Menin

kautta. Pirkon tilaisuuksista voit saada riesaksesi muita henkiä, ahdistusta ja masennusta. Kaataminen ja kaatuminen tuskin tekee ketään autuaaksi, pikemminkin päinvastoin.

Raamattu sanoo, että tehkää parannus sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle. Sellainen siunauksiensarven
hetki kun tuntee, että Jumalanpoika on siinä minun edessäni ja minä tahdon puhdistua kaikesta synnistäni Jeesuksen Veren puhdistuksessa on ihmisen hetkistä maailman tärkein hetki. Kun sydän on vihmottu verellä puhtaaksi silloin ollaan siirrytty kuolleitten kirjastosta elävien kirjastoon.

Ihminen ei milloinkaan osaa, älyä, eikä ala pyytämään Jeesukselta syntejään anteeksi mikäli hän ei ole herätyksen tilassa. Sinä etsit Jeesusta, sinä olet herätyksen tilassa.

Herra pitää meitä joskus ikäänkuin odotushuoneessa, tutkiakseen tarkemmin mitä ajatuksia meidän sydämissämme alkaa nousta ja meillä on kova kaipuu lähemmä tuota rakkautta joka kuuluu meille ja joka on loppujenlopuksi kuitenkin kohdallemme tuleva. Vanhantestamentin korkea veisu sanoo näin: Hän on vienyt minut viinimajaansa; rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni. Vahvistakaa minua rypälekakuilla, virvoittakaa minua omenilla, sillä minä olen rakkaudesta sairas."

Jeesuksen lähellä olo on juuri tuota, että me etsimme lisää Jumalan läheisyyttä ja olemme ikäänkuin rakkaudesta sairaita. Se on juuri oikeaa tunnetta se, että sinä halajat Luojasi läheisyyteen.
Annanpa sinulle neuvon:" Älä peräänny tuumaakaan, sinulle on annettu lapsenoikeudet ja ne ovat sinun."
Alat vaan tormakasti juttelemaan Jeesukselle ja lukemaan päivittäin raamatusta vaikka pienikin katkelma. Varsinainen ongelma ei nimittäin ole siinä, ettei Jeesus muistaisi tai olisi huomannut sinua. Varsinainen ongelma on aina meidän omissa vastaanottimissamme, me ei heti saateta saada ikäänkuin oikeaa asemaa kohdalleen. Sinnikkyyttä, edelleenkin sinnikkyyttä, kyllä se asema sieltä löytyy.

Meidän vastustajamme ilo on siinä, että se näkee miten uskoontullut masentuu. Eipä anneta sille sitä iloa.
Rakas ystävä, sinä olet Jeesuksen lapsi ja minun sisareni, eikä meidän perheessämme ole koskaan ollut tapana hukata muksuja. Jeesus itse sanoi:" Minä en ole kadottanut yhtäkään lampaistani". Siinä hän on sinun Oma Paimenesi, ojenna kätesi hänelle ja alkaa vaihtaa kuulumisia.

Siitä kaatumisesta. Ei kaatuminen ole mikään erityinen osoitus siitä, että ihminen on Jumalan yhteydessä, siitä on tehty ihan liian iso numero. Pyhä Henki tosin saattaa kaataa, mutta saattaapa hyvinkin olla kaatamattakin. Tärkein on se että sinä kehityt Herran tuntemuksessa Sanassa ja Rukouksessa.

>>>Jalovaara lausui muutaman sanan rukousta ja alkoi kaatamaan rinnasta työntäen. En asennoitunut mitenkään vastahakoisesti tilanteeseen mutta en kaatunut. Missä vika ?  

Älä juoksentele kenenkään käsien alle - et voi tietää mitä saat. Pirkosta minun täytyy varoittaa, omasta kokemuksestani johtuen.
Itse tein kauan sitten ns. uskonratkaisun. Sen jälkeen en mennyt minnekään, koska en osannut ja olin siihen saakka vältellyt uskonasioita. Tulin siihen tulokseen että koska Jeesus sanoi: "Joka ei synny uudesti ylhäältä se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.." Joh:3:3 - 3:6. Silloin sen täytyy olla Jumalan teko. Kukaan ihminen ei voi itse ottaa eikä kukaan voi toiselle antaa Pyhää Henkeä jos ei pyydä itse Jumalalta ja odota ylhäältä.
Pyhä Henki voi tulla kätten päälle panemisen kautta, mutta siihen yhteyteen kuuluu aina evankeliumin sanat Jeesuksen sovitustyöstä ristillä sinunkin tähtesiUsko että olet syntinen ja Jumalan kirkkautta vailla ja joudut kadotukseen ilman Jeesuksen sovitusta. Tähän sinun on ensin uskottava että voit saada Pyhän Hengen. Siitä sanomasta tunnetaan ne joiden kanssa Pyhä Henki on, ja se henkilö todistaa omakohtaisesti Jeesusta Vapahtajanaan. Mutta sitä sanomaa ei Pirkko julista, kaikkea muuta kylläkin.

ovat vaarallisia, vaikka ilkeät ihmiset käyttävät sanontaa "odottaa liikaa", tarkoittaen etteivät itse soisi muillekkaan kuin katkeruutta, asiassa on silti vinha perä, Jumala tahtoo koetella, kenellä on kärsivällisyyttä odottaa ja tyytyä elämäänsä.
Harva ihminen voi kerskua hyvillä teoillaan, vilpitön mieli on tärkein. Meidän on valmistauduttava asiaintilaan, kun julkinen uskonnon harjoittaminen kielletään, ja on harjoiteltava realismia, ei se aina onnea ja auvoa ole. Jeesus on läsnä, valinta on tehtävä joka päivä, otanko hyvän vai pahan.

Jumala hoitaa meitä yksilönä, tuskin on mitään kaikille sopivaa patenttikeinoa.
Itse etsin aikanaan ihan tosissani ehkä vuoden verran,
luin Raamattua, hengellisiä kirjoja ja rukoilin. Mitään ei tapahtunut, tuska vain yltyi.
Onneksi minulla oli esirukoiljoita, jotka sanoivat "mutta me rukoilemme" siinä vaiheessa kun itse
halusin luovuttaa. Lopulta pääsin itse vaoauteen ja Jumalan lapsen rauhaan
erään Sana-lehden artikkelin kautta, jossa pohdittiin sitä, että joskus ihminen voi tulla
katkeraksi, kun ei saa Jumalalta vastausta haluamaansa aikaan. Kun tuon artikkelin luin, oli kuin
korkki olisi otettu pois pullon suulta, Jumalan voim pääsi sisään ja katkeruus ulos.
Mutta ehkä minun piti tehdä muutama lisäkierros, olin aikanani niin sisukkaasti Jumalaa vastustanut...

Kuitenkin muutamia asioita, jotka auttavat:
- etsi uskovien ja varsinkin rukoilevien uskovien seuraa, seurakunta on Jumalan suuri salaisuus
- lue Raamattua ja hengellisiä kirjoja
- varaa Jumalalle aikaa ainakin aamulla ja illalla, rukoile muulloinkin esim. työmatkoilla
- marssijärjestys on tavallisesti: 1. uskovien yhteys
2. uudestisyntyminen ylhäältä
3. seurakuntaan liittyminen, vesikaste vapaissa suunnissa
4. Pyhän Hengen kaste
Nämä tapahtuivat kyllä Apostolien teoissa vaikkapa saman päivän aikanakin, itsekin olen
sitten lopulta armon alle päästyäni käynyt kasteella parin päivän päästä ja täyttynyt samalla
Pyhällä Hengellä. Mieheni taas tuli kyllä uskoon ja täyttyi melko pian Pyhällä Hengellä, mutta meni
kasteelle joskus neljän vuoden perästä.

Eivät kaikki tosiaan kaadu ja toisaalta ainakin omalla kohdallani on itseni päätettävissä, kaadunko.
Olen aika herkkä Pyhän Hengen vaikutukselle ja saatan huojua aivan tavallisen rukouksenkin aikana,
vaikka ei kukaan rukoilisikaan puolesta. Mutta toisaalta en silti aina kaadu. Ja oloni saattaa olla jälkeenpäin yhtä siunattu kaatumattakin.
Joskus muistan ESY:ssä Debbie Botteicherin opettaessa, että koko sen aamun ryhmä
(noin 20 henkeä) kaatui yhtä lukuunottamatta. Debbie totesi vain, että nyt olette siinä ainakin puoli tuntia ja annatte Jumalan hoitaa itseänne!
Lähinnä koen, että olet siinä kaikkein kiusallisimmassa välitilassa. Et viihdy oikein enää vihollisen maallakaan, mutta et ole vielä päässyt täysin armon allekaan. Itse ainakin ajattelen itsestäni näin jälkeenpäin, että olin tuona aikana ikäänkuin sateenkaaren alla. Eli uskon, että olisin kuollessani päässyt taivaaseen, vaikka tunnemaailmani olikin lamassa ja vihollinen nuiji välillä mennen tullen. Halusin kuitenkin elää Jumalan tahdon mukaista elämää, puolestani oli rukoillut useampikin henkilö ja olin tosiaan tehnyt parannusta, vaikka hidastahan se omassa voimassa ja katkeruudessakin oli. Mutta kuitenkin halusin selkeästi olla Jumalan suojassa... Sateenkaarihan oli aikanaan merkki siitä, että Jumala ei hävitä enää koko maata. Itse koin, että vaikka olin kuinka tukossa, olin sislti jo sateenkaaren alla, Jumalan suojassa.
Siunausta ja voimia sinulle!
Luota Jumalan rakkauteen ja kiitä häntä siitä, että hän antaa sinulle rauhansa! Eräänä päivänä se tapahtuu, sikllä Jumala on rakkaus ja itseään hän ei saata kieltää!

Kristus ei tullut tähän maailmaan ketään kaatamaan vaan nostamaan kaadettuja ja sorrettuja ylös. Kysy itseltäsi mihin sitä kaatamista tarvitset, ja tutki vielä raamatusta antaako Jumala edes mitään perusteita kaatamiselle, eli onko se muka jotenkin pakollinen. Jumalan väkevyys ei ole ulkoisissa taikatempuissa vaan Hengessä. Ja Pyhä henki annetaan niille jotka ovat kuuliaisia Jessuksen sanoille, sen kohdan voit löytää apostolien teoista. Ota huomioon, että nuo apostolit saivat Hengen vasta helluntaina eikä heti, vaikka viettivät liki 3v maailman parhaan opettjan seurassa. Ja ennenkaikkea lue raamatusta mitä Jeesus itse opettaa ja etsi vilpittömin mielin. Muista vielä tämä, Saatanalla on kiire, Jumalalla ei ole joten älä sinäkään yhtään hätäile vaan elä päivä kerrallaan etsien hänen valtakuntaansa ja vanhurskasta tahtoa niin kyllä se Totuuden henki sieltä aikanaan tulee.