Kreikan talouskriisin raha-apu saa miettimään, miten houkuttelevia tuollaiset suuret rahat ovat huijareille. Kuitenkin noista rahoista päättämässä ovat epätavallisen älykkäät eurooppalaisen kulttuuriperinteen järkiperusteisen moraalin tuntevat ihmiset. Käyn tässä kuitenkin muistin virkistämiseksi läpi perustelun, miksei noista rahoista kannata pihistää miljoonaa omaan taskuun:
Tällaiset suuret kysymykset ovat koko Euroopan, sen kaikkien tavallisten kansalaisten tiedossa. Niinpä jos tuollaisessa suuren kokoluokan kysymyksessä tiedetään hyvällä arvostelukyvyllä varustettujen poliitikoiden vetävän välistä omaan taskuunsa, niin sellainen näyttää viisaimmalta taktiikalta elämässä laajemmalti. Niinpä suurin osa noista kansalaisista kopioi samantyyppisiä edesottamuksia omiin kanssakäymisiinsä, vetäen jonkun prosentin omaan taskuunsa kaikista tosi isoista rahoista, joista pääsee työnsä puolesta tai muuten päättämään. Jokaisesta isosta rahasta tulee siis varastettua x%. Niinpä talouksien tuottavuus vähenee (x%) potenssiin systeemin dimensioiden lukumäärä: työn tilaajalta varastettu, kaupassa varastetaan, tuottajalla varastetaan, alkutuottajilla varastetaan yms. Tässä esimerkissä dimensio olisi neljä. Jos kaikki varkaat yhteensä veisivät 10% kustakin rahamäärästä (eli x = 10), niin koko rahasta jäisi neliulotteisessa systeemissä jäljelle 0.9^4 = 0.65. Näin varastamallakymmesnes- tai sadasosan ulottuvillasi olevista rahoista olisit laskenut systeemin TUOTTAVUUTTA (teho1 x teho2 x teho 3 x teho4) 35%, mistä vakioina pysyvien kulujen jälkeen saat prosentteina palkkasi ym tulosi. Jäät siis varastaessasi miinuksen puolelle, kun vaikutus koko yhteiskunnan elintasoon ja sen kautta omaasi lasketaan myös!
Tästä syystä älykkään ei kannattaisi varastaa, sillä käytännöt huononevat liikaa, mistä hänen omat tulonsa kärsivät olennaisesti. Suuri vahinko on, että kehitysmaat kai usein mieltävät jossain mielessä varastavansa avustusrahoja, jotka eivät kuuluisi heille vaan meille korkean elintason ihmisille. Yo. laskelman mukaan sellainen uskomus heikentää kehitysmaiden talouden tuottavuutta enemmän kuin mitä avustusrahat heitä hyödyttävät.
Tällaiset suuret kysymykset ovat koko Euroopan, sen kaikkien tavallisten kansalaisten tiedossa. Niinpä jos tuollaisessa suuren kokoluokan kysymyksessä tiedetään hyvällä arvostelukyvyllä varustettujen poliitikoiden vetävän välistä omaan taskuunsa, niin sellainen näyttää viisaimmalta taktiikalta elämässä laajemmalti. Niinpä suurin osa noista kansalaisista kopioi samantyyppisiä edesottamuksia omiin kanssakäymisiinsä, vetäen jonkun prosentin omaan taskuunsa kaikista tosi isoista rahoista, joista pääsee työnsä puolesta tai muuten päättämään. Jokaisesta isosta rahasta tulee siis varastettua x%. Niinpä talouksien tuottavuus vähenee (x%) potenssiin systeemin dimensioiden lukumäärä: työn tilaajalta varastettu, kaupassa varastetaan, tuottajalla varastetaan, alkutuottajilla varastetaan yms. Tässä esimerkissä dimensio olisi neljä. Jos kaikki varkaat yhteensä veisivät 10% kustakin rahamäärästä (eli x = 10), niin koko rahasta jäisi neliulotteisessa systeemissä jäljelle 0.9^4 = 0.65. Näin varastamallakymmesnes- tai sadasosan ulottuvillasi olevista rahoista olisit laskenut systeemin TUOTTAVUUTTA (teho1 x teho2 x teho 3 x teho4) 35%, mistä vakioina pysyvien kulujen jälkeen saat prosentteina palkkasi ym tulosi. Jäät siis varastaessasi miinuksen puolelle, kun vaikutus koko yhteiskunnan elintasoon ja sen kautta omaasi lasketaan myös!
Tästä syystä älykkään ei kannattaisi varastaa, sillä käytännöt huononevat liikaa, mistä hänen omat tulonsa kärsivät olennaisesti. Suuri vahinko on, että kehitysmaat kai usein mieltävät jossain mielessä varastavansa avustusrahoja, jotka eivät kuuluisi heille vaan meille korkean elintason ihmisille. Yo. laskelman mukaan sellainen uskomus heikentää kehitysmaiden talouden tuottavuutta enemmän kuin mitä avustusrahat heitä hyödyttävät.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Tästä syystä älykkään ei kannattaisi varastaa, sillä käytännöt huononevat liikaa, mistä hänen omat tulonsa kärsivät olennaisesti. Suuri vahinko on, että kehitysmaat kai usein mieltävät jossain mielessä varastavansa avustusrahoja, jotka eivät kuuluisi heille vaan meille korkean elintason ihmisille. Yo. laskelman mukaan sellainen uskomus heikentää kehitysmaiden talouden tuottavuutta enemmän kuin mitä avustusrahat heitä hyödyttävät. "
Miten niin ei kannata varastaa jos pystyy huijaamaan niin paljon, että itselle jää paljon enemmän kuin mitä järjestelmän tehokkuudesta huolehtimalla jäisi?
Ei se järjestelmän tehokkuudesta huolehtiminen ole mikään kiitollinen tehtävä vaan saattaa johtaa siihen, etät sinut lyödään ulos järjestelmästä tyhjätaskuna ilman mitään hyötyä. Ei typerät ihmismassat ikinä tajua kuka on oikeasti hyödyttänyt juuri heitä valtavasti ja kuka on toiminut päinvastoin. Tästä syystä ne kenelle kiitos kuuluisi eivät sellaista ikinä tule ihmismassoilta saamaan vaikka uhraisivat koko elämänsä tehokkuudesta huolehtimiseen.
Ei systeemmin tehottomuus haittaa jos itsellä on jo piilossa niin paljon fyrkkaa, että ei ikinä enää tarvitse tehdä työtä. Voi vaikka korkata olutta ja nauttia ilotulituksesta kun karkeloista myöhästyneet köyhät taistelevat heille jääneistä murusista keskenään ja nauttia siitä tosiasiasta, että suurin osa köyhistä on niin tyhmiä, että eivät tajua syyttää juuri sinua. Paras huijaushan on sellainen missä uhri ei edes käsitä tulleensa huijatauksi.
Tämän takia korruptio kannattaa on parempi lentää ulos politiikasta 2 miljoonaa euroa taskussa kuin köyhänä. Kiittämätön maailma joka tapauksessa kampeaa sinut politiikasta ulos joskus jollakin verukkeella.
Jaa, mutta markkinatalous on se joka jyllää, ja markkinatalouden menestys perustuu siihen, että kuitenkin onnistutaan pitkälti maksamaan juuri siitä, mitä toivotaan lisää.
Enpä usko että olisi yhtä hyvä olla miljonääri korruptoituneessa rikollisuuden riivaamassa matalan elintason maassa kuin paikassa, jossa kaikki pyörii hyvin - markkinoiden eikä hankaluuksien säätelemään hintaan. Loppujen lopuksihan se, että kaikki maksaa täällä paljon, ei johdu elintasosta vaan talvesta. Jos lämpimissä hyvän ilmaston kehitysmaissa olisi taloudellisesti yhtä edullinen kulttuuri kuin täällä, pesisivät ne meidät mennen tullen siinä, miten rahat riittävät...