>>>>> Tai katsonut TV7:lta Kalle Venäläisen pitämää sarjaa tuosta kirjasta?
Omaan paikallisseurakuntaani tilattiin hiljattain noita kirjoja ja vastustus kirjaa kohtaan alkoi heti. Pääkonferenssi ei ole kuulema hyväksynyt kirjaa, siinä korostetaan liikaa maallista Israelia ja tulkinta ei olisi adventistinen ja käännöksessäkin olisi puutteita. Tosin johdannon mukaan käännöstyössä on ollut mukana kaksi ammattilaista. >>>
Hyvin harva teistä oli syntynytkään, kun Suomen a-kirkossa oli skandaali "Soisalo".
Vanhempani ovat siitä minulle kertoneet. Tilanne ajautui siihen jamaan, että Kaarloa vaadittiin tunnustamaan. Sain sen käsityksen vanhempieni puheista, ettei loppujen lopuksi sillä ollut väliä, mitä Kaarlo oli tehnyt tai ei ollut tehnyt,
eikä siitäkään, mitä hän tunnustaisi,
vaan siitä, että hän yleensä tunnustaisi.
Sekin ehkä olisi riittänyt, että hän olisi tunnustanut kerran epähuomiossa panneensa kolehtihaaviin markan sijasta palttoon napin.
Mutta Kaarlo Soisalo valitsi tunnustamattomuuden ja menetti asemansa.
Sillähän ei ollut käytännön merkitystä, mitä hän oli tehnyt, ilmeisesti jotakin sellaista, mitä ukkomiehen ei oletettu tekevän.
Eikä silläkään, mitä hänen syyttäjänsä olivat tehneet, kun kukaan ei ollut näkemässä.
Tulee mieleen tilanne, jossa Jeesuksen luo tuotiin aviorikoksesta tavattu nainen. Eivät ne tuojat itsekään olleet kovin pulmusia.
Tunnen symptiaa Kalle Venäläistä kohtaan.
Mutta kun suuri ajojahti alkaa, viisainta on Kallen tunnustaa kaikki, sekä tehdyt, että ennen kaikkea tekemättömät synnit.
Sellainen on lahkojen laki.
"Näillä lakeuksilla ei j......ta pilkata Jumalaa!"
Omaan paikallisseurakuntaani tilattiin hiljattain noita kirjoja ja vastustus kirjaa kohtaan alkoi heti. Pääkonferenssi ei ole kuulema hyväksynyt kirjaa, siinä korostetaan liikaa maallista Israelia ja tulkinta ei olisi adventistinen ja käännöksessäkin olisi puutteita. Tosin johdannon mukaan käännöstyössä on ollut mukana kaksi ammattilaista. >>>
Hyvin harva teistä oli syntynytkään, kun Suomen a-kirkossa oli skandaali "Soisalo".
Vanhempani ovat siitä minulle kertoneet. Tilanne ajautui siihen jamaan, että Kaarloa vaadittiin tunnustamaan. Sain sen käsityksen vanhempieni puheista, ettei loppujen lopuksi sillä ollut väliä, mitä Kaarlo oli tehnyt tai ei ollut tehnyt,
eikä siitäkään, mitä hän tunnustaisi,
vaan siitä, että hän yleensä tunnustaisi.
Sekin ehkä olisi riittänyt, että hän olisi tunnustanut kerran epähuomiossa panneensa kolehtihaaviin markan sijasta palttoon napin.
Mutta Kaarlo Soisalo valitsi tunnustamattomuuden ja menetti asemansa.
Sillähän ei ollut käytännön merkitystä, mitä hän oli tehnyt, ilmeisesti jotakin sellaista, mitä ukkomiehen ei oletettu tekevän.
Eikä silläkään, mitä hänen syyttäjänsä olivat tehneet, kun kukaan ei ollut näkemässä.
Tulee mieleen tilanne, jossa Jeesuksen luo tuotiin aviorikoksesta tavattu nainen. Eivät ne tuojat itsekään olleet kovin pulmusia.
Tunnen symptiaa Kalle Venäläistä kohtaan.
Mutta kun suuri ajojahti alkaa, viisainta on Kallen tunnustaa kaikki, sekä tehdyt, että ennen kaikkea tekemättömät synnit.
Sellainen on lahkojen laki.
"Näillä lakeuksilla ei j......ta pilkata Jumalaa!"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Etkö tiedä, että tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Mitä asemalla tekee? Onko se hyvinkin tärkeä?
Asemalle jääneitä on ja niitä jotka jatkavat matkaansa Jeesuksen kanssa.
Onko ne naispapittaret saaneet Soisalosta alkunsa? Vai mikä väärä opetus on Soisalon jäänteitä? Vai onko hän edes auttanut sitä, että Benedin vaimo voi siirtyä toiselle miehelle ja naisvanhimmaksi, esikuvaksi seurakuntaan? En ole tavannut häntä, enkä tiedä.
Palttoon nappi on markkaa huomattavan paljon arvokkaampi?
Harva sitä raaskii palttoon napeistaan luopua, kun palttoo lämmittää mukavammin, kun markka.
Kuka Kalle Venäläistä ajaa takaa ja miksi? Mikä on sinun sympatian tarkoitus?
Ajaako sinua joku takaa?
[][][] loppujen lopuksi sillä ollut väliä,
mitä Kaarlo oli tehnyt tai ei ollut tehnyt,
eikä siitäkään, mitä hän tunnustaisi,
vaan siitä, että hän yleensä tunnustaisi. [][][]
Joo - tuo kuvaamasi on tuttua jo Sanasta. "Meidän velkiemme syyttäjä" syyttelee
silkan syyttämisen nautinnon halusta. Job sai sen uskonvanhurskaus-koetuksessaan
tuntea nahoissaan. Kokeen jälkeen Jumala paljasti ettei Job ollut lainkaan
syyllinen, mutta Jobin syyttäjät sitäkin enemmän. Lukekaapa 19. luku ja viimeinen luku!
Job 19:28
Mutta te sanotte: "Kuinka puristamme hänestä totuuden esiin? Syyllinen hän joka tapauksessa on."