Tätä palstaa lukiessa on tullut aika jännä asia huomiooni.
Ihmiset jotka haluavat liittyä katoliseen kirkkoon ovat kertoneet kuulevansa "kutsun". Tai kuten Ignatius ilmaisi eräässä kirjoituksessaan "kutsu on käynyt". Mutta katolisesta luterilaiseksi kääntyneet kertovat "haluavansa suvaitsevaisempaan kirkkoon". Tässä on suuri ero. Itseasiassa valtava hengellinen ero. Eli toiseen kirkkoon Jumala kutsuu, toiseen kirkkoon halutaan, koska ei kyetä nöyryyteen. Yleensäki kun puhutaan Katolisesta kirkosta niin koko Kirkon historia on täynnä ihmeitä (en ole ikinä kuullut luterilaisen kirkon kohdalla moisia olevan saatika minkään muunkaan protestanttisen kirkon). Protestanttisen kirkon parissa ei myöskään paljon esiinnyn ihmisiä, jotka uhraavat koko elämänsä toisten auttamiselle (usko voimanaan), jota taas pidetään katolisessa kirkossa suositeltavana ja erittäin kunnioitettavana asiana.
Anteeksi kirjoitukseni oli hieman ilkeä, mutta kun tämän huomion tein olen yhä varmempi, että Katolinen Kirkko on se oikea Kristuksen kirkko ja Jumala on katolisten kanssa.
Ps. Ja niin paljon kuin katolista kirkkoa on tällä palstalla haukuttu, katson katolisena oikeuden sanoa jotain myös prostantteja vastaan.
Ihmiset jotka haluavat liittyä katoliseen kirkkoon ovat kertoneet kuulevansa "kutsun". Tai kuten Ignatius ilmaisi eräässä kirjoituksessaan "kutsu on käynyt". Mutta katolisesta luterilaiseksi kääntyneet kertovat "haluavansa suvaitsevaisempaan kirkkoon". Tässä on suuri ero. Itseasiassa valtava hengellinen ero. Eli toiseen kirkkoon Jumala kutsuu, toiseen kirkkoon halutaan, koska ei kyetä nöyryyteen. Yleensäki kun puhutaan Katolisesta kirkosta niin koko Kirkon historia on täynnä ihmeitä (en ole ikinä kuullut luterilaisen kirkon kohdalla moisia olevan saatika minkään muunkaan protestanttisen kirkon). Protestanttisen kirkon parissa ei myöskään paljon esiinnyn ihmisiä, jotka uhraavat koko elämänsä toisten auttamiselle (usko voimanaan), jota taas pidetään katolisessa kirkossa suositeltavana ja erittäin kunnioitettavana asiana.
Anteeksi kirjoitukseni oli hieman ilkeä, mutta kun tämän huomion tein olen yhä varmempi, että Katolinen Kirkko on se oikea Kristuksen kirkko ja Jumala on katolisten kanssa.
Ps. Ja niin paljon kuin katolista kirkkoa on tällä palstalla haukuttu, katson katolisena oikeuden sanoa jotain myös prostantteja vastaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jokainen Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon (eli arkikielessä mormonikirkkoon) kuuluva sanoo, että hänellä on sydämessään Jumalan Pyhän Hengen antama todistus siitä, että kyseinen kirkko on oikea tosikirkko. Katolilaisilla ei tällaista todistusta ole - ainakaan he eivät koskaa sellaisesta puhu -, ei liioin luterilaisilla. Eikä tämä todista, että Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko on se oikea Kristuksen kirkko ja että Jumala on mormonien kanssa?
Jari eikö tuo nyt ollut vähän pohjanoteeraus sinulta? Mormoonikirkko on kohtuullisen nuori ja ainakin minun olisi hyvin hyvin vaikea käsittää että se Kristuksen kirkko olisi syntynyt vasta niin myöhään? Olisiko Jumala jättänyt kristityt harhailemaan vuosisadoiksi ja vasta sitten antanut merkin omasta kirkostaan?
Niin, pointtini ei itse asiassa ollut julistaa MAP-kirkon oikeellisuutta. Pointtini oli asettaa kyseenalaiseksi se argumentti, jonka mukaan katolisen kirkon on oltava oikea Kristuksen kirkko, koska on ihmisiä, jotka tuntevat "kutsumusta" katoliseen kirkkoon. Halusin osoittaa, että samalla perusteella on myös MAP-kirkkoa pidettävä Kristuksen oikeana kirkkona, koska myös sen jäsenet voivat aivan yhtä oikeutetusti sanoa, että he ovat saaneet kutsumuksen, todistuksen tms. siitä, että heidän kirkkonsa on oikea.
Tällainen subjektiivinen kutsumuskokemus selittää tietysti, miksi joku haluaa liittyä kirkkoon, mutta sellaisten olemassaolosta ei voida tehdä oikosulunomaista päätelmää, että kyseisen kirkon olisi oltava yleisellä, objektiivisella tasolla tosi. Kuten sanottua, tällöin voisi mikä tahansa kirkko väittää olevansa tosikirkko. Jokaisessa kirkossa on jäseniä, jotka voivat sanoa kokeneensa hengellistä kutsumusta kirkon jäseneksi.
Se, että luterilaisessa kirkossa käytetään harvoin tällaista hengellisyyteen perustuvaa puheenpartta - vaikka sitäkin tietysti käytetään - selittyy lähinnä sillä, että luterilaisuudessa on vanhastaan tätä puhetapaa vierastettu. Sitä on vierastettu juuri siksi, että se on viime kädessä aivan liian subjektiivinen ja ailahteluille altis. Uskonnollinen totuus on suurempi kuin uskonnollisten ihmisten kokemukset. Jumalan armo ei riipu kokemuksista ja niiden suuruudesta. Jumalan armo on luja ja varma, vaikkei se herättäisikään uskovan sydämessä kokemuksia - tai sanotaan mieluummin silloinkin, kun se ei herätä kokemuksia.
Toinen asia, mikä huomiotani kiinnitti, on se, että syytit luterilaisuuteen kääntyneitä nöyryyden puutteesta. Nöyryys on myös luterilaisuudessa tärkeää, mutta se ei ole samaa kuin nöyristelu tai tahdoton kuuliaisuus ihmiselle. Luterilainen on nöyrä Jumalan edessä, mutta hän ei nöyristele ihmisen edessä, olkoonpa tämä sitten mikä isoinen apostoli tai itsensä nimittänyt Kristuksen sijainen tahansa. Luterilainen nöyryys tulee täydelliseksi nimenomaan vapaudessa, vapaudessa kaikista ihmisten perinnäissäännöistä ja kasuismin koukeroista. Luterilaisuuden mukaan Jumala ei ole antanut ihmiselle järkeä vain siksi, että ihminen voisi jättää sen käyttämättä ja alistua toisen ihmisen tahtoon. Jumala on antanut ihmiselle järjen käytettäväksi, ja tätä järkeä tulee käyttää myös kirkon sisällä.
Rooma ei voinut voittaa kristittyjä. Niinpä keisari liitti Rooman valtiouskontoon piirteitä kristinuskosta ja muutti vähän juhlien sisältöä. Tämä sekametelisoppa julistettiin valtion viralliseksi uskonnkosi, jota myöhemmin oli henkensä uhalla jokaisen pakko tunnustaa. Syntyi kirkko.
... eli seurakunta syntyi viimeistään ensimmäisenä helluntaina. Asiasta kerrotaan Apostolien teot -nimisessä kirjassa Raamatussa. Kristus on kirkon Herra.
Sanaa kirkko ei ole Raamatussa, mutta on turha väitellä sanoista. On tärkeämpää, mitä sanoihin sisältyy. Sanalle "kirkko" on vaikea antaa merkitystä "maailmasta ulos kutsutut". Kirkkoihinhan kuuluu usein pakkoliittämisen kautta suurin osa väestöstä. Onko kirkkoihin kuulumaton vähemmistö se paha maailma, mistä heidät on ulos kutsuttu? Eikö kirkko ole paremminkin osa maailmaa.
Kirkko opettaa uskontoa, mutta Seurakunta saarnaa Herraa Jeesusta. Kirkko tarvitsee toimiakseen kirkkorakennukset, jumalanpalvelusohjesäännön, kirkkolain, seremoniamestarit, veronkanto-oikeuden... Seurakunta toimii Pyhän Hengen ohjauksessa. Kirkoissa on monia herroja: kirkkoherroja, piispoja, arkkipiispoja, patriarkkoja ja paaveja. Seurakunnalla on yksi Herra, Jeesus Kristus.
...on peräti vikaari eli sijainen maan päällä eli Rooman piispa eli paavi eli patriarkka...