Kirkon saaman yhteisöveron kannatus yllättäen noussut
Entistä useampi suomalainen kannattaa nykyistä järjestelmää, jossa kirkko saa osuuden yhteisöveron tuotosta. Kirkon yhteisövero-osuus on ehdotettu korvattavaksi valtionavulla. Tätä vaihtoehtoa kannattaa entistä harvempi.
Helmikuussa 2003 tehdyn kyselyn mukaan 50 % suomalaisista on sitä mieltä, että kirkon tulee tulevaisuudessakin saada osuus yhteisöveron tuotosta voidakseen hoitaa yhteiskunnalliset palvelut. Vuonna 1998 tätä mieltä oli 42 % suomalaisista. Suomalaisista 17 % kannatti vaihtoehtoa, että kirkon osuus yhteisöverosta tulisi poistaa ja valtion tulisi korvata yhteisistä verovaroista kirkon suorittamat yhteiskunnalliset palvelut (19 % vuonna 1998).
Tutkija Kari Salonen Kirkon tutkimuskeskuksesta pitää tulosta yllättävänä, koska harkinnassa ja julkisuudessa on ollut nimenomaan jälkimmäinen vaihtoehto eli kirkon saaman yhteisövero-osuuden korvaaminen muulla järjestelmällä. ”Kirkon yhteisövero-osuuden tulevaisuus on poliittisten päättäjien käsissä. Heidän on harkittava, millä tavalla he ottavat tämän kansalaisten mielipiteen huomioon”, sanoo tutkija Salonen.
Joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että kirkon osuus yhteisöverosta tulisi poistaa ja samalla korvata tulojen menetys korottamalla kirkkoon kuuluvien kirkollisveroa. Luterilaiseen kirkkoon kuulumattomista vastaajista joka kolmas oli tätä mieltä.
Vastaajista 6 % kannatti vaihtoehtoa, että kirkon osuus yhteisöverosta tulisi poistaa ja kirkon luopua huomattavasta osasta yhteiskunnallisia palveluita. Tämän vaihtoehdon suosio on vähentynyt: vuonna 1998 oli tätä mieltä 10 % vastaajista. ”Kirkon yhteiskunnallisten palveluiden arvostus näyttää edelleen nousseen”, tulkitsee tutkija Salonen.
Enemmistö suurimpien puolueiden kannattajista oli kirkon yhteisövero-osuuden kannalla. Keskustan äänestäjistä tätä vaihtoehtoa kannatti 61 %, SDP:n äänestäjistä 54 %, Kokoomuksen äänestäjistä 53 % ja Vihreän Liiton äänestäjistä 59 %. Sitä vastoin Vasemmistoliiton äänestäjistä kirkon yhteisövero-osuuden säilyttämistä kannatti vain 26 %.
Vastaajista 17 % ei osannut tai halunnut ottaa kantaa yhteisöveroa koskevaan kysymykseen. Jos prosenttiosuudet lasketaan kantansa ilmaisseista vastaajista, 60 % kannattaa kirkon nykyistä yhteisövero-osuutta, 20 % yhteisöveron korvaamista muulla järjestelmällä, 12 % kirkon yhteisövero-osuuden poistamista ja kirkollisveron korottamista ja 7 % yhteisöveron poistamista ja luopumista osasta kirkon yhteiskunnallisia palveluita.
Kysely tehtiin Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta Suomen Gallupin GallupKanavalla helmikuussa 2003. Vastaajia kyselyssä oli 831. Vuoden 1998 kysely tehtiin vastaavilla kysymyksillä ja vastaavalla kyselytavalla. Tuolloin vastaajia oli 1107.
Kirkon yhteiskunnallisilla palveluilla tarkoitetaan hautausmaiden ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitoa, osallistumista väestökirjanpitotehtävien hoitoon sekä seurakuntien sosiaalista auttamistyötä ja lapsi- ja nuorisotoimintaa kuten iltapäiväkerhoja. Seurakunnat saavat 1,7 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2002 seurakuntien saama osuus oli noin 83 miljoonaa euroa.
Hautausmaiden ylläpito kirkon tehtävä
Samassa kyselyssä tiedusteltiin, mistä yhteiskunnallisista tehtävistään luterilainen kirkko voisi luopua, jos se menettäisi osuutensa yhteisöveron tuotosta. Enemmistö ei kannattanut mistään tehtävästä luopumista. Etenkään hautausmaiden ylläpidosta kirkko ei saisi luopua: asiaa kannatti vain joka kymmenes vastaajista.
Enemmistön mielestä kirkon ei myöskään tulisi luopua vanhusten ja vammaisten hoidosta, työttömien tukemisesta, päiväkerhotyöstä, koululaisten iltapäiväkerhoista, perheasiain neuvottelukeskuksista, kehitysyhteistyöstä eikä kirkkorakennusten suojelusta. Vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kirkko voisi luopua osallistumisesta väestörekisterin ylläpitoon. (KT 10.3.2003 mm)
Entistä useampi suomalainen kannattaa nykyistä järjestelmää, jossa kirkko saa osuuden yhteisöveron tuotosta. Kirkon yhteisövero-osuus on ehdotettu korvattavaksi valtionavulla. Tätä vaihtoehtoa kannattaa entistä harvempi.
Helmikuussa 2003 tehdyn kyselyn mukaan 50 % suomalaisista on sitä mieltä, että kirkon tulee tulevaisuudessakin saada osuus yhteisöveron tuotosta voidakseen hoitaa yhteiskunnalliset palvelut. Vuonna 1998 tätä mieltä oli 42 % suomalaisista. Suomalaisista 17 % kannatti vaihtoehtoa, että kirkon osuus yhteisöverosta tulisi poistaa ja valtion tulisi korvata yhteisistä verovaroista kirkon suorittamat yhteiskunnalliset palvelut (19 % vuonna 1998).
Tutkija Kari Salonen Kirkon tutkimuskeskuksesta pitää tulosta yllättävänä, koska harkinnassa ja julkisuudessa on ollut nimenomaan jälkimmäinen vaihtoehto eli kirkon saaman yhteisövero-osuuden korvaaminen muulla järjestelmällä. ”Kirkon yhteisövero-osuuden tulevaisuus on poliittisten päättäjien käsissä. Heidän on harkittava, millä tavalla he ottavat tämän kansalaisten mielipiteen huomioon”, sanoo tutkija Salonen.
Joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että kirkon osuus yhteisöverosta tulisi poistaa ja samalla korvata tulojen menetys korottamalla kirkkoon kuuluvien kirkollisveroa. Luterilaiseen kirkkoon kuulumattomista vastaajista joka kolmas oli tätä mieltä.
Vastaajista 6 % kannatti vaihtoehtoa, että kirkon osuus yhteisöverosta tulisi poistaa ja kirkon luopua huomattavasta osasta yhteiskunnallisia palveluita. Tämän vaihtoehdon suosio on vähentynyt: vuonna 1998 oli tätä mieltä 10 % vastaajista. ”Kirkon yhteiskunnallisten palveluiden arvostus näyttää edelleen nousseen”, tulkitsee tutkija Salonen.
Enemmistö suurimpien puolueiden kannattajista oli kirkon yhteisövero-osuuden kannalla. Keskustan äänestäjistä tätä vaihtoehtoa kannatti 61 %, SDP:n äänestäjistä 54 %, Kokoomuksen äänestäjistä 53 % ja Vihreän Liiton äänestäjistä 59 %. Sitä vastoin Vasemmistoliiton äänestäjistä kirkon yhteisövero-osuuden säilyttämistä kannatti vain 26 %.
Vastaajista 17 % ei osannut tai halunnut ottaa kantaa yhteisöveroa koskevaan kysymykseen. Jos prosenttiosuudet lasketaan kantansa ilmaisseista vastaajista, 60 % kannattaa kirkon nykyistä yhteisövero-osuutta, 20 % yhteisöveron korvaamista muulla järjestelmällä, 12 % kirkon yhteisövero-osuuden poistamista ja kirkollisveron korottamista ja 7 % yhteisöveron poistamista ja luopumista osasta kirkon yhteiskunnallisia palveluita.
Kysely tehtiin Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta Suomen Gallupin GallupKanavalla helmikuussa 2003. Vastaajia kyselyssä oli 831. Vuoden 1998 kysely tehtiin vastaavilla kysymyksillä ja vastaavalla kyselytavalla. Tuolloin vastaajia oli 1107.
Kirkon yhteiskunnallisilla palveluilla tarkoitetaan hautausmaiden ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitoa, osallistumista väestökirjanpitotehtävien hoitoon sekä seurakuntien sosiaalista auttamistyötä ja lapsi- ja nuorisotoimintaa kuten iltapäiväkerhoja. Seurakunnat saavat 1,7 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2002 seurakuntien saama osuus oli noin 83 miljoonaa euroa.
Hautausmaiden ylläpito kirkon tehtävä
Samassa kyselyssä tiedusteltiin, mistä yhteiskunnallisista tehtävistään luterilainen kirkko voisi luopua, jos se menettäisi osuutensa yhteisöveron tuotosta. Enemmistö ei kannattanut mistään tehtävästä luopumista. Etenkään hautausmaiden ylläpidosta kirkko ei saisi luopua: asiaa kannatti vain joka kymmenes vastaajista.
Enemmistön mielestä kirkon ei myöskään tulisi luopua vanhusten ja vammaisten hoidosta, työttömien tukemisesta, päiväkerhotyöstä, koululaisten iltapäiväkerhoista, perheasiain neuvottelukeskuksista, kehitysyhteistyöstä eikä kirkkorakennusten suojelusta. Vajaa puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kirkko voisi luopua osallistumisesta väestörekisterin ylläpitoon. (KT 10.3.2003 mm)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi sitten vouhotetaan että miksi kirkon pitää haudata myös kirkkoon kuulumattomat ja vielä samalla hinnalla.
Yhteisöveroahan maksetaan juuri siksi.
Nimerkki evl kirjoitti: "Seurakunnat saavat 1,7 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2002 seurakuntien saama osuus oli noin 83 miljoonaa euroa." Sivun http://www.evl.fi/kkh/ktk/katsaus/index.html#talous mukaan taas "Yhteisöveron tuotto oli noin 99 miljoonaa euroa".
Mistä muuten johtuu, että kirkko ei julkisuudessa ole esittänyt tästä ns. yhteiskunnallisesta työstä erittelyä, joka kertoisi paljonko mikäkin maksaa?
Olen yrittäjä, toiminimellä. Aion jossain vaiheessa perustaa osakeyhtiön, jonka KOKO osakekannan tulen yksin omistamaan.
Olen kolmannen polven kirkkoon kuulumaton: Mummoni erosi kirkosta heti, kun uskonnonvapauslaki teki sen mahdolliseksi.
Tässä tilanteessa minun pitäisi maksaa oman kokonaan yksin omistamani oy:n tuloista kirkolle veroa. Ja HUOM: Kun minä kuolen, ohjeistus on tuhkaus ja tuuleen sirottelu, joten nyt on ihan turha väittää, että ikinä mitään kirkon palveluja käyttäisin.
Koen tämän tilanteen ristiriitaisena uskonnonvapauslain kanssa: Minä tunnustuksellinen pakana joutuisin maksamaan veroa kristilliselle kirkolle!
EU:n ihmisoikeustuomioistuimessa tätä sitten kyllä tullaan puimaan, kun minä OY:ni pystyyn laitan.
Aina löytyy joku joka ei jaksa jättää asiaa sikseen vaan vie sen perille asti. Kunnioitan tällaisia pioneereja.
oy:n hautaamisesta syntyvät kustannukset konkurssin yhteydessä yhtiötä purettaessa.
En tarkoita tällä, että tuleva yhtiösi joutuisi konkurssiin, pois se minusta.
Kuten sanottua, mitään en kirkolta halua, joten mitään en sille myöskään anna.
Hilpeä ajatus se tosin olisi, jos kirkko auttaisi kristittyjen yrittäjien konkurssissa "hautaamaan" yrityksen. Monelle yrittäjälle yritys on kuin oma lapsi, joten konkurssissa kyllä varmaan tuleekin sellaista surutyötä, jossa hengellinen apu ei olisi pahitteeksi. =)
Minä en onneksi tarvitse ulkopuolisia tahoja itseni ja Jumalani väliin. Vaikka olenkin pakana, ei se tarkoita, ettenkö uskoisi Jumalaan. Minun Jumalani nyt vain on ihan toisenlainen, kuin kristinuskon, enkä tarvitse pappeja tai hierarkioita välittäjäksi itseni ja Jumalani välillä. Ja täysin pääomariskittömällä palveluyrittäjällä on onneksi se konkurssiriskikin aika olematon. =)