Perussuomalaiset päättivät pitkän harkinnan jälkeen lähteä mukaan eurovaaleihin.
Päätös mukaan lähtemisestä syntyi, kun suuri osa kannattajistamme oli sitä mieltä, että mukaan on mentävä, niin vastenmielistä kuin EU:n kehitys on viime vuosina ollutkin. Kaduilta huutelemalla ei voi vaikuttaa. Päätöstä helpottivat myös kristillisdemokraattien halukkuus solmia vaaliliitto ja valtion antama eurovaalituki.
Perussuomalaisten tavoitteena on tarjota kansalle uskottava EU-kriittinen vaihtoehto. Koemme sen velvollisuudeksemme. Toivomme, että EU-kriittiset kansalaiset lähtevät vaaliuurnille ja äänestävät rohkeasti meitä. Tiedän, että monen tekee mieli nostaa kädet pystyyn ja antautua eurokratian edessä tai mennä ja antaa äänensä suurten puolueiden rahaehdokkaille. Näin ei toivottavasti kuitenkaan käy.
Eurooppaan lähdemme ajamaan röyhkeästi oman maamme etuja, kuten muut EU:n jäsenet Suomea lukuun ottamatta ovat tähänkin asti tehneet. Suurin osa päättäjistämme Euroopassa on ajanut vain omia etujaan ja myötäillyt Brysselin byrokraattien mielipiteitä. Kaikki on nielty purematta ja tuloksena on se, että nyt maha on kuralla. Kouraan on toki lyöty jäsenmaksu, jota on osaltamme korotettu. Lisäksi tulevasta EU-maasta Slovakiasta virtaa meille jo nyt elintasopakolaisia.
Kun kaikki maat ajavat EU:ssa vain omaa etuaan, varmistuu samalla se, ettei EU:sta kovin helposti pystytä tekemään liittovaltiota. Suomen on siis syytä luopua nöyristelystä.
Vuosina 2002-2003 EU:n tulevaisuuskonventti luonnosteli EU-perustuslain. Mukana olivat myös Lipposen hallituksen edustajana tutkija Teija Tiilikainen ja eduskunnan edustajana nykyinen pääministerimme Matti Vanhanen. Myöhemmin, kun hallitus vaihtui, Tiilikainen oli myös Vanhasen hallituksen edustajana.
Suomen eduista ei pitänyt kiinni sen paremmin Lipponen kuin Vanhanenkaan. Liittovaltio-Lipposen ja Vanhasen juoksulikka sai ohjeet hyväksyä kaikki mitä Suomelle epäedulliseen perustuslakiluonnokseen kirjattiin, koska luonnokseen piti voida tehdä muutoksia vielä hallitusten välisessä konferenssissa viime syksynä. Näin ei kuitenkaan ollut. Viimeiset muutokset EU-perustuslakiin tehtiin pienessä kabinetissa ranskalaisten ja saksalaisten toimesta, suljettujen ovien takana.
EU-perustuslaki on keskittävä ja se liittovaltioisi sekä militarisoisi EU:n. Se ei ole kansanvaltainen. Siksi perustuslaista järjestetään kansanäänestyksiä useissa maissa. Ei kuitenkaan Suomessa, mikäli keskustalta, sdp:ltä tai kokoomukselta kysytään.
Kysymys kuuluukin: "Koska kansanäänestystä sitten tarvitaan, jos ei nyt?"
Hajanainen EU näyttää taas löytäneen yhteisen sävelen. Nyt marssitaan terrorismia vastaan. Viime huiputuskokouksessa päätettiin, että jos johonkin EU-maahan isketään, ovat muut velvollisia antamaan apua. Löydettiin uusi takaportti, jota kautta voidaan luoda yhteinen puolustus.
Jos sama tahti jatkuu, EU-perustuslakikin runnotaan pian läpi. Vain kansalaisten vastarinta ja kansanäänestyksen kielteiset tulokset voivat jarruttaa asiaa. Kansa voi vaikuttaa, mikäli sille annetaan mahdollisuus. Eurovaaleissa on yksi näpäytyksen paikka.
Vesa-Matti Saarakkala
eurovaaliehdokas
Puheenjohtaja
Perussuomalaiset Nuoret
Päätös mukaan lähtemisestä syntyi, kun suuri osa kannattajistamme oli sitä mieltä, että mukaan on mentävä, niin vastenmielistä kuin EU:n kehitys on viime vuosina ollutkin. Kaduilta huutelemalla ei voi vaikuttaa. Päätöstä helpottivat myös kristillisdemokraattien halukkuus solmia vaaliliitto ja valtion antama eurovaalituki.
Perussuomalaisten tavoitteena on tarjota kansalle uskottava EU-kriittinen vaihtoehto. Koemme sen velvollisuudeksemme. Toivomme, että EU-kriittiset kansalaiset lähtevät vaaliuurnille ja äänestävät rohkeasti meitä. Tiedän, että monen tekee mieli nostaa kädet pystyyn ja antautua eurokratian edessä tai mennä ja antaa äänensä suurten puolueiden rahaehdokkaille. Näin ei toivottavasti kuitenkaan käy.
Eurooppaan lähdemme ajamaan röyhkeästi oman maamme etuja, kuten muut EU:n jäsenet Suomea lukuun ottamatta ovat tähänkin asti tehneet. Suurin osa päättäjistämme Euroopassa on ajanut vain omia etujaan ja myötäillyt Brysselin byrokraattien mielipiteitä. Kaikki on nielty purematta ja tuloksena on se, että nyt maha on kuralla. Kouraan on toki lyöty jäsenmaksu, jota on osaltamme korotettu. Lisäksi tulevasta EU-maasta Slovakiasta virtaa meille jo nyt elintasopakolaisia.
Kun kaikki maat ajavat EU:ssa vain omaa etuaan, varmistuu samalla se, ettei EU:sta kovin helposti pystytä tekemään liittovaltiota. Suomen on siis syytä luopua nöyristelystä.
Vuosina 2002-2003 EU:n tulevaisuuskonventti luonnosteli EU-perustuslain. Mukana olivat myös Lipposen hallituksen edustajana tutkija Teija Tiilikainen ja eduskunnan edustajana nykyinen pääministerimme Matti Vanhanen. Myöhemmin, kun hallitus vaihtui, Tiilikainen oli myös Vanhasen hallituksen edustajana.
Suomen eduista ei pitänyt kiinni sen paremmin Lipponen kuin Vanhanenkaan. Liittovaltio-Lipposen ja Vanhasen juoksulikka sai ohjeet hyväksyä kaikki mitä Suomelle epäedulliseen perustuslakiluonnokseen kirjattiin, koska luonnokseen piti voida tehdä muutoksia vielä hallitusten välisessä konferenssissa viime syksynä. Näin ei kuitenkaan ollut. Viimeiset muutokset EU-perustuslakiin tehtiin pienessä kabinetissa ranskalaisten ja saksalaisten toimesta, suljettujen ovien takana.
EU-perustuslaki on keskittävä ja se liittovaltioisi sekä militarisoisi EU:n. Se ei ole kansanvaltainen. Siksi perustuslaista järjestetään kansanäänestyksiä useissa maissa. Ei kuitenkaan Suomessa, mikäli keskustalta, sdp:ltä tai kokoomukselta kysytään.
Kysymys kuuluukin: "Koska kansanäänestystä sitten tarvitaan, jos ei nyt?"
Hajanainen EU näyttää taas löytäneen yhteisen sävelen. Nyt marssitaan terrorismia vastaan. Viime huiputuskokouksessa päätettiin, että jos johonkin EU-maahan isketään, ovat muut velvollisia antamaan apua. Löydettiin uusi takaportti, jota kautta voidaan luoda yhteinen puolustus.
Jos sama tahti jatkuu, EU-perustuslakikin runnotaan pian läpi. Vain kansalaisten vastarinta ja kansanäänestyksen kielteiset tulokset voivat jarruttaa asiaa. Kansa voi vaikuttaa, mikäli sille annetaan mahdollisuus. Eurovaaleissa on yksi näpäytyksen paikka.
Vesa-Matti Saarakkala
eurovaaliehdokas
Puheenjohtaja
Perussuomalaiset Nuoret
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ollahanpas sitä ny nii isua isäntää notta maha pullisteloo!
Kuules ny kloppi, olekkos ollu itte kattomas mihinä kapinetiis non niitä perustuslaikiansa sorvannehet?
Ja kunet sä näy tietävän eres keitä Suomesta oli siinä perustuslakia suunnittelemas Restankin komiteas!
Oli siä muitaki Suomen erustajina ku Tiilikaane ja Vanahane!
Mutta tuollaastaha se on aina ollu vennamolaasten sumutus! Porvari mikä porvari, nii se on persettiki! Eioo näkövänänsäkään työmiestä mihinää. Ei nii nykkään!
Ja mitä nii iesukse pahaa siihe luonnoksehe sitte kiriattihin?
Olenpa ollu itte kuulemas ku nii Tiilikaine, Vanahane, eli kaikkia Suomen erustajia, joistei osaa Perset-eherokas halua eres mainita.
Eikä sitä ny iha nii huonua tule, ku Herre Porvari Persetti uhooloo!
90 % ihan asiaa siinon!
No, ei teillen ny mikää kelepaaskaa, ku korkeentahan Halamehen velijekset! Ja nyrkkiä pannahan tulohon? Niinkö se on teirän valehteluus?
Valesta son seki, nottei kerro koko asiaa!
Ja se kansanäänestys?
Mietihän ny pikkuuse!
Mitä osaa siitä äänestyttääsit kansalla? Ei kuule onnistu, että jokaisesta pienestä nippelistä kansa äänestääsi!
Ja koko pakettia ei trenkää teirän pikkuusten intoolijooren takia päästää pilallen!
Jos teirän ääni ratkaasis, mitää ei sais muuttaa. Aina ja kaikelle löytyy vastustusta!
Ei remokratia oo sitä, notta Halames lyöö nyrkillä ja muut totteloo!
Remokraatias kuullahan sua ja Soinia, mutta myös työmiestä ja sen kaveria! Lippostakin!
Onko se nii vaikiaa?
Monellen pohojalaasellen se tuntuu olovan!