Suomen kouluissa on aivan liian yksipuolinen kieltenopetus.
Suomi ja ruotsi ovat pakollisia kieliä ja englanti on sen tärkeyden takia käytännössä pakollinen kieli. Tästä aiheutuu kielten opiskelussa paljon harmia kaikista muista kielistä kiinnostuneille.
Tällä kolmen kielen "pakollisuudella" on aiheutettu liian korkea kynnys aloittaa muiden kielien opiskeleminen. Suomessa on aivan liian vähän venäjän, ranskan, saksan, espanjan ym. kielien osaajia.
Luonnontieteelliselle/matemaattiselle ym. alalle suuntautuva oppilas joutuu tyytymään usein vain pinnallisiin kieliopintoihin näissä "ei pakollisissa" kielissä. (Saksa, ranska, venäjä, espanja, yms.)
On aivan kohtuutonta että oppilas joka ei ole kielellisesti lahjakas ja luonnontieteellisesti/matemaattisesti suuntautuneena haluaisi opiskella vahvan "ei pakollisen" kielitaidon itselleen, vaaditaan ensin kolmen muun kielen hallintaa. Näitä "ei pakollisia" kieliä täytyy voida opiskella enemmän ja aikaisemmin jotta saadaan luonnontieteellisesti/teknisesti suuntautuneita venäjän, ranskan yms. taitajia. Vielä suurempi pula on henkilöitä jotka hallitsevat kaksi näistä "ei pakollisista" kielistä.
Ratkaisu on aivan käden ulottuvilla, joka on toisen kotimaisen kielen pakollisuuden poisto koululaisilta ja opiskelijoilta. Tällä tavalla myös nopeutetaan opiskelijoiden valmistumista, mikä on jo suunnitteilla hallituksessa.
Mielestäni on sivistystä osata muita kieliä myös ruotsia, mutta on paaaaaljon enemmän sivistystä osata ranskaa, saksaa, venäjää, biologiaa tai matematiikkaa.
Sivistykseen kuuluu myös valinnanvapaus. Pakko ei voi olla sivistystä.
Neuvostoliitossa oli pakkovenäjää ja pakkokommunismia kaikille.
Suomi ja ruotsi ovat pakollisia kieliä ja englanti on sen tärkeyden takia käytännössä pakollinen kieli. Tästä aiheutuu kielten opiskelussa paljon harmia kaikista muista kielistä kiinnostuneille.
Tällä kolmen kielen "pakollisuudella" on aiheutettu liian korkea kynnys aloittaa muiden kielien opiskeleminen. Suomessa on aivan liian vähän venäjän, ranskan, saksan, espanjan ym. kielien osaajia.
Luonnontieteelliselle/matemaattiselle ym. alalle suuntautuva oppilas joutuu tyytymään usein vain pinnallisiin kieliopintoihin näissä "ei pakollisissa" kielissä. (Saksa, ranska, venäjä, espanja, yms.)
On aivan kohtuutonta että oppilas joka ei ole kielellisesti lahjakas ja luonnontieteellisesti/matemaattisesti suuntautuneena haluaisi opiskella vahvan "ei pakollisen" kielitaidon itselleen, vaaditaan ensin kolmen muun kielen hallintaa. Näitä "ei pakollisia" kieliä täytyy voida opiskella enemmän ja aikaisemmin jotta saadaan luonnontieteellisesti/teknisesti suuntautuneita venäjän, ranskan yms. taitajia. Vielä suurempi pula on henkilöitä jotka hallitsevat kaksi näistä "ei pakollisista" kielistä.
Ratkaisu on aivan käden ulottuvilla, joka on toisen kotimaisen kielen pakollisuuden poisto koululaisilta ja opiskelijoilta. Tällä tavalla myös nopeutetaan opiskelijoiden valmistumista, mikä on jo suunnitteilla hallituksessa.
Mielestäni on sivistystä osata muita kieliä myös ruotsia, mutta on paaaaaljon enemmän sivistystä osata ranskaa, saksaa, venäjää, biologiaa tai matematiikkaa.
Sivistykseen kuuluu myös valinnanvapaus. Pakko ei voi olla sivistystä.
Neuvostoliitossa oli pakkovenäjää ja pakkokommunismia kaikille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
koulupakkoa ei seitsemän veljeksen lukuhaluista olisi tullut mitään.
Sivistystä on osata ranskaa, saksaa, venäjää, matematiikkaa, biologiaa ym.
Ruotsin osaaminen ei ole sivistystä. Pakkoruotsille löytyy vaihtoehtoja, matematiikalle, biologialle ja historialle ei.
Ruotsikot jankuttavat jatkuvasti pakkoruotsin vastustajille että koulussa on myös pakkomatematiikkaa ym. pakollisia aineita. Usein nimenomaan pakkomatematiikka on heillä vasta-argumenttina pakkoruotsia puolustaessaan, vaikka matematiikkaa, biologiaa eikä historiaa ei ole pakko kirjoittaa YO-kokeissa kuten ruotsi on.
Ruotsinkielen vertaaminen matematiikkaan osoittaa ruotsikoiden menettäneen totaalisesti suhteellisuudentajunsa. Matematiikkaa voidaan pitää myös kielenä, nimittäin logiikan kielenä, jotenka vertaus ruotsinkieleen on erittäin mahdollinen.
Matematiikka on logiikan äiti ja siksi sitä käytetään kaikkialla samalla tavalla kansainvälisesti. (kaikkialla univerumissa pätee 1 1=2 ,eikä esim. =3) Muihin kieliin verrattuna matematiikka on aina aivan ylivoimaisesti tärkein ja käytetyin kieli maailmassa. Jos halutaan verrata jotakin kieltä joka olisi suunnilleen yhtä merkittävä kuin matematiikka, pitää verrata englannin- ja kiinankieltä yhteisesti matematiikaan (tai kunkin ihmisen äidinkieleen). Vasta tällöin aletaan olla samassa kokoluokassa matematiikan merkittävyyden kanssa.
Mielestäni on sivistystä osata vieraita kieliä myös ruotsia, mutta on paaaaaljon enemmän sivistystä osata tärkeitä kieliä kuten ranskaa, saksaa, venäjää tai matematiikkaa.
Sivistykseen kuuluu myös valinnanvapaus.