Myönteisyys kristillisiä kirkkoja kohtaan lisääntynyt
Suomalaiset suhtautuvat aikaisempaa myönteisemmin kristillisiin tunnustuskuntiin. Kaikkein myönteisimmin suhtaudutaan luterilaiseen kirkkoon, Pelastusarmeijaan ja ortodoksiseen kirkkokuntaan. Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat islamiin, skientologiaan, mormoneihin ja Jehovan todistajiin.
Luterilaiseen kirkkoon suhtautuu myönteisesti 77 % (69 % vuonna 1999) ja kielteisesti 4 % (7 % vuonna 1999) suomalaisista. Toiseksi myönteisin mielikuva suomalaisilla on Pelastusarmeijasta, johon suhtautuu myönteisesti 65 % suomalaisista (56 % vuonna 1999). Ortodoksiseen kirkkokuntaan suhtautuu myönteisesti 62 % (51 % vuonna 1999).
”Tämä selvästi erottuva kolmen kärki on pysynyt pitkään samana, mutta myönteisyys on lisääntynyt”, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta tekemästä Gallup Ecclesiastica -tutkimuksesta, jossa haastateltiin tuhatta suomalaista lokakuussa 2003. Vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1999. Tiedot julkistettiin Suomen evankelioimiskongressissa 2004 Espoon Dipolissa perjantaina 23.1..
Roomalaiskatoliseen kirkkoon suhtautuu myönteisesti joka kolmas suomalainen (24 % vuonna 1999). Vapaista suunnista Suomen Vapaakirkkoon suhtautuu myönteisesti joka neljäs ja kielteisesti 14 %. Myös suhtautuminen adventtikirkkoon on voittopuolisesti myönteistä. Helluntailaisuus jakaa enemmän mielipiteitä: siihen suhtautuu myönteisesti lähes neljännes suomalaisista, mutta samalla 37 % suhtautuu siihen kielteisesti. Myönteinen suhtautuminen vapaita suuntia kohtaan on jonkin verran lisääntynyt vuoteen 1999 verrattuna.
Kaikkein kriittisimmin suomalaiset suhtautuvat edelleen Jehovan todistajiin, joita kohtaan kielteisiä on 68 % (71 % vuonna 1999). Toiseksi kielteisin suhtautuminen on mormoneja kohtaan. ”Sekä Jehovan todistajat että mormonit harjoittavat ovelta ovelle evankeliointia, joka koetaan helposti tunkeiluksi”, toteaa Kääriäinen.
Maailmanuskonnot jakavat mielipiteitä
Juutalaisuus jakaa aikaisempaa enemmän mielipiteitä. Siihen suhtautuu myönteisesti joka viides mutta kielteisesti lähes joka kolmas. Sekä kielteisesti että myönteisesti suhtautuvien osuus on lisääntynyt vuoteen 1999 verrattuna. Sama muutos on nähtävissä suhtautumisessa kahteen muuhun maailmanuskontoon, buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen.
Islamiin suhtautuu myönteisesti 10 % ja kielteisesti 50 % suomalaisista. Kielteisyys islamia kohtaan ei ole uusi ilmiö. Viime vuosikymmenen eri tutkimuksissa kielteisesti suhtautuvia on ollut noin puolet suomalaisista. Vuonna 1999 kielteisesti suhtautuvien osuus oli 51 %. Myönteisesti suhtautuvien osuus on kuitenkin kaksinkertaistunut. Vuonna 1999 vain 4 % suhtautui islamiin myönteisesti. Islamia kohtaan myönteisesti suhtautuvia löytyy muita useammin pääkaupunkiseudulta (20 %) ja 25–34-vuotiaiden (17 %) joukosta.
Yli puolelle Jeesus on henkilökohtainen Vapahtaja
Noin puolet suomalaisista uskoo siihen, että ihminen joutuu vastaamaan teoistaan kuoleman jälkeen, kolmannes on vastakkaisella kannalla.
Joka viides ajattelee, että kaikki herätetään kuolleista ja toisille seuraa iankaikkinen elämä, toisille kadotus, 15 % puolestaan uskoo kaikkien ihmisten lopulta pelastuvan. Jälleensyntymiseen uskoo 14 %. Joka kolmas odottaa kaiken elämän loppuvan ihmisen kuoltua. Ajatus kaiken elämän loppumisesta kuoleman jälkeen on yleistynyt: vuonna 1999 näin ajatteli joka neljäs suomalainen.
Omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan Jeesusta pitää yli puolet suomalaisista (56 %). Kaksi kolmesta ajattelee hänen olleen sekä ihminen että profeetta. Kaikkein yleisimmin Jeesusta pidetään uskonnollisena johtajana.
Suurin osa suomalaisista pitää Raamattua Jumalan innoittamien ihmisten kirjoittamana kirjana, mutta kaikkea siinä kirjoitettua ei tule ottaa kirjaimellisesti. Kirjaimellisesti ilmoitettuna Jumalan sanana Raamattua pitää 16 %. Joka neljäs näkee Raamatun muinaisena kirjana, jossa on uskonnollisia tarinoita, historiallisia tapahtumia ja moraalisia opetuksia. (KT/Kimmo Kääriäinen 23.1.2004 mm)
Suomalaiset suhtautuvat aikaisempaa myönteisemmin kristillisiin tunnustuskuntiin. Kaikkein myönteisimmin suhtaudutaan luterilaiseen kirkkoon, Pelastusarmeijaan ja ortodoksiseen kirkkokuntaan. Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat islamiin, skientologiaan, mormoneihin ja Jehovan todistajiin.
Luterilaiseen kirkkoon suhtautuu myönteisesti 77 % (69 % vuonna 1999) ja kielteisesti 4 % (7 % vuonna 1999) suomalaisista. Toiseksi myönteisin mielikuva suomalaisilla on Pelastusarmeijasta, johon suhtautuu myönteisesti 65 % suomalaisista (56 % vuonna 1999). Ortodoksiseen kirkkokuntaan suhtautuu myönteisesti 62 % (51 % vuonna 1999).
”Tämä selvästi erottuva kolmen kärki on pysynyt pitkään samana, mutta myönteisyys on lisääntynyt”, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Gallupin Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta tekemästä Gallup Ecclesiastica -tutkimuksesta, jossa haastateltiin tuhatta suomalaista lokakuussa 2003. Vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1999. Tiedot julkistettiin Suomen evankelioimiskongressissa 2004 Espoon Dipolissa perjantaina 23.1..
Roomalaiskatoliseen kirkkoon suhtautuu myönteisesti joka kolmas suomalainen (24 % vuonna 1999). Vapaista suunnista Suomen Vapaakirkkoon suhtautuu myönteisesti joka neljäs ja kielteisesti 14 %. Myös suhtautuminen adventtikirkkoon on voittopuolisesti myönteistä. Helluntailaisuus jakaa enemmän mielipiteitä: siihen suhtautuu myönteisesti lähes neljännes suomalaisista, mutta samalla 37 % suhtautuu siihen kielteisesti. Myönteinen suhtautuminen vapaita suuntia kohtaan on jonkin verran lisääntynyt vuoteen 1999 verrattuna.
Kaikkein kriittisimmin suomalaiset suhtautuvat edelleen Jehovan todistajiin, joita kohtaan kielteisiä on 68 % (71 % vuonna 1999). Toiseksi kielteisin suhtautuminen on mormoneja kohtaan. ”Sekä Jehovan todistajat että mormonit harjoittavat ovelta ovelle evankeliointia, joka koetaan helposti tunkeiluksi”, toteaa Kääriäinen.
Maailmanuskonnot jakavat mielipiteitä
Juutalaisuus jakaa aikaisempaa enemmän mielipiteitä. Siihen suhtautuu myönteisesti joka viides mutta kielteisesti lähes joka kolmas. Sekä kielteisesti että myönteisesti suhtautuvien osuus on lisääntynyt vuoteen 1999 verrattuna. Sama muutos on nähtävissä suhtautumisessa kahteen muuhun maailmanuskontoon, buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen.
Islamiin suhtautuu myönteisesti 10 % ja kielteisesti 50 % suomalaisista. Kielteisyys islamia kohtaan ei ole uusi ilmiö. Viime vuosikymmenen eri tutkimuksissa kielteisesti suhtautuvia on ollut noin puolet suomalaisista. Vuonna 1999 kielteisesti suhtautuvien osuus oli 51 %. Myönteisesti suhtautuvien osuus on kuitenkin kaksinkertaistunut. Vuonna 1999 vain 4 % suhtautui islamiin myönteisesti. Islamia kohtaan myönteisesti suhtautuvia löytyy muita useammin pääkaupunkiseudulta (20 %) ja 25–34-vuotiaiden (17 %) joukosta.
Yli puolelle Jeesus on henkilökohtainen Vapahtaja
Noin puolet suomalaisista uskoo siihen, että ihminen joutuu vastaamaan teoistaan kuoleman jälkeen, kolmannes on vastakkaisella kannalla.
Joka viides ajattelee, että kaikki herätetään kuolleista ja toisille seuraa iankaikkinen elämä, toisille kadotus, 15 % puolestaan uskoo kaikkien ihmisten lopulta pelastuvan. Jälleensyntymiseen uskoo 14 %. Joka kolmas odottaa kaiken elämän loppuvan ihmisen kuoltua. Ajatus kaiken elämän loppumisesta kuoleman jälkeen on yleistynyt: vuonna 1999 näin ajatteli joka neljäs suomalainen.
Omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan Jeesusta pitää yli puolet suomalaisista (56 %). Kaksi kolmesta ajattelee hänen olleen sekä ihminen että profeetta. Kaikkein yleisimmin Jeesusta pidetään uskonnollisena johtajana.
Suurin osa suomalaisista pitää Raamattua Jumalan innoittamien ihmisten kirjoittamana kirjana, mutta kaikkea siinä kirjoitettua ei tule ottaa kirjaimellisesti. Kirjaimellisesti ilmoitettuna Jumalan sanana Raamattua pitää 16 %. Joka neljäs näkee Raamatun muinaisena kirjana, jossa on uskonnollisia tarinoita, historiallisia tapahtumia ja moraalisia opetuksia. (KT/Kimmo Kääriäinen 23.1.2004 mm)
Vastaukset 1
Vanhimmat
eli myönteisesti kirkkoon suhtautuu vähemmän kuin mitä kirkkoon kuuluu.
Jeesusta pitää vapahtajaan 56% vaikka kirkkoon kuuluu n.84% väestöstä.