Olen harkinnut katolilaiseksi kääntymistä ja kuulisin mielelläni kokemuksia muilta jotka ovat tehneet saman. Oliko prosessi hankala ja oletteko olleet tyytyväisiä päätökseenne? Itse olen luterilainen, mutten ole koskaan tuntenut ev.lut.kirkkoa itselleni oikeaksi. Katolilaisuuteen olen tutustunut hyvin, mutta sen toiminnasta Suomessa ei tunnu olevan kovin paljon tietoa saatavilla.
Kääntyminen katolilaisuuteen
karoolin
172545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Käy tutustumassa
http://katolinen.net/?page_id=283
Vaikeata se on vasta sitten kun sisäistät katolilaisen tradiotion. Itse otan askel kerralla kohti syvällistä tetämystä. Kaikkea ei voi oppia yhdessä yössä tai vuodessa, siihen menee aikaa. Jos olet tätä palstaa lukenut, myös ne ikävät puolet joutuisit hyväksymään.
Ensi syksystä alkaen alkaa uusi informaatiokurssi ja se pitäisi näkyä ilmoituksena netti-sivuillamme. Kirjastosta löytyy vanha katolinen katekismus, jos on uudempi, niin hyvä. Voit lainata Helmetistä tai käydä kirjastosta. Voi kyllä ostaa netistäkin näitä kirjoja, mutta jos miettii vasta liittymistä, niin parempi ensin lainata. Ota aikaa liittymiselle, minulta harkintaan meni noin 10 vuotta, ennen kuin liityin.
Kiitos vastauksesta! Olenkin käynyt noita sivuja lueskelemassa, samoin kuin myös näitä keskusteluja täällä. Onnistuin myös saamaan uudemman version katekismuksesta ystäväni kautta. Olen tutustunut katolisen kirkon oppeihin ja keskustellut myös katolisten pappien kanssa ollessani ulkomailla. Pääsiäisen vietin Roomassa ja osallistuminen jumalanpalveluksiin Vatikaanissa sai minut vielä enemmän vakuuttuneeksi siitä että katolinen kirkko voisi auttaa minua palvelemaan Herraa paremmin. Suomessa kuitenkin tilanne on niin erilainen kuin suurissa katolisissa maissa, täällä kaikki on niin kaukana ja pelkään että kirkon yhteys jäisi vajavaiseksi..
10 vuotta meni pohtiessa. En ole katunut kertaakaan. Pedofiilijutut nolottivat, mutta ev.lut. on näköjään pahempi... Missä asut? PK-seudulla liittyminen on helpompaa. Tutustu hiippakunnan nettisivuihin katolinen.net.
Turun alueella, mutta en lähellä keskustaa. Hienoa kuulla, että olet ollut tyytväinen päätöseesi! Tähän asti olen kuullut lähinnä vain negatiivista palautetta, joten olen iloinen että myös onnellisia tarinoita on. Pedofiilijutut ovat äärimimmäisen valitettavia, ja niistä on sekä katolisen kirkon että ev.lut.kirkon kannettava vastuunsa, mutta ihmisten teot eivät mielestäni muuta kirkon sisintä olemusta. Vaikkakin varmasti monen ihmisen usko on ollut tarkan puntaroinnin kohteena.
Tiedät varmaan jo, että Turussa on katolinen seurakunta:
Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta
http://birgitta.catholic.fi/
Se on sinun tuleva seurakuntasi, johon voit ottaa yhteyttä informaatiokurssien järjestelyistä. Minä olen pääkaupungin seudulta, niin näin kehä III sisäpuolinen ajattelu tulee automaattisesti kaikessa ensiksi mieleen. :)
Kiitos taas vastauksesta :) Olisiko minun nyt sitten seuraavaksi viisainta ottaa yhteyttä Turun katoliseen seurakuntaan, esimerkiksi sähköpostilla ja kysellä sieltä päin ohjeita miten minun pitäisi toimia? Kuulostipa kovin kotoisalta tuo "tuleva seurakuntasi"! Hienoa että on ihmisiä jotka jaksavat auttaa muita eteenpäin :)
Minulla on ilo auttaa ihmisiä eteenpäin, jos se auttaa edes vähän ihmistä pääsemään elämässä eteenpäin asiassa. Kyllä voit ottaa yhteyttä kirkkoherraan sähköpostilla tai puhelimitse. Jos joskus pääset paikan päälle Turkuun keskustaan, käy messussa. Et toki saa ehtoollista vielä, mutta tutustuminen antaa rohkeutta ja luottamusta itselle käydä jatkossakin messuissa mahdollisuksien mukaan, jos liittyy kirkkoon. Onnea matkaan.
Tai siis onnea asian viemiselle eteenpäin.
Hei karoolin,
voisit soittaa tai lähettää sähköpostia Turun seurakuntaan. Myös Turussa alkaa vuosittain informaatiokurssi niille, jotka ovat kiinnostuneita katolisuudesta ja miettivät mahdollista liittymistä. Kurssi alkaa yleensä syyskuussa, ja kurssi-iltoja on kerran kuukaudessa tiistai-iltaisin. Tänäkin vuonna mukana on muutama henkilö. Jos on hankalaa päästä kurssi-iltoihin mukaan, tosissaan kiinnostunut voi myös saada papeilta yksityisopetusta.
Sunnuntain päämessu Turussa on klo 10.30. Tule toki mukaan joskus kun ehdit! Messussa on usein vierailevia ei-katolilaisia, niin että ei tarvitse yhtään arkailla. Ei kukaan muutenkaan tarkkaile toisia siinä mielessä, että osaavatko he "käyttäytyä". Istumiset, seisomiset ja polvistumiset eivät ole mitään pakkoja (no, evankeliumin aikana kyllä kaikki ne seisovat jotka pystyvät, mutta ei kukaan välitä, jos et noudata kuvioita joka kohdassa).
Jos rohkeutta riittää, kannattaa messun jälkeen tulla mukaan kirkkokahveille. Luulisin, että saat ystävällisen vastaanoton, jos haluat kysellä ihmisiltä mieltäsi askarruttavista asioista.
Kiitos vastauksista, on todella ilahduttavaa saada näin asiallista ja hyödyllistä palautetta! :) Uskaltauduin nyt ottamaan yhtettä Turun seurakuntaan ja uskon että osallistuminen kurssille ensi syksynä olisi mahdollista, koska opiskelujen takia on muutenkin muutettava lähemmäs keskustaa. Sunnuntain päämessuun on kyllä ehdottomasti tultava käymään, katolisen ystäväni kanssa olen ulkomailla käynyt messuissa ja ehkä rohkenen yksinkin kokeilemaan, jos sitä ei kerran seurakuntalaisten keskuudessa pidetä mitenkään pahana. :) Itse olen vasta 20 vuotta täyttänyt eli melko nuori ihminen; mahtaisko joku tietää tarjoaako Turun seurakunta jonkinlaista ohjelmaa tämän ikäluokan edustajille?
Nuorille on Turun seurakunnassa toimintaa. Tytöillä (nuoria on mukana teini-ikäisistä johonkin 25 ikävuoden paikkeille) on oma ryhmänsä, joka kokoontuu säännöllisesti. Molempien sukupuolten nuorille on myös ryhmä, joka kokoontuu silloin tällöin; luullakseni sen kokoontumiset liittyvät yhteisten matkojen tms. suunnitteluun.
Turussa käydessä siellä oli kirkkoherrana joku parrakas pitkätukka ja messupalvelijoista ei tiennyt kauempaa katsoen olivatko he poikia vai tyttöjä. Kannataa varautua kunnon kulttuurishokkiin.
Itse käännyin pohdittuani asiaa n. 15 vuotta. Kurssi kesti vuoden ja siellä oli aivan mahtavaa. Minulla on täsmälleen tuo sama kokemus kuin sinulla, ettei ev. lut. vain todella ollut minun paikkani. Ei sitä ole pakko selittää mitenkään, eiköhän se ole siunausta vain, että löytää oman hengellisen kotinsa. Mutta kyllä toki luterilaisuuden harmaa ja arkinen ankeus, mystiikan puute, pyhien asioiden trivialisointi ja "järkeistäminen", moraalietiikan raamatunvastainen "modernisointi", Lutherin tekemät karkeat virheet (Raamatun kirjojen poistaminen, sakramenttien karsiminen, avioeron hyväksyminen jne. jne.), luostarien puute ym. asiat minua häiritsivät. Eipähän tarvitse niiden vuoksi enää tuntea oloaan noloksi!
Täytyy sanoa, etten kertaakaan ole katunut kääntymistä katolilaiseksi. Totta kai minulla oli epäilykseni ja on niitä joskus vieläkin (ei varmaan kukaan normaali ihminen voi kaikkea nielaista yhdellä kertaa), mutta kunnollinen katekumenaattikurssi ja tutustuminen katolilaisiin auttavat. Katolisen kirkon piiristä löytyy aina ihmisiä, joiden kanssa voi puhua. Ripittäytyminen on suuri lahja. Olen saanut valtavasti lohtua liturgian kauneudesta, miljardin ihmisen kansainväliseen perheeseen kuulumisesta, messusta, rukouksesta ja ennen muuta katolisten pappien suurenmoisuudesta, he ovat todella aivan omaa luokkaansa!
Median hyökkäykset katolista kirkkoa vastaan surettavat tietysti, mutta ne ovat tehneet minusta vain vakaumuksellisemman katolilaisen. En ole jättänyt sunnuntain messua kertaakaan väliin sen jälkeen, kun näitä kymmenien vuosien takaisia hyväksikäyttö- ja pahoinpitelyjuttuja alettiin ryöpyttää mediassa. On tietysti valitettavaa, että yksittäiset papit ovat syyllistyneet väärinkäyttöihin, mutta on hyvä lukea asiasta myös tutkimustietoa: yli 99% lasten ja nuorten hyväksikäyttäjistä on ei-selibaatissa eläviä ihmisiä, pedofiilien prosentuaalinen määrä katolisesta papistosta on pienempi kuin muusta väestöstä jne.
Tässä vielä toinen joka on kiinnostunut kääntymään katolilaiseksi. Olen jo viime syksystä asti tutustunut katolilaiseen uskoon, ja ollut epäröivä kuitenkin. Jos nyt päätän kääntyä, niin milloin se olisi mahdollista? Jostain muistin että onko se mahdollista VAIN pääsiäisen messussa? Voi itku... Jos pitää odottaa ensi vuoteen.
Katolisessa messussa (jossa käyn nykyisin säännöllisesti) on ikävää se kun ei voi käydä ehtoollisella. Olenkin käynyt joskus luterilaisessa kirkossa ehtoollisella, mutta ei sellaista voi jatkaa loputtomiin, hyppimistä edestakaisin... jos joku ymmärtää. Olisikohan tähän ehtoollisasiaan jotain ratkaisua, vai pitääkö odottaa ensi vuoden pääsiäiseen.
kirkkoherraasi ja kero se hänelle. Yleensä piispa hoitaa kirkkoon ottamiset. Se riippuu siitä milloin piispa on seuraavan kerran tulossa seurakuntaasi. Kysy asiaa kirkkoherraltasi. Mikäli kirkkoherra ei ole 100% varma, että haluat liittyä katoliseksi hän tulee, erityisesti jo on dehoniaani, venkoilemaan asiassa niin kauan kuin kehtaa ja vaikka olisikin varma hän todennäköisesti tulee venkoilemaan ainakin extra vuoden ihan kostoksi.
Lisäksi antaisin neuvon, että osta Katolisen kirkon katekismus. Se on hyvää luettavaa. Lisäksi suosittelen vaikka Vatikaanin 2:n konsilin dokumeteja, de Melloa: kuuletko linnun laulun, Katariina Sienalaista: Dialoque, Ratzingeria: Salz der Erde. Eiköhän niillä pääse alkuun. Käy säännöllisesti messussa, kerran vuodessa retriitissä (jos mahdollista) ja rukoile paljon. Ruusukkoa ja muuta. Jos nuo kaikki kirjat ei kiinosta niin hanki silti se katekismus ja lue silti.
Mikä se retriitti on?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Retriitti