selvä. Tulevaisuudessa työvoimaa on tuotava muualta, koska kortistostakin tapahtuu siirtymää eläkkeelle.

    Äänestä

  • Osiris kirjoitti:

    Millä aloilla? Hyvin useilla, katsos kun sotien jälkeinen sukupolvi siirtyy eläkeelle, paikkoja vapautuu monelta alalta ja paljon. Tällä hetkellä konkreettista työvoimapulaa on mm. puheterapeuteista, toimintaterapeuteista, lehdenjakajista, lääkäreistä, hammaslääkäreistä.

    Todennäköisyyslaskelmia löydät netistä pilvin pimein.

    Ja kun suomalaisten syntyvyys on pohjalukemissa, ja laskee vuosi vuodelta on yhtälö selvä. Tulevaisuudessa työvoimaa on tuotava muualta, koska kortistostakin tapahtuu siirtymää eläkkeelle.

    Et osannut vastata.

    Äänestä

  • Osiris kirjoitti:

    Väestön ikääntyminen on ongelma. Suuri ikäpolvi siirtyy lähivuosina eläkkeelle, ei kortistoon, ja työvoimaa tullaan tarvitsemaan monilla aloilla. Suomalaisten syntyvyys on ollut jo vuosia liian alhainen tätä silmällä pitäen, ja siksi ulkomaista työvoimaa tämä maa tuleekin tarvitsemaan lisää tulevaisuudessa.

    Lisäksi Suomessa on jo tällä hetkellä sellaisiakin työtehtäviä, joihin ei kortistosta saa tekijöitä, koska kortistossa "tienaa" paremmin ja ennen kaikkea helpommalla.

    Eli työikäistä väestöä ei tulevaisuudessa ole tässä maassa tarpeeksi eläkekuluja maksamaan.

    on vaihtanut Taas Nimmaria. Nyt Osiris. Seuraavaksi nimmariksi sinulle sopisi: Osama

    Äänestä

  • törppö kirjoitti:

    Et osannut vastata.

    ... alkuun.

    Mihin en osannut vastata?

    Äänestä

  • *** kirjoitti:

    on vaihtanut Taas Nimmaria. Nyt Osiris. Seuraavaksi nimmariksi sinulle sopisi: Osama

    ...kukas hitto se tämä Teppo mahtaa olla?

    Äänestä

  • Osiris kirjoitti:

    ...kukas hitto se tämä Teppo mahtaa olla?

    Sonkajärveltä ?!

    Äänestä

  • Kainulainen kirjoitti:

    Sonkajärveltä ?!

    Siis mitä olen täällä seuraillut niin häirikkö nm. Teppo on pesari ja taksikuski. Olenko oikeassa?

    Äänestä

  • Rihmakallo kirjoitti:

    Siis mitä olen täällä seuraillut niin häirikkö nm. Teppo on pesari ja taksikuski. Olenko oikeassa?

    Teppo on ihan mitä vain haluatte, se on aivan sama kun kirjoittelee anonyymina ilman poliittisia päämääriä.

    Lopettelen tässä ylä-asteen kasia ja kohta menen ysille.

    Limudiskossa tavataan!

    Äänestä

  • Teppo kirjoitti:

    Teppo on ihan mitä vain haluatte, se on aivan sama kun kirjoittelee anonyymina ilman poliittisia päämääriä.

    Lopettelen tässä ylä-asteen kasia ja kohta menen ysille.

    Limudiskossa tavataan!

    Täällä palstalla on tullut ilmi, että nimimerkki Teppo on sonkajärveläinen taksikuski ja Tepon itsemyöntämänä Teppo kuuluu myös Perussuomalaisiin. Onko näin? Kuka tietää?

    Huono yritys tuo äskeinen viestisi. Limudisko...=)

    Tuskin kasiluokkalainen kirjoittelisi kuin miten Teppo kirjoittelee. Miksi kasiluokkalaisella olisi patologisia pyrkimyksiä VSL:n ja Ilkka Hakalehdon lokaamiseen? Tuskin sen ikänen on vielä politiikasta kiinnostunut...

    Äskettäin väitit, että olet 13 vee tytöntyllerö. HUPS! HÄTÄVALE?

    Jotenkin seuraavasti Mark Twain sanoi:
    "Kun puhut aina totta, sinun ei tarvitse muistaa mitään"

    Äänestä

  • Osiris kirjoitti:

    ...lisäväkeä Suomessa tarvitaankin, ja paljon, jos syntyvyys on yhtä alhaista kuin viime vuosina.

    Mutta
    Norjan kansa, joka säilytti OMAN ja ITSENÄISEN MÄÄRÄÄMISVALTANSA, osaa tehdä valintansa ilman OSIRIKSEN = Enyptiläinen jumala, neuvoja.

    Tämän palstan Osiris neuvokoon sonkajärvisiä

    Äänestä

  • täällä neuvomassa kirjoitti:

    Mutta
    Norjan kansa, joka säilytti OMAN ja ITSENÄISEN MÄÄRÄÄMISVALTANSA, osaa tehdä valintansa ilman OSIRIKSEN = Enyptiläinen jumala, neuvoja.

    Tämän palstan Osiris neuvokoon sonkajärvisiä

    ... Suomi teki valintansa ilman minun neuvoja.
    Tarkemmin sanottuna Suomen Kansa.

    Äänestä

  • SledgeHammer kirjoitti:

    Täällä palstalla on tullut ilmi, että nimimerkki Teppo on sonkajärveläinen taksikuski ja Tepon itsemyöntämänä Teppo kuuluu myös Perussuomalaisiin. Onko näin? Kuka tietää?

    Huono yritys tuo äskeinen viestisi. Limudisko...=)

    Tuskin kasiluokkalainen kirjoittelisi kuin miten Teppo kirjoittelee. Miksi kasiluokkalaisella olisi patologisia pyrkimyksiä VSL:n ja Ilkka Hakalehdon lokaamiseen? Tuskin sen ikänen on vielä politiikasta kiinnostunut...

    Äskettäin väitit, että olet 13 vee tytöntyllerö. HUPS! HÄTÄVALE?

    Jotenkin seuraavasti Mark Twain sanoi:
    "Kun puhut aina totta, sinun ei tarvitse muistaa mitään"

    Mistä kiinni? Ketä kiinnostaa?

    Tule käymään taksikopilla niin tarjoan sulle kaffit. Pitää vaan yrittää ettei maikan silmä näe :)

    Äänestä

  • Kainulainen kirjoitti:

    Sonkajärveltä ?!

    Sonkajärveltä löytyy ja on perussuomalainen.

    Äänestä

  • Osiris kirjoitti:

    ... Suomi teki valintansa ilman minun neuvoja.
    Tarkemmin sanottuna Suomen Kansa.

    -Tarkemmin sanottuna. Suomi teki valintansa ilman minun neuvoja.

    Vai niin.
    Mikä neuvoja luulet olevasi?
    Olet täällä Suomi24:llä esiintynyt neuvonantajana milloin millekin. Vapaan Suomen liitto on ainakin saanut osansa Tepon neuvoista ja viimeksi tuolla ylempänä Suomen työttömiksi jääneet.
    Nimimerkin kautta Teposta on tullut jo jumala.

    Mitähän seuraavaksi?

    Äänestä

  • lukija kirjoitti:

    Sonkajärveltä löytyy ja on perussuomalainen.

    Tulkaapa käymään juttelemassa, jos olette noin varmoja :)

    Äänestä

  • kyllästynyt kirjoitti:

    -Tarkemmin sanottuna. Suomi teki valintansa ilman minun neuvoja.

    Vai niin.
    Mikä neuvoja luulet olevasi?
    Olet täällä Suomi24:llä esiintynyt neuvonantajana milloin millekin. Vapaan Suomen liitto on ainakin saanut osansa Tepon neuvoista ja viimeksi tuolla ylempänä Suomen työttömiksi jääneet.
    Nimimerkin kautta Teposta on tullut jo jumala.

    Mitähän seuraavaksi?

    Mitä Sonkajärvi minuun liittyy? Tai Teppo, puhumattakaan Jumalasta?

    En luule olevani mitään muuta kuin anonyymin nettipalstan keskustelija. Kuten me kaikki.

    EU:n vastustajilla tuntuu nyt olevan kummallinen villitys hyökätä tämän salaperäisen Tepon kimppuun joka asiassa, miksi?

    Lopuksi - nimimerkki Osiris ei ole Teppo.

    Mitähän seuraavaksi?

    Äänestä

  • kyllästynyt kirjoitti:

    -Tarkemmin sanottuna. Suomi teki valintansa ilman minun neuvoja.

    Vai niin.
    Mikä neuvoja luulet olevasi?
    Olet täällä Suomi24:llä esiintynyt neuvonantajana milloin millekin. Vapaan Suomen liitto on ainakin saanut osansa Tepon neuvoista ja viimeksi tuolla ylempänä Suomen työttömiksi jääneet.
    Nimimerkin kautta Teposta on tullut jo jumala.

    Mitähän seuraavaksi?

    Sinuako tässä pitäisi kuunnella eikä sitä selkeää enemmistöä joka valitsi EU:n?

    Eikös se ole kiva että Teppo auttaa miniatyyriryhmää neuvoillaan? Tosin ko. miniatyyriryhmä ei edes vastaa heille esitettyihin kysymyksiin joten se siitä.

    Mistäs tiedät ettei Teppokin ole kokenut työttömyyttä?

    Ilmeisesti Tepon kommentit ovat olleet nasevia, kun pitää purkaa kiukkua Teppoon. Voi Teppo parka!

    Äänestä

  • Teppo kirjoitti:

    Sinuako tässä pitäisi kuunnella eikä sitä selkeää enemmistöä joka valitsi EU:n?

    Eikös se ole kiva että Teppo auttaa miniatyyriryhmää neuvoillaan? Tosin ko. miniatyyriryhmä ei edes vastaa heille esitettyihin kysymyksiin joten se siitä.

    Mistäs tiedät ettei Teppokin ole kokenut työttömyyttä?

    Ilmeisesti Tepon kommentit ovat olleet nasevia, kun pitää purkaa kiukkua Teppoon. Voi Teppo parka!

    Korjaus edellisen kohdan toiseksi viimeiseen virkkeeseen:

    Ilmeisesti Tepon kommentit ovat niin nasevia että perusteetta syytellään muita. Voi VSL soikoon!

    Äänestä

  • täällä neuvomassa kirjoitti:

    Mutta
    Norjan kansa, joka säilytti OMAN ja ITSENÄISEN MÄÄRÄÄMISVALTANSA, osaa tehdä valintansa ilman OSIRIKSEN = Enyptiläinen jumala, neuvoja.

    Tämän palstan Osiris neuvokoon sonkajärvisiä

    kirjoittaja ole tärkeä, vaan se mitä kirjoitetaan, siihen yleensä kommentoidaan ja vastaillaan, henkilöön käyvät kirjoitukset yleensä joka palstalla tulkitaan asiallisten argumenttien, tai älyn/käsityskyvyn loppumiseksi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


xxx kirjoitti:

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, Norjasta piti tulla varoittava esimerkki valtiosta, joka jää sen ulkopuolelle. Ainakaan tilastokeskuksen luvut vuodelta 2002 eivät sitä tue:

Suomi:
BKT/asukas   23 510 USD
ostovoimakorjattu
BKT/asukas    25 440 USD
Työttömyys   9,1 %
Inflaatio   2,0 %

Norja:
BKT/asukas   37 850 USD
ostovoimakorjattu
BKT/asukas    35 840 USD
Työttömyys   3,9 %
Inflaatio   1,4 %

Norjassa on käytännössä täystyöllisyys ja BKT korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Siis kaikkea muuta kuin varoittava esimerkki.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu