Miksi entisten jehovan todistajien sanotaan olevan katkeria?
Mistä kysymys?
Katkeruus?
5278
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Elämätön elämä tekee katkeraksi.
Moni heistä voi kysyä: "Miksi olin niin tyhmä että annoin joidenkin huruukkojen päättää ainoasta elämästäni!" . Jotkut heistä voi katkeroitua siitä etteivät hankkineet koulutusta vaikka päätä olisi ollut. He muistelevat vanhinten ja seuran neuvoja ja muistutusta siitä kuinka; "Harmagedon on nurkan takana, nyt ei ole aika yliopistolle, vaan valtakunnan työhön" ja nyt he köyhinä ja kouluttamattomina purkavat katkeruuttaan uskonnon mädännäisyyttä kohtaan, istuen yksiöissään ilman kavereita ja seuraa ja ennen muuta iloisen elämän mahdollistavaa rahaa!
aikoessani vuonna 1972,että eihän se enää kannata,kun Harmagedon on niin lähellä.Siitä on aikaa 38 vuotta.Eiköhän se nyt kuitenkin olisi kannattanut?Nyt saan asua rutiköyhänä kouluttamattomana kurjassa Kaupungin asunnossa,joka on niin rähjä ja ankea,ettei tänne kehtaa kutsua ketään kylään.Lisäksi voin sanoa,että jatkuva puute ja köyhyys repii hermoja.Edes ruokaan ei ole tarpeeksi rahaa.Kaikki olisi ollut kuitenkin helposti saatavissa,kun olisin saanut opiskella.Tuntuu katkeralta,kun maahan tulee ulkomaalaisia,jotka opiskelevat ilmaiseksi Suomessa ja saavat hyvän ammatin.Minullakin oli siihen mahdollisuus,mutta uskonto vei sen.Itse olisin halunnut opiskella,mutta Seura suhtautui kielteisesti opiskeluun.Sekin lisää katkeruutta,kun olen nähnyt,että monet vanhimmat kouluttavat lapsensa ylioppilaiksi,mutta minulta se oli kiellettyä,vaikka muuten olisi ollut mahdollisuuksia.Sitten ihmetellään,kun ollaan katkeria.Kyllä sitä puutteenalaisena väkisinkin tulee katkeraksi.Ja puutteenalaisena olemiseen on yksin syypää uskonto.Uskonto vei minulta hyvinvoinnin.
Joo et ole ainoa.
Hyvä huomio ja oikea sellainen on se, että vanhimmiston lapsista ainakin osa hankki hyvän ammatin, kun samaan aikaan isukki kertoi valtakuntatyön merkityksestä kokouksissa, korostaen "ettemme ole osa tätä maailmaa". Köyhyys ei ole kivaa, se kirpasee kun kaikki maksaa rahaa, sitä ei saa hyvällä sydämellä, joka sinullakin näyttää sykkivän.
Jolla halutaan peittää exän esittämät asiat. Tottahan on, jos ei olis katkeruutta ja epäuskoa vt oppeihin, niin sitähän olis edelleen jt.
>Vusikymmenet aivopestynä jt riveissä ja sitten löytynyt omat aivot narikasta, niin se väistämättä herättää vihaa ja katkeruutta. Onneksi voin olla onnellinen nykyisestä elämästä ja negatiiviset asiat eivät ole päivänpäällimäisiä tuntemuksia, mutta kun näistä tulee puhetta, niin eikai sanoja tarvitse säästellä?
>
Joo mutta eikös se tarkoita sitä, että mitä pitempi aika ihmisellä on jehovan todistajien kanssa toimimisesta on sitä vähemmän se enää haittaa muita elämän osa-alueita? Vaikka äärimmäisiä vastenmielisyyden tunteita voikin ajoittain joskus esiintyä? Ja voiko opeille olla edes kriittinen, koska jos niitä ei tarvitse enää pohtia?
Vai onko se vielä sellaista hiljaista pesäeron tekemistä sen kanssa mikä ei ole ollut oikein? Ja lopulta siitä on vain erossa, vapaa ja onnellinen?
Se vain ihmetyttää miten kauan siinä menee, ennenkuin on kuivilla, vai riippuuko sekin siitä miten kauan ja miten tiivisti ja millä asteella on ollut mukana seuran toiminnassa?