miehet vaan tappelee,ryyppää,raiskaa,sotivat,särkevät ja piereskelee.
hyi!!!!
hyi!!!!
Miehet on sikoja....
Mia
602901
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
ja naiset rakastavat miehiä :)
...pääsiäisenä,kö ?!?
Ainakaan kovaa sellaista...ja isoa...heh ?!?
Ainahan ne `tiput´ siemeniä haikailee...noo,se heille sallittakoon,sillä eivät tiedä mitä haluavat elämältään,kö ?!?
Meikun kun pitää välillä hieman levähtää tuosta vakokylvöstä ;^D,kun ei ihan aina jaksa noiden nuorenpien perässä...mikäköhän siinä(-kin!) lienee, että kokemusta haikailevanet...?!?
Olisko ork...eiku onnen kaipuu,kö ?!?
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Prrrrrrrrr.... köhöm...*kele...nytkö tuo vekkari sitten soi....mnjää...ihan vaan vartin tässä lepäilen vielä,kun oli niin kiva uni menossa...lol
;^D
halusitko herättää keskustelua, vai muutenko vain keräät kaikenlaista stereotypiaa tekstiisi.
Tapella voi kuka tahansa, mutta millä tavalla.
Ryypätäkin voi kuka tahansa.
Harvempi kuitenkin raiskaa.
Piereskely on melko luonnolllista suolen bakteeriflooran aikaansaannosta, lienee Miakin pierryt silloin tällöin.
Hyvä Saddu!
en halua olla ilkeä, mutta tuo kököttely on todella kökkömäisen kuulloista. Minkä ihmeen takia sinun aina pitää se kö työntää joka väliin. Oletko ranskalais-suomalainen,kö? Vii,Vii:)
Kyllä routa porsaan kotiin ajaa,valitettavasti...
Käypäs huviksesi sivulla:
http://www.auschwitz.dk/Women/index.htm
-että kyllä ne naisetkin osaa.
Tuommosii ne femmarit ois jos pääsis valtaan.
Analyyttistä arviointia miehistä. Kyllä naiset osaavat. Viittaanpa siis tähän, kun asiasta taas keskustellaan.
tuskin on Mia nainen.
Miksi täällä aina oletetaan, että typerät kirjoitukset ovat miesten käsialaa? Se alkaa oikeastikin olla leimaavaa ja kertoo omituista kieltä feministien nais- ja mieskuvasta.
nuorison. Pikkuskideillä (huom. sukupuoleton ilmaisu) on lystiä.
pääpipejä löytyy molemmista sukupuolista - enhän minäkään luokittele miehiä miekkoisen mukaan...
"Miksi täällä aina oletetaan, että typerät kirjoitukset ovat miesten käsialaa?"
Se on miestä alentavaa vähättelyä :) Kun täällä keskustellaan tasa-arvosta, asetelma tuntuu olevan lähinnä se, että mies on altavastaajan asemassa. Heijastelisikohan tämä todellista tasa-arvon tila.
Minä olen yrittänyt saada naisia vastaamaan siihen, missä sitä epätasa-arvoa oikein esiintyy. Ei ainoatakaan todellista ja kiistatonta esimerkkiä ole tullut. Kaikki on jotain tunnepohjaisia tai abstrakteja mutu esimerkkejä. Toisaalta esiin ei tuoda kokonaisuuksia. Noukitaan vain sopivimmat palat siltä sun täältä.
Ottakaa naiset itseänne niskasta kiinni ja lopettakaa turhanpäiväinen, perusteeton rutina. Käärikää hihat ja ruvetkaa sanoista tekoihin, kiintiöpaikkojen penäämisen sijasta. Se on paljon mukavampaa kun saa jotain, minkä on omalla työllä tai omilla teoillaan ansainnut.
..vaan, mutta kyllä Mia on nainen. Me kattottiin nimipäiväkalenterista ja siellä luki aivan selkeesti: - 30. huhtikuuta : Mirja, Mirjami, Mia, Mirka, Mirva.
Elikkäs Mia on naisen nimi. Ja taas voinee sanoa, että me oltiin tapojemme mukaisesti neuvokkaita nuoriamiehiä, kun selvitettiin tämäkin pulma.
No, moi.
Vanhempainlomien kustannukset tulee jakaa tasan, nythän ne rasittavat kohtuuttomasti naisvaltaisia aloja ja naisten työnantajia. Tämä vaikeuttaa naisten työllistymistä.
Naisia syrjitään sen vuoksi jos he aikovat tehdä lapsia. Työnantajat toivovat, että lapset olisi tehty jo ennen töihin tuloa esim. opiskeluaikana. Valtio taas ei tue lasten tekoa opiskeluaikana vaan toivoo, että kustannukset menevät työnantajan piikkiin. Työn ja perheen yhteensovittamisongelma on koko perheen yhteinen päänvaiva.
Olempas itse huomannut, että potentiaaliset synnyttäjät henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen ja mahdollisiin perheenperustamissuunnitelmiin tai niiden puuttumiseen katsomatta kohtaavat rekrytointitilanteissa piilosyrjintää. Sitä omalta osaltaan korostaa entisestään laki, joka kieltää perhesuhteiden ja -suunnitelmien utelemisen työpaikkaa hakevalta naiselta. Nainen ei siis voi kertoa, että häntä eivät yhteensovittamisongelmat tule todennäköisesti lähitulevaisuudessa koskemaan. Tosin voihan sitä korrektisti yrittää...Lisääntymisikäisiin miehiin (ja miehillähän tuo vaihe on pitempi kuin naisilla) tuo syrjintä ei jostain syystä ulotu.
Naisten tekemä työ, kuten hoitotyö, on aliarvostetumpaa kuin miesten, vaikka työn sosiaalinen vaativuus on kovempi. Naisten työsuhteet ovat useammin pätkätöitäja osa-aikatöitä hyvästä koulutuksesta huolimatta.
Vanhemmuuden vaikutukset työssäkäyntiin eivät jakaudu tasan. Naisten työura jää katkonaiseksi, mikä usein haittaa työnsaantia ja työssä etenemistä sekä vaikuttaa myös ansiosidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kuten työeläkkeeseen ja äitiyspäivärahaan. Koska naisten tulotaso hoito- ja hoiva-aloilla on alhainen, terveydenhoitomenot ovat Suomessa alhaiset kansainvälisestikin vertailtuna.
Naisten osuus ministeriöiden korkeimmista virkamiehistä on EU-maiden alhaisin.
Valtionyhtiöiden hallintoelimissä on naisten osuus alhainen: vuonna 2000 naiset ovat päässeet mukaan vain kolmen valtionyhtiön hallitukseen.
Naisia on jo yli puolet opiskelijakunnasta, silti Suomessa naisten osuus professorikunnasta oli 21 prosenttia vuonna 2002.
Räikeä sukupuolisyrjintä on tasa-arvolainsäädännön myötä käynyt harvinaisemmaksi, mutta syrjinnän sanktiointi on merkinnyt myös sitä, että se on muuttunut entistä kätketymmäksi ja hienovaraisemmaksi.
"Vanhempainlomien kustannukset tulee jakaa tasan, nythän ne rasittavat kohtuuttomasti naisvaltaisia aloja ja naisten työnantajia. Tämä vaikeuttaa naisten työllistymistä."
Pitääkö biologisia asioita maksattaa työnantajalla ja onko työnantaja, etenkään yksityinen yritys siihen halukas? Olisivatko naiset halukkaita jakamaan äitiysloman tasan miehen kanssa? Olisivatko naiset valmiita luopumaan äitiysvapaasta, joka nimenomaan aiheuttaa naisten putoamista uraputkesta? Toisaalta, kumpi on tärkeämpi äidille, se lapsi vai uraputki? Oletko miettinyt sitä, että yksinäisillä naisilla on lapsia, mutta harvoin niitä on yksinäisillä miehillä. Eikö tämä tasaa tasa-arvoasetelmaa.
"Naisia syrjitään sen vuoksi jos he aikovat tehdä lapsia. Työnantajat toivovat, että lapset olisi tehty jo ennen töihin tuloa esim. opiskeluaikana. Valtio taas ei tue lasten tekoa opiskeluaikana vaan toivoo, että kustannukset menevät työnantajan piikkiin. Työn ja perheen yhteensovittamisongelma on koko perheen yhteinen päänvaiva."
Siinäpä se. Työn ja perheen yhteensovittaminen on koko perheen ongelma, ei niinkään tasa-arvo asia. Nainen on kuitenkin aina se joka loppupeleissä päättää lapsen hankinnasta.
"Olempas itse huomannut, että potentiaaliset synnyttäjät henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen ja mahdollisiin perheenperustamissuunnitelmiin tai niiden puuttumiseen katsomatta kohtaavat rekrytointitilanteissa piilosyrjintää."
Enpä usko, mutta jos niin on, on kyse edelleen biologiasta. Naiset ja miehet ovat erilaisia, eikä työ ole ainoa tasa-arvon mitta. Yritys ei toimi ensisijaisesti tasa-arvohengessä, vaan sen tarkoitus on tuottaa voittoa. Biologialle ei yksinkertaisesti mahda mitään. Nainen voi aina valita lapsen ja mahdollisesti perheen tai työuran välillä. Miehellä ei tätä vaihtoehtoa aina ole.
"Naisten tekemä työ, kuten hoitotyö, on aliarvostetumpaa kuin miesten, vaikka työn sosiaalinen vaativuus on kovempi. Naisten työsuhteet ovat useammin pätkätöitä ja osa-aikatöitä hyvästä koulutuksesta huolimatta."
Miten niin aliarvostetumpaa ja mihin verrattuna? Saako mies hoitaja automaattisesti parempaa liksaa? Toisaalta, ei palkka kerro kaikkea ja lisäksi palkan maksaja on usein julkinen taho, eikä yritys, eli siitä huono palkka. Pätkätöitä ne ovat siitä syystä, että naiset hakeutuvat aloille, jossa pätkä ja osa-aikaistyöt ovat mahdollisia. Miten nimenomaan miehet voisivat auttaa tässä asiassa? Onko se tasa-arvoa, että luonnollisesti syntyneitä mekanismeja muutetaan keinotekoisesti ja suostuuko työnantaja tähän?. Naisilla on täysi vapaus hakeutua ihan mille vain alalle.
"Vanhemmuuden vaikutukset työssäkäyntiin eivät jakaudu tasan. Naisten työura jää katkonaiseksi, mikä usein haittaa työnsaantia ja työssä etenemistä sekä vaikuttaa myös ansiosidonnaisiin sosiaalietuuksiin, kuten työeläkkeeseen ja äitiyspäivärahaan. Koska naisten tulotaso hoito- ja hoiva-aloilla on alhainen, terveydenhoitomenot ovat Suomessa alhaiset kansainvälisestikin vertailtuna."
Ja taas puhutaan rahasta.
"Naisten osuus ministeriöiden korkeimmista virkamiehistä on EU-maiden alhaisin."
Pistäkää sitten töpinäksi, nimittäin nuo korkeimmat virkamiehet jaetaan puolueiden kesken. Päättäjiä ovat pääasiassa kansanedustajat, jotka valitsee kansa.
"Valtionyhtiöiden hallintoelimissä on naisten osuus alhainen: vuonna 2000 naiset ovat päässeet mukaan vain kolmen valtionyhtiön hallitukseen. "
Pistäkää sitten töpinäksi, nimittäin nuo hallintoelinpaikat jaetaan puolueiden kesken. Päättäjiä ovat pääasiassa kansanedustajat, jotka valitsee kansa.
"Naisia on jo yli puolet opiskelijakunnasta, silti Suomessa naisten osuus professorikunnasta oli 21 prosenttia vuonna 2002."
Pitäisikö asettaa kiintiöt?
"Räikeä sukupuolisyrjintä on tasa-arvolainsäädännön myötä käynyt harvinaisemmaksi, mutta syrjinnän sanktiointi on merkinnyt myös sitä, että se on muuttunut entistä kätketymmäksi ja hienovaraisemmaksi."
Niin että mitään loppua syrjinnälle ei ole näköpiirissä?
Huomaatko, että kaikki esittämäsi asiat liittyvät työhön ja sitä kautta rahaan sekä yhteiskunnalliseen valtaan. Isoon osaan esittämistäsi asioista ei voi vaikuttaa muut kuin naiset itse. Naisten pitää hakeutua mainitsemiisi tehtäviin sankemmin joukoin. Jos esimerkiksi tuota professorien määrä tutkittaisiin tarkemmin, uskoisin, että suhde on samaa luokkaa kuin hakeutuneiden määrä. Muuten siitä olisi syntynyt kovaääninen tasa-arvokeskustelu. Jos mietitään sitä, että miksi naiset hakeutuvat töihin julkiselle puolelle, selittää se ehkä jotain. Valtion työntekijöistä 70% ja kuntien työntekijöistä 77% on naisia. Kyllä kai jokainen tietää, etteivät julkisen puolen työt takaa laveaa leipää vaan ainoastaan varmemman toimeen tulon. Myös uraputki luodaan silloin julkisella puolella. Miten miehet voisivat auttaa tässä asiassa? Pitäisikö julkisella sektorilla työskenteleville naisille antaa vaikkapa enemmän palkkaa. Mistä se sitten otettaisiin? Tuskin ainakaan yksityisen sektorin yritykset antavat penniäkään moiseen ilman vastinetta. Jos biologiaa aletaan tasaamaan, yritykset hakeutuvat maihin jossa näin ei tehdä. Kohta tämän jälkeen ei sitten olekaan paljoakaan jaettavaa.
zackin hyvään kommenttiin on vielä pakko lisätä:
"Naisia on jo yli puolet opiskelijakunnasta, silti Suomessa naisten osuus professorikunnasta oli 21 prosenttia vuonna 2002."
tämä on perusesimerkki väärin luetusta tilastosta. se, että naisia on yli puolet opiskelijakunnasta ei liity mitenkään professorikunnan sukupuolijakaumaan. vaikka kaikki, siis 100%, opiskelijoista tällä hetkellä miehiä, olisi professoreista 21% silti naisia. nykyiset professorit ovat opiskelleet vuosia, useimmat vuosikymmeniä sitten, joten tämän päivän opiskelijoiden sukupuolella ei ole mitään tekemistä heidän kanssaan.
Miehet ja naiset tekevät lapset yhdessä joten on reilua tasata myös kustannukset jotka syntyvät lapsesta.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa vanhempainlomien kustannuksia ei jaeta työnantajien kesken, vaan kulut maksaa lomalle jäävän äidin tai isän työnantaja. Kela maksaa kustannuksista osan, mutta alasta riippuen työnantajan maksettavaksi jää tuhansia euroja. Esimerkiksi pankki- ja vakuutusalalla äitiyslomasta työnantajalle aiheutuvat suorat kustannukset ovat 7000-8000 euroa/lapsi. Potentiaalisen synnyttäjän palkkaaminen onkin Suomessa työnantajalle suuri taloudellinen riski, sillä vain murto-osan vanhempainlomista pitää mies. Ei ole siis mikään ihme, että nuorten naisten on Suomessa vaikea päästä perinteiseen vakituiseen työsuhteeseen.
Kyllähän mies yhtälailla voi jäädä äitiyslomalle. Maidot voi pakastaa yms. Mutta tietysti äidit soveltuvat paremmin pienen vauvan hoitajiksi. Sitäpaitsi äitiysloma on kaukana "lomasta". Kyllä pienen vauvan hoitaminen on täyttä työtä.
"Oletko miettinyt sitä, että yksinäisillä naisilla on lapsia, mutta harvoin niitä on yksinäisillä miehillä. Eikö tämä tasaa tasa-arvoasetelmaa." Täytyy tähän vain todeta, että harvemmin niitä lapsia syntyy ilman miehiä(keinohedelmöityksen kautta toki, mutta harvemmin...)
Vanhempainlomat kuormittavat erityisesti kuntien taloutta, sillä kuntien peruspalvelut, opetus ja terveydenhoito ovat naisvaltaisia aloja. Kyseessä on valtava rahansiirto verovaroin ylläpidetyltä kuntasektorilta elinkeinoelämän miesvaltaisille aloille.
Naisten tekemän hoivatyön aliarvostuksen näkee palkasta. Kirvesmiehet, metallimiehet, talonmiehet jopa jätekuskin apupoika saa parempaa palkkaa.
Luuletko ettei enemmistö naisista haluaisi vakipaikkaa, vaan että vartavasten hinkuvat pätkätöihin. Hohhoijaa...kyllähän se niin on, että
kunnat hakevat viimeiseen asti säästöjä ja laskun tästä maksavat hyvin koulutetut naiset jotka eivät voi suunnitella elämäänsä. Julkinen sektori ei tarjoa varmaa toimeentuloa, sehän on hyvin suhdanneherkkä. Lama-aikanakin naisia irtisanottiin todella paljon.
Kunnista. Työnarvioinnin suurimmat ongelmat kuntasektorilla johtuvat siitä, että kunnissa on samalla työpaikalla käytössä kaksi erillistä arviointijärjestelmää. Toinen koskee teknisen alan henkilökuntaa, joista yli 90 % on miehiä, ja toista sovelletaan muuhun henkilökuntaan, joista suurin osa on naisten matalapalkka-aloja.
Se että naisia ja miehiä arvioidaan samassa työpaikassa eri arviointijärjestelmillä johtaa siihen, että:
Naisten ja miesten töiden vaativuuksia ja palkkoja ei voida verrata toisiinsa, vaan vertailu tehdään miesten aloilla miesten kesken ja naisten aloilla naisten kesken. Tämä taas johtaa siihen, että erot miesten ja naisten palkkojen välillä eivät vähene vaan pysyvät muuttumattomina. Vain yksittäisissä tapauksissa palkka voi nousta vähän.
Samalla vaativuustasolla miehet saavat enemmän palkkaa kuin naiset.
"Onko se tasa-arvoa, että luonnollisesti syntyneitä mekanismeja muutetaan keinotekoisesti ja suostuuko työnantaja tähän?. Naisilla on täysi vapaus hakeutua ihan mille vain alalle."
Palkkatyö määritellään kodin ulkopuoliseksi työksi, josta saadaan korvaukseksi rahaa. Kuitenkin naiset ovat tehneet muutakin kuin perinteisiä kotitaloustöitä Suomessa kautta aikojen esim. maataloustöitä ja työtä toisten kodeissa: piiat, mökkien ja torppien emännät työskentelivät maataloissa raskaissa pelto- ja navettatöissä ruokaa ja asuntoa vastaan.
Kotiäitiys sellaisena, kuin me sen nykyään ymmärrämme (äiti kotona yleensä korkeintaan parin, kolmen lapsen kanssa, lähinnä kevyitä taloustöitä jne.) on oikeastaan syntynyt vasta 1900-luvulla eli sitä myöten, kun kehittyi tämä ns. keskiluokka. Aiemmin naiset olivat toki olleet lasten kanssa kotona, mutta he tekivät niin kovasti töitä, ettei siitä liiennyt juurikaan aikaa muulle kuin lasten pakolliselle imetykselle. Lapset hoitivat useimmiten sisarukset tai ketkä nyt ehtivät. Joskus ei hoitanut kukaan ja lapsi kuoli. Yläluokka puolestaan lähetti lapsensa imettäjille ja myöhemmin heistä huolehtivat lastenhoitajat ja opettajat. Vasta 1900-luvun aikana äideillä alkoi olla aikaa todella keskittyä lastensa hoitoon sen sijaan, että aika olisi mennyt pääasiassa hengissä selviämiseen. Lisättäköön vielä, että lastenhoitokin on ihan oikeaa työtä
Työläisnaisilla oli tarve saada työtä, jotta saivat hankittua leipää itselleen ja lapsilleen: naisten merkitys perheen elatuksen kokoon saamiseksi oli tärkeä ja suorastaan välttämätön. Tämä kyseenalaistaa vanhan kuvan esim. maatalousyhteiskunnasta, jossa miehet elättivät perhettään ja naiset vaalivat kotiliettä. Leipä oli pieninä palasina maailmalla ja koko perhettä, usein jopa lapsia, tarvittiin sen kokoon haalimiseen. Vuosisadan alussa piian palkka oli markka ja rengin samassa ajassa puolitoista markkaa, eli naisen työn arvo oli 2/3 miehen työn arvosta.
Esimerkiksi laki naisten ja miesten tasa-arvosta olisi tarpeeton, ellei meillä olisi kirjoittamatonta lakia, jonka mukaan naisilla ja miehillä on erilaiset oikeudet, heidän suorituksiaan arvioidaan eri mittareilla, heidän tekojaan tulkitaan ja heidän persoonaansa arvioidaan eri kriteerein. Ja siitä huolimatta, että meillä on laki naisten ja miesten tasa-arvosta, se ei useinkaan toteudu, ellei tätä asiaa erityisesti muisteta pitää mielessä.
Alistajaa ei ole ilman alistujaa. Se on totta, että naisten tulee olla rohkeampia, mutta kasvatus on melko pitkän ajan tukenut naisen vetäytyvää roolia. Naisilla on esille tulossa oppimista. Naisen pitää olla kuitenkin pätevämpi ja parempi kuin miehen, että häntä kuunnellaan. Naisen mielipiteet helposti ohitetaan. Isäntähenki on edelleen voimakas, naisten esille tulo on niin uusi asia historiassamme. Miesten keskinäinen hegemonia on vahva. Kun naisia on vähän esim. yritysten johdossa siihen kuluu hirveästi voimavaroja, että saa äänensä kuuluviin. Naisen tulee olla siis hyvin vahva, etteivät miehet pääse häntä alistamaan, sekö oli viestisi naisille?Sitten yleistys: Miesten on yleensä helpompi huseerata politiikassa,yritysten johdossa sillä heillä ei ole ensikäden vastuuta perheestä ja lapsista. Kun on aikaa keskittyä hyvin tehtäviinsä niin itsevarmuuttakin syntyy enemmän. Tätä ensikäden vastuuta ei liene kovin vaikea jakaa sukupuolten kesken:)
"Pitääkö biologisia asioita maksattaa työnantajalla ja onko työnantaja, etenkään yksityinen yritys siihen halukas?"
niin ensin käsket naisia menemään kovasti töihin mille alalle haluavat ja ottamaan asiat haltuun, mutta onkohan se yksityinen työnantaja kovin halukas palkkaamaan naista, joka on hänen näkökulmastaan kävelevä rahallinen aikapommi(tasaamattomat vanhempainloman kustannukset ovat korkeat)... eli se
siitä tasa-arvosta työelämässä ja vapauden valinnasta.
Jos muutosehdotus vanhempainloman kustannusten tasauksesta tulisi julkiseen keskusteluun, miten sinä selittäisit naisvaltaisten yritysten omistajille miksi vastustat sitä?
Kokonaiskulut olisivat suunnilleen samat, vaikka tasausta tehtäisiin.
Siis kysymys oli sinulle Zack ei minulle:)
Uusista yliopisto-opiskelijoista on ollut naisia yli puolet 1970-luvulta lähtien. Naisten suorittamien tohtorintutkintojen määrä on kasvanut jatkuvasti, vuonna 2002 lähes 46 prosenttia tohtorintutkinnon suorittajista oli naisia.
Naisten osuus (%) ylimmistä yliopistoviroista
naisia 2 267, 36 %
miehiä 4 029, 64%
yhteensä= 6 296
tietoa:)
mutta kuten jo sanoin, tämän päivän opiskelijakunnan sukupuolijakaumalla ei ole mitään tekemistä professorikunnan sukupuolijakauman kanssa.
väännetään rautalangasta:
entä jos ensi syksynä yliopisto-opinnot aloittaisi pelkästään naisia? eli aloittaneista 0% olisi miehiä. vaikuttaisiko se jotenkin professorikunnan sukupuolijakaumaan? ei. et voi vetää mitään johtopäätöksiä tämän päivän opiskelijoiden sukupuolijakaumasta liittyen professorien sukupuoliin.
mielenkiintoinen tilasto muuten. enemmän asiaan kuitenkin liittyisi sellainen tilasto, jossa nähtäisiin, kuinka suuri osa professorin virkoihin hakijoista on ollut naisia. tuo tilasto ei todista yhtään mitään. kannattaa ehkä rajata tilasto viimeisen 15 vuoden ajalle. suomi on kuitenkin aikaisemmin ollut aika epätasa-arvoinen maa, mutta onneksi täällä on nykyään hyvä olla lähestulkoon kaikilla, sukupuoleen katsomatta :)
Kirjoituksesi ei sisältänyt mitään olennaisesti uutta, johon en olisi kommentoinut jo edellisessä kirjoituksessa. Olisin odottanut sinun vuorostasi kommentoivan minun ajatuksiani. No kuitenkin ...
Miksi miehen työnantajan pitäisi maksaa äitiysloman aiheuttamia kustannuksia? Eikö tämä asia hoideta perheessä sisäisesti. Asia on toinen jos äitiysloma jaetaan tasan miehen ja naisen kesken tai että tähän annettaisiin mahdollisuus.
Kuten tiedät, julkisen puolen työntekijöistä naisia on yli 70 %. Oletko miettinyt mistä heille maksettavat palkkarahat pääosin tulevat? Julkinen sektori itse tuottaa hyvin vähän, eli rahat tulevat valtion ja kuntien kassasta. No mistä se raha sinne tulee. Se tulee suurimalta osin yksityisiltä yrityksiltä. Mikäli esimerkiksi äitiyslomasta aiheutuvia kustannuksia alettaisiin tasaamaan, olisi se rahan siirtoa yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille.
Oletko miettinyt mitä muita vaikutuksia tällä kustannusten tasaamisella olisi. Se jakaisi työnhakijoita yhä useampaan kategoriaan. Paras vaihtoehto työnantajalle olisi naimisissa oleva nainen tai mies, jonka kumppani on töissä. Huonoin vaihtoehto olisi yksinäinen lapsentekoiässä oleva nainen. Paras olisi luonnollisesti yksinäinen mies. Erittäin huono olisi nainen jonka mies olisi työtön jne. Uskoisin kuitenkin, että suurin haitta työnantajalle ei ole se, mitä tuo äitiysloma kustantaa vaan se, että työ jää vaille tekijää. Joudutaan haeskelemaan tuuraaja ja antamaan opastus työhön.
Oletko miettinyt millä omilla konkreettisilla keinoilla naiset pystyisivät lisäämään tasa-arvoa. Onko naiset valmiita luopumaan jostain, ikään kuin vaihdossa johonkin toiseen.
Oletko miettinyt tasa-arvoa laajemmalla perspektiivillä? Ei ansiotaso ole se ainoa tasa-arvon mitta.
"Miksi miehen työnantajan pitäisi maksaa äitiysloman aiheuttamia kustannuksia? Eikö tämä asia hoideta perheessä sisäisesti. Asia on toinen jos äitiysloma jaetaan tasan miehen ja naisen kesken tai että tähän annettaisiin mahdollisuus."
Miehellä on yhtälainen mahdollisuus jäädä äityslomalle.
"Julkinen sektori itse tuottaa hyvin vähän, eli rahat tulevat valtion ja kuntien kassasta. No mistä se raha sinne tulee. Se tulee suurimalta osin yksityisiltä yrityksiltä. Mikäli esimerkiksi äitiyslomasta aiheutuvia kustannuksia alettaisiin tasaamaan, olisi se rahan siirtoa yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille. "
Millä perusteella julkinen työ tuottaa huonosti. Eikö terveydenhuolto ja opetus vaikuttakaan yhteiskuntaan tuottavasti? huoh...
Koulutuksen ja terveydenhuollon, sosiaalisen infrastruktuurin, heikentyminen vähentää merkittävästi myös kansantalouden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Tuoreen arvion mukaan palkattoman työn, jonka tärkein osa on kotityö, arvo rahassa mitattuna on lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta, eli 40-50%, . Suomessa tehdään viikossa palkatonta työtä noin 94 milj tuntia viikossa. Tämä on enemmän kuin palkkatyötuntien määrä, 85 milj. tuntia viikossa. Pääosan tuosta työstä ovat tehneet ja tekevät naiset. Elämämme on hyvin merkittävältä osin palkattoman työn ja epävirallisen talouden varassa.
Edelleen hoiva on ensisijaisesti naisten työtä, oli sitten kyse ansiotyöstä tai palkattomasta työstä. Mutta kuka meitä hoivaa, jos naiset lopettavat ilmaisen hoivan kodeissa ja pienipalkkaisen, aliarvostetun työn hoiva-aloilla? Milloin tunnustetaan, että ilman hoivaa yhteiskunta yksinkertaisesti lakkaa toimimasta?
Yhteiskunta ei yksinkertaisesti tule toimeen ilman uusia veronmaksajia. Yhteiskunta hyötyy uusista veronmaksajista ja naisten hoivatyöstä.
Kuka sinun eläkkeesi maksaisi ilman uusia syntyviä veronmaksajia?
Vanhemmuudesta johtuvien kustannusten tasaamiseksi on perustettava kaikkien yritysten yhteinen rahasto. Rahaston kautta naisvaltaisten alojen äitiys- ja vanhempainlomista aiheutuviin kustannuksiin tulisivat mukaan miesvaltaiset alat sekä sellaiset alat, jotka ikärakenteensa vuoksi eivät juuri joudu äitiys- ja isyysvapaakustannuksiin osallistumaan.
Tärkeä tekijä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, on yrityskulttuuri. Se, että yritysten ilmapiiriä kehitetään suunnitelmallisesti perheystävälliseksi, luo parhaat edellytykset työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
"Oletko miettinyt mitä muita vaikutuksia tällä kustannusten tasaamisella olisi. Se jakaisi työnhakijoita yhä useampaan kategoriaan. "
Naisten epätasa-arvoisuus työelämässä miehiin verrattuna on suurin ongelma tällä hetkellä.
Kun kustannukset on alunperinkin JAETTU EPÄREILUSTI (=naisvaltaiset alat joutuvat maksamaan äitiyslomien kustannukset), niin miksi sitä ei saisi muuttaa vain sen vuoksi, että samaan aikaan kuin toisilla yrityksillä maksut vähenevät, niin toisilla ne lisääntyvät? se että sama kustannuserä jaetaan eri tavalla yritysten kesken ei nosta palkkakuluja kokonaisuutena. Joidenkin yritysten sosiaalikulut nousisivat, toisten laskisivat.KOKONAISKULUT olisivat melkein samat.
Miksi pitäisi ottaa enemmän huomioon miesvaltaisten yritysten asiat - se on yksi tapa harjoittaa sukupuolidiskriminaatiota. Ai niin naisethan elävät kädestä suuhun periaatteella...
hoivatyö on vain suojatyöpaikka joka naisten pitäisi mieluiten tehdä ilmatteeksi...ei sillä mitään oikeata merkitystä ole.
"Mikäli esimerkiksi äitiyslomasta aiheutuvia kustannuksia alettaisiin tasaamaan, olisi se rahan siirtoa yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille. "
Nykyinen järjestelmä estää naisten palkkojen nostamisen, koska se rasittaa kohtuuttomasti kuntien taloutta. Nykyinen järjestelmä on valtava rahansiirto yksityiselle sektorille.
Jos näin mittavaa siirtoa ei tapahtuisi voisi naisten matalapalkka-alojen palkatkin nousta.
Lapset kuitenkin tehdään yleensä yhteisestä päätöksestä perheessä.
Äitiyspäivärahat, palautuvat myös elinkustannusten kautta kulutuksena... kaikki avustuksethan päätyvät takaisin yrittäjille.
Yhteiskunnallisesti ei arvosteta naisen rooliin kuuluvia asioita, joita mies ei pysty tekemään eli synnyttämään, imettämään . Jos niitä arvostettaisiin myös rahallisesti, lähtisi siitä myös kotiäidin roolin ja kotityön arvostus.
Mistä naisten tulisi luopua..ikäänkuin vaihdossa?
Vaihdossa mihin?
Etpäs sinäkään ole vastannut minun kysymyksiini...
huikkaan tuohon palkattomaan kotityöhön sen, että kenenkään ei ole pakko tehdä palkatonta, huonosti arvostettua kotityötä tai hoitaa lapsia kotona.
Jos se taas on oma valinta, oikean palkkatyön kustannuksella, miksi siitä pitäisi yhteiskunnan maksaa?
Valintakysymys, valintakysymys, jonka seuraukset jälleen tyrkätään yhteiskunnalle.
Onko vähän hullua valittaa omasta valinnastaan? Mielestäni on. Sille pitää sille tehdä jotain eikä ruikuttaa!
"Rahassa mitattuna"...ja sitten näkyi punaista. Loppuun en lukenut, koska pelkään että näkyy violettia hetken kuluttua...;D
"Miehellä on yhtälainen mahdollisuus jäädä äityslomalle."
Miehen vanhempainloman maksimipituus on 6 kk, joka ei lyhennä äitiyslomaa.
"Millä perusteella julkinen työ tuottaa huonosti. Eikö terveydenhuolto ja opetus vaikuttakaan yhteiskuntaan tuottavasti? huoh... "
Julkinen työ on pääsääntöisesti palvelua, joka katetaan verotuloilla. Jos julkisesta opetus- ja terveydenhoitotyöstä laskutettaisiin asiakasta, silloin niiden arvo kyettäisiin suoraan määrittämään euroissa.
"Koulutuksen ja terveydenhuollon, sosiaalisen infrastruktuurin, heikentyminen vähentää merkittävästi myös kansantalouden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla."
Ei kai kukaan sitä kiistä. Kuitenkin kyseisten töiden arvo kyetään määrittämään ainoastaan kilpailuttamalla ne. Sanopa sinä keiden palkkaa pitäisi nostaa ja mistä rahat otettaisiin ja olisiko se käytännössä mahdollista?
"Tuoreen arvion mukaan palkattoman työn, jonka tärkein osa on kotityö, arvo rahassa mitattuna on lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta, eli 40-50%, . Suomessa tehdään viikossa palkatonta työtä noin 94 milj tuntia viikossa. Tämä on enemmän kuin palkkatyötuntien määrä, 85 milj. tuntia viikossa. Pääosan tuosta työstä ovat tehneet ja tekevät naiset. Elämämme on hyvin merkittävältä osin palkattoman työn ja epävirallisen talouden varassa."
Minkä tutkimuksen mukaan näin on? Olisi hauska tutustua miten ja mitä siinä on laskettu. Tarkoitatko tällä, että kotityöstä pitäisi saada palkkaa? Kuka sen maksaisi ja mistä siihen otettaisiin rahat?
"Edelleen hoiva on ensisijaisesti naisten työtä, oli sitten kyse ansiotyöstä tai palkattomasta työstä. Mutta kuka meitä hoivaa, jos naiset lopettavat ilmaisen hoivan kodeissa ja pienipalkkaisen, aliarvostetun työn hoiva-aloilla? Milloin tunnustetaan, että ilman hoivaa yhteiskunta yksinkertaisesti lakkaa toimimasta?"
Yksityistetään ja kilpailutetaan koko julkinen sektori, niin palkat asettuvat oikeisiin uomiinsa. Tosin siinä menetettäisiin kolmannes työpaikoista, tahti kiristyisi ja saattaisivat jopa palkat tippua.
"Yhteiskunta ei yksinkertaisesti tule toimeen ilman uusia veronmaksajia. Yhteiskunta hyötyy uusista veronmaksajista ja naisten hoivatyöstä. Kuka sinun eläkkeesi maksaisi ilman uusia syntyviä veronmaksajia?"
Ei edellytä kommentoimaan.
"Vanhemmuudesta johtuvien kustannusten tasaamiseksi on perustettava kaikkien yritysten yhteinen rahasto. Rahaston kautta naisvaltaisten alojen äitiys- ja vanhempainlomista aiheutuviin kustannuksiin tulisivat mukaan miesvaltaiset alat sekä sellaiset alat, jotka ikärakenteensa vuoksi eivät juuri joudu äitiys- ja isyysvapaakustannuksiin osallistumaan. Tärkeä tekijä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, on yrityskulttuuri. Se, että yritysten ilmapiiriä kehitetään suunnitelmallisesti perheystävälliseksi, luo parhaat edellytykset työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen."
Tämän suuntaisiin muutoksiin en usko olevan suomessa varaa. Se ei kuitenkaan ole tasa-arvo asia, ettei yksityiset yritykset halua tai kykenen rahoittamaan julkisen puolen palkkoja yhtään enempää kuin ne jo nyt joutuvat rahoittamaan. Jos kustannuksia lisätään, yritykset hakeutuvat maihin, joissa moisia kustannuksia ei ole. Eri asia on jos homma saataisiin hoidettua globaalisti.
"Naisten epätasa-arvoisuus työelämässä miehiin verrattuna on suurin ongelma tällä hetkellä."
Voi kuule ota jo ne lappuset silmiltäsi. Kyllä kai ne työelämän todelliset ongelmat ovat ihan muualla. Huomattavasti suurempia ongelmia ovat "Kiina-ilmiö", joka koskettaa ensikädessä enemmän miehiä, ja sitä kauttanaisia eli julkista sektoria. Alueelliset ongelmat työnsaannissa. Alueellinen epätasa-arvo. Halpatyövoiman tulo. Työttömyys yleensä.
"Kun kustannukset on alunperinkin JAETTU EPÄREILUSTI …"
Vai niin.
"Miksi pitäisi ottaa enemmän huomioon miesvaltaisten yritysten asiat"
Yksityisen puolen yritykset ovat niitä jotka tuovat sen leivän julkiselle sektorille. Ei kai lypsävää lehmää ole syytä rutistaa kuiviin. Tämä ei ole sukupuoli asia.
"Mikäli esimerkiksi äitiyslomasta aiheutuvia kustannuksia alettaisiin tasaamaan, olisi se rahan siirtoa yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille. "
Yksityinen sektori maksaa jo nyt julkisen sektorin ylläpidon.
"Nykyinen järjestelmä estää naisten palkkojen nostamisen, koska se rasittaa kohtuuttomasti kuntien taloutta. Nykyinen järjestelmä on valtava rahansiirto yksityiselle sektorille. Jos näin mittavaa siirtoa ei tapahtuisi voisi naisten matalapalkka-alojen palkatkin nousta. Lapset kuitenkin tehdään yleensä yhteisestä päätöksestä perheessä. "
Julkiselta sektorilta ei yksityiselle sektorille tule euron euroa. Jos jotain tuleekin, ne on niitä samoja rahoja jotka yksityinen sektori on julkiselle maksanut. Ainoa tapa määrittää palkkataso on yksityistää ja yhtiöittää sekä kilpailuttaa kyseiset työt.
"Äitiyspäivärahat, palautuvat myös elinkustannusten kautta kulutuksena... kaikki avustuksethan päätyvät takaisin yrittäjille."
Taas väärin. Lähes kaikki rahat joutuvat ennemmin tai myöhemmin lopulta veroina valtiolle. Tokihan julkisen sektorin työntekijätkin maksavat veroja, mutta se on vain palautusta valtion ja kuntien maksamista palkoista. Ainoastaan yritykset ja yritysten työntekijät tuovat järjestelmään uutta rahaa.
"Mistä naisten tulisi luopua..ikäänkuin vaihdossa? Vaihdossa mihin?"
Tällä tarkoitin lähinnä sitä, että jos naisen asemaa yhteiskunnassa parannetaan esim. sälyttämällä miesten työnantajille kustannuksia, eli huonontamalla miehen asemaa, olisivatko naiset valmiita luopumaan jostain? Jos naisten palkkoja nostettaisiin ja miesten palkat pysyisivät samana tai laskisivat olisivatko naiset valmiita luopumaan jostain?
Suostuisivatko naiset jakamaan äitiysloman tasan miesten kanssa?
Olisivatko naiset valmiita luopumaan hoitovapaasta?
Voitaisiinko koulujärjestelmää muuttaa, jotta lukio ja yliopisto-opiskelijoiden sukupuolijakautumaa saataisiin oikaistua?
Voitaisiinko julkisin varoin rahoittaa miestutkimusta?
Voitaisiinko tasa-arvoa avioerotilanteessa parantaa?
Voitaisiinko kunnallisen sosiaaliturvan tasa-arvoa parantaa?
Voisiko valtio panostaa miesten syrjäytymisen ehkäisyyn?
Voitaisiinko fyysisten ulkotöiden ja siistien sisätöiden sukupuolijakaumaa pyrkiä tasoittamaan?
Toivoisin sinun vastaavan erityisesti siihen, voisivatko naiset omilla toimillaan parantaa asemaansa?
Kirjoitat perusteellista asiaa, olen täysin samaa mieltä. Minua ärsyttää jatkuva irtonainen huuhaa-huuleilu julkisen sektorin tuottamattomuudesta, varsinkin terveyspalvelu- ja koulutoimen osalta. Kyllä niitä muitakin tarvitaan (vaikka byrokratiaa aivan todella voisi reippaasti karsia ja rationoida, mm. tietosuojavaltuutettu vanhakantaisine ajatusmaailmoineen on vielä monia hyviä ehdotuksia vastaan vastaan).
Jos vaikkapa terveyspalvelut ja koulutoimi yksityisteittäisiin ja niistä alettaisiin periä kustannusvastaavuuden lisäksi normaalit (ja sen ylittävät) voittomarginaalit, niin menisi luu kurkkuun monelta täälläkin pauhaavalta perheenisältä. Nekin, joiden talous kestäisi markkinahinnat, kokisivat elintason laskun, ikävä yllätys tulisi todella kalliiksi. Yksityisvakuutukset voitaisiin tietysti ottaa instrumenttivalikoimaan mukaan, mutta vakuutusmaksujen jatkuva nousu olisi taattu tosiasia. Ja korruptio, välistävedot, ei markkinatalous ole myöskään tunnettua rehellisyydestään, tiedän tarkalleen, mistä puhun. En myöskään pidä oikeana, että vain varakkaiden ja viisaiden terveydestä huolehditaan.
Julkistyönantajien palveluksessa ahertavien pitkälle koulutettujen naisten kohtuuttoman halvaksi arvostettu työpanos on valtava tulonsiirto yksityiselle sektorille. Tämä onni loppuu joskus, olkaa valmiit siihen. Toinen jättimäinen tulonsiirto yksityisaloille ovat valtavat verovaroista myönnetyt elinkeinotuet, jotka eri muodoissaan Suomessa on suhteellisesti huippuluokkaa koko maailmassa. Yrityspuolella on turha narista yleisesti ottaen, sen sijaan yrittäjille ja pienyrityksille pitäisi hoitaa tasoitusta suuriin verrattuna ja työn ns. sivukuluja pienentää.
Mielestäni meidän kansalaisten ja yritysten tulee osallistua sosiaaliturvan, väestönkehityksen, sen koulutuksen ja terveyden turvaamiseen. yritykset tarvitsevan osaavaa työvoimaa, me kaikki yritteliäisyyttä. Yhteinen kohtalo, yhteinen riippuvuus.
Yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta sen verran, että julkisen sektorin on kuitenkin turvatta jonkinlainen perusturva kaikille, myös terveydenhuollossa.
Terveydenhoidon omavastuut Suomessa ovat nyt jo varsin korkeat. Hoitopäivämaksu riippuen hoidon tarpeesta vaihtelee. Jo yksistään pitkästä tehohoitojaksosta voi maksukatto (3000e) täyttyä. Pitää olla hyvätuloinen voidakseen sairastaa jos maksuja vielä korotetaan.
Kaikkea työn arvoa ei voi määrittää rahassa. Olen joskus aikaisemmin kertonut esimerkin infarktipotilaan hoitoketjusta.
Miten määritetään hyvä hoito? Lääkkeille löytyy hinnat, lääkärin ja hoitajan tuntipalkka on hinnoiteltu, ambulanssin välineistö voidaan hinnoitella, samoin osaston ja poliklinikan. Nesteillä, ravinneliuoksilla, ruualla on hinta. Mutta mitä maksaa kuunteleminen, läsnäolo, tukeminen, omaisten kanssa keskusteleminen, kädestä kiinni pitäminen?
Kauhistuttaa tuo skenaariosi työvoiman vähentämisestä ja työtahdin kiristymisestä. Nyt jo toisinaan tuntuu siltä että olisi oltava kolmessa paikassa yhtä aikaa... ja jos palkka vielä putoaa niin se todennäköisesti loppuu kokonaan.
Toisinaan on mielenkiintoista lukea miten paljon ihmiset hoitotyötä todella arvostavat....
Se on ihan hyvä, että jokaiselle suomalaiselle taataan perusturva, peruterveydenhoito, ilmainen opetus jne. Ei näitä toimintoja ole tarvetta yksityistää ainakaan jos kustannukset ja tehokkuus saadaan jotenkin perusteltua.
Se, miten julkisen sektorin oikea palkkataso voidaan määritellä onkin siten vaikeampi asia. Mihin pitäisi verrata vaikkapa sosiaalityöntekijän tai sairaanhoitajan palkkaa. Minä en ainakaan osaa sanoa. Julkisen sektorin palkat ovat kautta linjan huonommat, sukupuoleen katsomatta, kuin yksityisellä sektorilla, joten niiden perusteella palkkoija ei varmaankaan voidaa määrittää. Yksityisellä puolella palkat muodostuvat vallitsevien suhdanteiden perusteella, tulokseen perustuen.
"Kaikkea työn arvoa ei voi määrittää rahassa."
Olen samaa mieltä. Esimerkkejähän on maailma pullollaan. Esimerkiksi automyyjän työ on aika aliarvostettua, vaikka siinä usein tienaa aika hyvin. Palkka on helppo laskea toteutuneen tuloksen perusteella.
" Kauhistuttaa tuo skenaariosi työvoiman vähentämisestä ja työtahdin kiristymisestä."
Ei se ollut skenaario vaan toteamus. En minäkään sitä toivo enkä ennusta, mutta näin kuitenkin pääsääntöisesti tapahtuu, kun toimintoja yksityistetään.
"Toisinaan on mielenkiintoista lukea miten paljon ihmiset hoitotyötä todella arvostavat..."
Jos olet saanut kirjoituksistani sen käsityksen, etten arvosta hoitotyötä, se on väärä. Tuo palkkakysymys ei vaan ole niin yksinkertainen asia. Minulla on sellainen tunne, että hoitotyötä, etenkin sairaanhoitajien työtä arvostetaan aika korkealle. Se, että työtähti on kiristynyt tai työvoimaa vähennetty, ei koske vain hoitotyötä tekeviä. Näin on käynyt kaikilla aloilla, valitettavasti. Yksityiseltä puolelta yksi hyvä esimerkki on Elisa - Radiolija - Soon = Elisa. Lähes 1000 työntekijää sai lähteä. Eikö kuitenkin ole turvallista, että julkisella puolella ei sentään menetellä ihan näin radikaalisti.
" Kuitenkin kyseisten töiden arvo kyetään määrittämään ainoastaan kilpailuttamalla ne. Sanopa sinä keiden palkkaa pitäisi nostaa ja mistä rahat otettaisiin ja olisiko se käytännössä mahdollista?"
Julkisen sektorin kustannustehokkuutta seurataan jatkuvasti. Vertailaan esim. terveydenhoullon menoja bruttokansantuotteeseen. Kansainvälisessä vertailussa Suomalainen terveydenhuolto on erittäin halpa ja tehokas. Terveydenhuollon kustannuksia nostaa kylläkin mittava tuki yksityisille terveyspalveluille.
Terveydenhuollon kustannuksia pienentää nimenomaan hoitajien heikko palkkataso sekä hoitajien alimitoitettu määrä. Kansainvaliselle tasolle päästäksemme olisi hoitohenkilöstön määrää merkittävästi nostettava. Lakialoitetta, hoitjien minimi määrästä, määrästä joka kestäisi kansainvälisen vertailun, ollaan suunnittelemassa. Kuntapuolen työnantajat tosin vastustavat, mutta varmaan laki saadaan aikaiseksi.
Kansainvälisissä palkkavertailuissa Suomalaisten julkisen sektorin heikko palkkataso on silmiin pistävä. Toinen "alipalkattu" ryhmä on on yllättävää kyllä diplomi-insinöörit. Työntekijä puoli selviää vertailussa paremmin, johtuunee paperin korkeasta palkkatasosta.
"Yksityistetään ja kilpailutetaan koko julkinen sektori, niin palkat asettuvat oikeisiin uomiinsa. Tosin siinä menetettäisiin kolmannes työpaikoista, tahti kiristyisi ja saattaisivat jopa palkat tippua."
Kanantaloutta kokonaisuutena tarkastellessa ei ole merkitystä sillä kuka palvelut tuottaa, yksitystämienen on jo nyt lisännyt terveysmenoja Suomessa. Kelan mittava tuki yksityisille terveyspalveluille on tehotonta ja kallista. Yksityisten sairasvakuutuksienkin on todettu nostavan kansantalouden kuluja.
Terve taas...on armoton krapula, mutta yritän nyt vastata:)
Tämä on lainattua tekstiä:
"Ovatko kaikki lapsia hoitavat yhteiskunnan siivelläeläjiä? Päiväkotien työntekijät ja perhepäivähoitajatkin? Yhteiskunta tarvitsee uusia ihmisiä,
että vanhoille voidaan maksaa eläkettä, ylläpitää palveluja.
Tahdotaan vielä ihan erillistä kotiäidin palkkaa, vaikka lapsista maksetaan jokaiselle jo nyt suorastaan ruhtinaallisia summia. Ja jopa eläkettä pitäisi ruveta yhteisistä varoista maksamaan! Kyllä jokaisen naisen tulisi hoitaa oma jälkikasvunsa ja tehdä se ihan puhtaasta huolehtimisen ilosta ja velvollisuudentunnosta.
Harva ymmärtää teidän laillanne, miten olennaisen tärkeää naisten tekemä palkaton työ on! Tarkoitan yleisen hyvinvoinnin ja varsinkin miesten hyvinvoinnin kannalta. Mitä siitä todellakaan tulisi, jos kaikesta naisten tekemästä hoivatyöstä ryhdyttäisiin palkkaa ja eläkettä maksamaan! Hyvänen aika! Verothan pitäisi nostaa pilviin! Tai vaihtoehtoisesti teidän miesten pitäisi luopua aivan liian paljosta - omista eläkkeistänne ja muista etuuksista, ja esimerkiksi siitä peruspalvelusta jonka saatte nyt kotona niin näppärästi. Tottahan ne teille ihan oikeuden ja kohtuuden mukaan kuuluvat!Tottakai meidän naisten tulisi hoitaa omat velvollisuutemme ja huolehtia lapsistamme ilman yhteiskunnallisia tukia ja eläkekertymiä. "
..tuo minusta kertoo ja aika olennaisia asioita
Työn ankara verotus on yksi syy naisten palkkojen pienuuteen. Useimmat naisvaltaiset ammatit ovat nimittäin myös työvaltaisia, eli työn hinta on suuri osa tuotteen tai palvelun hinnasta. Niinpä palkkoja on vaikea nostaa. Sensijaan monilla miesvaltaisilla aloilla, erityisesti teollisuudessa, työvoimakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on pieni. Palkkoja voidaan nostaa ja nostetaan, eikä verojen aiheuttama työvoimakustannusten lisäys ole suuri ongelma. Väärä verotuksen rakenne on ympäristökysymys, se on työllisyyskysymys ja se on tasa-arvokysymys.
Nykyjärjestelmä heikentää naisia palkkaavien yritysten palkanmaksukykyä ja työllistämisedellytyksiä.
"kaikki rahat joutuvat ennemmin tai myöhemmin lopulta veroina valtiolle."
Kerran kaikki rahat palautuvat verojen muodossa valtiolle eikö olisi hyvä niin, että äitiyskustannukset menesivät suurimmaksi osaksi valtion maksettaviksi.
Tuntuu siltä, että vanhempainlomat eivät ole yritysten asia, vaan koko yhteiskunnan. Työnantaja ei siitä lastenteosta juuri hyödykään ainakaan lyhyellä aikavälillä. Yritysmaailma toimii nykyään niin lyhytjänteisesti.
Valtiohan lapsenteosta hyötyy, kun tulee uusia veronmaksajia. Jos yritysten maksamien sosiaalikulujen määrää nostetaan, se merkitsee väistämättä palkkakulujen kasvua ja sitä kautta se nostaa työllistämiskynnystä.
Mutta jos noudatetaan "aiheuttaja maksaa" periaatetta niin silloinhan
äitiyspäivärahan kustannukset perittäisiin lapsen isältä, joka on aiheuttanut raskauden:)
"Mikäli esimerkiksi äitiyslomasta aiheutuvia kustannuksia alettaisiin tasaamaan, olisi se rahan siirtoa yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille. "
Yksityinen sektori maksaa jo nyt julkisen sektorin ylläpidon. "
Valtionyhtiöillä on ollut melkoinen vaikutus Suomen hyvinvointiin. Aina noin 1980-luvulle saakka valtio oli ainoa taho Suomessa, joka pystyi rahoittamaan suurimittaisia teollisuushankkeita. Tätä perua valtionyhtiöitä ovat mm. Valmet, Kemira, Rautaruukki, ja Finnair.
Miten on käynyt kun valtio myy yhtiöitään. Kummasti ne työpaikat Suomesta häviävät.
Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa sotien jälkeiset "menestystarinat" ovat perustuneet valtion aktiiviseen rooliin talouselämässä.
Mitä kylvät, sitä niität. Taloudellinen hyvinvointi perustuu koulutuksen synnyttämiin hedelmiin. Innovaatiot ja keksinnöt, niiden tuotteistaminen ja myyminen vaativat luovia ja osaavia tekijöitä. Tällaisia asioita on vaikea mitata rahallisesti.
"Naisten epätasa-arvoisuus työelämässä miehiin verrattuna on suurin ongelma tällä hetkellä."
Omassa lähipiirissäni hälyttävässä määrin naisten laittomat irtisanomiset ovat lisääntyneet.
(raskauden takia). Tätä vastaan on vaikea taistella ellet halua joutua mustalle listalle. Työntekijöiden palkat hoiva-aloilla ovat surkeat.
Laajemmassa mittakaavassa se globalisaation piru..
Kaakkois-Aasian talouskasvua ovat pitkälti siivittäneet nuoret naiset, jotka työskentelevät surkean pienellä palkalla ja jotka voidaan erottaa heidän mentyään naimisiin tai tultuaan raskaaksi. Monilla naisilla ei ole kuin muutaman vuoden peruskoulutus, eikä yrityksillä ole halua sijoittaa työntekijöidensä kouluttamiseen.
Maissa, joiden vienti ja talous ovat kasvaneet lujimmin vuodesta 1970 vuoteen 1990, on naisten osuus työvoimasta kasvanut jyrkästi. Työolosuhteet ovat huonot, sosiaaliturva olematon, työntekijöiden oikeusturva on heikko eikä työ turvaa elintasoa. Naiset saavat lähteä ensimmäisinä, kun työntekijöitä irtisanotaan,
Suuret ylikansalliset yhtiöt ovat voimakkaasti siirtäneet tuotantoaan halvan työvoiman maihin, myös halvasta maasta vielä halvempaan. Naiset ovat suosittua työvoimaa, koska he työskentelevät matalilla palkoilla ja huonoissakin olosuhteissa. Vientituotantoon suuntautuneessa teollisuudessa suurin osa työntekijöistä on naisia.
Työvoimavaltainen tuotanto on aina ja kaikkialla ollut naisvaltaista tuotantoa. Tyypillistä naisteollisuutta ovat olleet tekstiilien, nahkan ja elintarvikkeiden käsittely, lelutuotanto, elektroniikan ja lääkkeiden tuotanto sekä jotkut työpaikat kemikaalien, kumin- ja metallintuotannossa
Kaikkein köyhimmistä, alle dollarilla päivässä elävistä jopa 70% on naisia, useat yksinhuoltajia, kiitos uusliberalistisen talouspolitiikan.
Naisten työmäärä on keskimäärin 20% suurempi kuin miesten: teollisuusmaissa noin 7-28%, Etelän maissa noin 20%. Japanilaisen tutkimuksen mukaan palkaton työ muodostaa 15-23% BKT:sta, ja käytännössä täysin naisten harteilla.
Aikamoisia vaikutuksia on myös Euroopassa. Saksassa yli 80% vaateteollisuuden tuotteista on peräisin ulkomailta, lähes puolet Etelän maissa.
... huono olo...täytyy käydä yrjöllä......10minuutin tauko..aah, nyt taas jaksaa:D
Vaihtohomma. Onko oikeasti niin, että miesten syrjäytyminen, huonompi koulumenestys on naisista riippuvaista. Uskon, että miestutkimusta miehillä on ollut aina mahdollista tehdä, taitaa olla enemmän kiinnostuksen puutetta. Ainakin sen aloittaminen olisi ollut varmasti
helpompaa kuin naistutkimuksen.
"Voitaisiinko koulujärjestelmää muuttaa, jotta lukio ja yliopisto-opiskelijoiden sukupuolijakautumaa saataisiin oikaistua? "
Miten muuttaisit?
Esimerkiksi mieskiintiöiden vaatiminen opettajankoulutukseen kuvastaa sitä, että miestä pidetään miehen parhaana opettajana. Mikään ei kuitenkaan estä miehiä hakeutumasta opettajiksi, sinne vaan.
Tottakai naiset voivat omilla toimillaan parantaa asemaansa. Sehän nyt on nähty
ettei kaikkea voi saada, jo miesten osalta. Jos mies haluaa hienon uran niin hän joutuu uhraamaan työlleen kaiken ajankäyttönsä. Elämään ei mahdu ystäväpiirin ylläpitämistä, ei lasten kasvattamista, ei perheen perustamista eikä harrastuksia.
Toivon, että yhteiskunta kehittyy niin, että miehet ja naiset pystyvät paremmin sovittamaan perhe-ja työelämän yhteen.
Mutta onkohan meillä globalisaation edetessä elintason lasku edessä? Ikuinen talouskasvu ei ole mahdollista. Toisten taloudellinen hyöty on usein toisilta pois.
Et ole vastannut:
Jos muutosehdotus vanhempainloman kustannusten tasauksesta tulisi julkiseen keskusteluun, miten sinä selittäisit naisvaltaisten yritysten omistajille miksi vastustat sitä?
Antakee aspiriinia...
..kuusiosaista korjaussarjaa. Aspiriinista saa vain vatsanpuruja.
Rahat kun menivät baariin, niin aattelin kokeilla laihialaista oksennusta: älä heitä ravitsevia klönttejä hukkaan vaan pidä hampaat tiukasti yhdessä niin sattumat jäävät talteen.
Myös minä olen ymmärtänyt, että suomessa julkiset terveydenhoitokustannukset muodostavat pienemmän osuuden bkt:sta kuin muissa vastaavissa EU -maissa, tai ainakin suomi sijoittuu kauas keskiarvon alapuolelle. Olen kyllä samalla kullut, että suomalaisen terveydenhoidon tasoa on arvosteltu riittämättömäksi. Onko se kustannuksiin nähden tehokas, sitä en tiedä (tilasto tai tutkimus?). Jos on niin hyvä, koska silloin ei ole tarvetta supistaa henkilökuntaa. Mikäli kuitenkin kustannukset nousevat, tämäkin vaara on olemassa.
"Terveydenhuollon kustannuksia pienentää nimenomaan hoitajien heikko palkkataso sekä hoitajien alimitoitettu määrä."
Ehkä osaaltaan. Mikä on (Julkinen sektori jatkossa JS):llä esim. sairaanhoitajan keskipalkka? Mitä sen pitäisi olla? Paljonko sairaanhoitajien määrää pitäisi nostaa? Entä esim. palomiehet ja poliisit, pitäisikö heidän palkkoja ja määrää tarkistaa? Entä muut JS:n työntekijät? Mistä nämä rahat otetaan?
"Kansainvälisissä palkkavertailuissa ..."
Suomessa on kauttalinjan matala palkkataso verrattuna muihin vastaaviin EU -maihin. Erityisesti korkeasti koulutettu työvoima on edullista, kuten myös sairaanhoitajat. Sillä, että sairaanhoitajat lähtevät ulkomaille, saattaa tulevaisuudessa olla vaikutusta heidän palkkatasoonsa suomessa.
Muistatko millä perusteilla kansanedustajien palkkoja nostettiin noin 3-4 vuotta sitten. Niitä verrattiin muiden EU -maiden k.edustajien palkkoihin huomioimatta maiden yleistä palkkatasoa. Kansalaiset tuomitsivat tämän suurena vääryytenä.
Julkisten palveluiden yksityistämisessä ei minunkaan mielestä ole mitään järkeä. Pointtini olikin, että tällä saataisiin ehkä paremmin määriteltyä se oikea palkkataso. Palkkatason muodostumisessa yksi iso tekijä on kysynnän ja tarjonnan suhde, ellei työllä ole helposti laskettavaa euromääräistä arvoa. Työnantajat pyrkivät pitämään palkat niin alhaalla kuin mahdollista. Uskoisin, ettei tämä ole mikään sukupuolten välinen tasa-arvokysymys.
Nyt tämä alkaa mennä jo työn puolelle. Aloitetaan vaikkapa uusi keskustelu joskus ja otetaan asiat vaikka paloina yksi kerrallaan. Sait sinä sentään sen aikaan, että enää en penää naisilta vastauksia, koska sinulta niitä tulee vähän liiankin kanssa :) Se tässä oli uutta, että keskustelu pysyi, pienestä puolin ja toisin tapahtuneesta provosoinnista, aika lailla asialinjalla. No ei nyt ihan kokonaan vielä luovuteta.
"Jos muutosehdotus vanhempainloman kustannusten tasauksesta tulisi julkiseen keskusteluun, miten sinä selittäisit naisvaltaisten yritysten omistajille miksi vastustat sitä?"
Samoilla sanoilla kuin aikaisemmissa viesteissä.
Oli hauska keskustella. Nyt minä osaltani luovutan :)
Suomalaisen terveydenhuollon taso on ainakin toistaiseksi vielä melko hyvä. Suuria eroja kuntien välillä on, varsinkin hoitoon pääsyssä. Vietin opiskeluaikoina osan työharjoitteluista ulkomailla ja voin olla hiljaa mielessäni tyytyväinen olostani Suomessa... :) Vaikkakin huolen aiheita alkaa olla yhä enemmän, lienee vain ajan kysymys, jos sama linja jatkuu.
Osuit ehdottoman oikeaan ottaessasi esille poliisit ja palomiehet! Oman erityislisänsä koko soppaan toi vielä palomiesten eläkeiän nostaminen. Kerran olen kamppeita päälleni kokeillut... hyvä kun jaksoin jalkojani liikuttaa savusukellusvehkeet päälläni!
Ja mistä rahat otetaan... Hyvä kysymys!
Oli hedelmällistä keskustelua, kiitos vain:)
Terveydenhoidossa on käytettävisswä monenlaisia mittareita joilla tuottavuutta seurataan. On hoitoisuusluokituksia, lakennallisia sairaspäiviä ja kansainvälisiä vertailuja jne... Markkinointitutkimukseien varassa ei ole työskennelty vuosiin.
Suomalaisen terveydenterveydenhoidon määrä on riittämätön pitkien hoitojonojen vuoksi. Hoitajien liian niukka mitoitus laskee vanhusten hoidon tasoa. Muuten Suomi pärjää vertailussa hyvin.
Kansainvälinen palkkavertailu ei myöskään ole markkinointitutkimusta. Palkkavertailua tehdään myös siten että vertaillaan maan sisäisiä palkkauksellisia eroja, verrataan niitä kansantuloon ja vertaillaan kansainvälisesti. Hoitohenkilöstön palkkauksen kehnous on silmiin pistävää kaikilla mittareilla mitatuna. Kyllä korjausta tarvittaisiin aiemmin, ennenkuin hoitajapula yllättää. Maamme voi pärjätä pieniä aikoja jopa ilman mainontaa, mutta sairaanhoitajitta ei. Virosta ei niin mittavasti tänne ole halpaa työvoimaa tulossa.
Kuntapäättäjänä en ole myöskään innoissani nostamassa hoitajien pälkkausta.
Palomiesten ja poliisien palkkat ovat huonot, mutta merkittävästi paremmalla tasolla kuin terveydenhoitohenkilöstön. Palkkausta nostavat kaikilla ryhmillä ns. vuorotyölisät, hoitajilla vuorotyölisien prosentit ovat kautta linjan vähäisempiä, osin olemattomia (iltatyölisä, lauantailisä.)
buu, valittelit tuolla kirvesmiehien ja metallimiehien hyviä palkkoja. nämä palkat on "ansaittu" vuosia sitten lakoilla. ja miksei naisia näy metsissä ja konepajoissa? työ ei enää ole mitenkään älyttömän fyysistä, joten myös naiset selviytyisivät aivan hyvin siitä. joten miettikää ajoissa oma alanne, ja jos töissä huomaatte, että palkka on liian pieni, tehkää asialle jotain. "kutsumusammateissa" on usein pieni palkka.
"Millä perusteella julkinen työ tuottaa huonosti. Eikö terveydenhuolto ja opetus vaikuttakaan yhteiskuntaan tuottavasti? huoh..."
juu kyllä näin varmastikin on, mutta tuosta henkisestä pääomasta(lienee oikea sana?) on vaikea maksaa palkkaa jolla ostaa makkaraa leivän päälle.
"Tuoreen arvion mukaan palkattoman työn, jonka tärkein osa on kotityö, arvo rahassa mitattuna on lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta, eli 40-50%, . Suomessa tehdään viikossa palkatonta työtä noin 94 milj tuntia viikossa. Tämä on enemmän kuin palkkatyötuntien määrä, 85 milj. tuntia viikossa. Pääosan tuosta työstä ovat tehneet ja tekevät naiset. Elämämme on hyvin merkittävältä osin palkattoman työn ja epävirallisen talouden varassa."
lähde?
"Edelleen hoiva on ensisijaisesti naisten työtä, oli sitten kyse ansiotyöstä tai palkattomasta työstä. Mutta kuka meitä hoivaa, jos naiset lopettavat ilmaisen hoivan kodeissa ja pienipalkkaisen, aliarvostetun työn hoiva-aloilla? Milloin tunnustetaan, että ilman hoivaa yhteiskunta yksinkertaisesti lakkaa toimimasta?"
hienoa, naiset. me siis todella pidämme tätä yhteiskuntaa pystyssä YHDESSÄ. samalla tavalla voidaan sanoa, että yhteiskunta sortuisi jos kaikki miehet lopettaisivat hommat. ansiotyön voit tuosta jättää saman tien pois, monta kertaa on jo sanottu, että jokainen aika pitkälti valitsee itse mitä töitä tekee. tuskinpa ketään sinne hoiva-alalle on pakotettu. pistäpä esimerkkejä tuosta ilmaisesta, kotona tapahtuvasta hoivasta. esimerkiksi ei käy stereotypia pariskunnasta, jossa nainen laittaa ruokaa ja mies istuu sohvalla katsoen tv:tä ja juoden kaljaa.
"Vanhemmuudesta johtuvien kustannusten tasaamiseksi on perustettava kaikkien yritysten yhteinen rahasto. Rahaston kautta naisvaltaisten alojen äitiys- ja vanhempainlomista aiheutuviin kustannuksiin tulisivat mukaan miesvaltaiset alat sekä sellaiset alat, jotka ikärakenteensa vuoksi eivät juuri joudu äitiys- ja isyysvapaakustannuksiin osallistumaan.
Tärkeä tekijä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa, on yrityskulttuuri. Se, että yritysten ilmapiiriä kehitetään suunnitelmallisesti perheystävälliseksi, luo parhaat edellytykset työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen."
tyypillistä feministin puhetta. miksi vain naisvaltaisilla aloilla? miksei kaikilla aloilla? kumpikin vanhempi ei vain yksinkertaisesti voi jäädä äitiys/isyyslomalle samaan aikaan. kuka ne työt sitten tekisi? et kai oikeasti tarkoita, että joku yritys x joutuisi maksamaan vauva b:n hoitokuluja vain siksi, että firmassa on töissä niin vanhoja ihmisiä, etteivät he enää hanki lapsia? missä on tasa-arvo tästä? en minä halua maksaa sinun lapsistasi. en ole niistä vastuussa. omissanikin tulee olemaan aivan tarpeeksi.
"Naisten epätasa-arvoisuus työelämässä miehiin verrattuna on suurin ongelma tällä hetkellä."
onko oikein poistaa ongelma muuttamalla se joksikin toiseksi?
"Nykyinen järjestelmä estää naisten palkkojen nostamisen, koska se rasittaa kohtuuttomasti kuntien taloutta. Nykyinen järjestelmä on valtava rahansiirto yksityiselle sektorille.
Jos näin mittavaa siirtoa ei tapahtuisi voisi naisten matalapalkka-alojen palkatkin nousta.
Lapset kuitenkin tehdään yleensä yhteisestä päätöksestä perheessä."
kuten jo on sanottu, naiset ovat itse halunneet kuntiin töihin. kukaan ei ole pakottanut kouluttautumaan lähihoitajaksi jne.
ja minun mielestäni zack on ihan kiitettävästä vastannut kysymyksiisi.
itse en kovin paljon arvosta kotiäitiyttä, koska lapsen on hyvin tärkeää saada olla paljon muiden lasten seurassa. päivähoitopaikkoja sen sijaan tulisi olla paljon enemmän. ei sillä, etteikö kotiäitiys olisi työn määrässä aivan palkkatyöhön rinnastettavaa, mutta itse laittaisin lapseni tarhaan, jahka ovat tarpeeksi vanhoja. ja siihen asti tämä nykyinen systeemi toimii mielestäni ihan hyvin(eli yleensä toinen vanhempi kotona, toinen töissä).
...julkinen sektori kokonaisuudessaan rahoitetaan tulonsiirroilla yksityiseltä sektorilta, jossa ihmiset tekevät sitä tuottavaa työtä, joka saa kaikki pyörät pyörimään.
Mielestäni on vähän hassua puhua "tulonsiirroista" julkiselta sektorilta yksityiselle. Ilman yksityistä sektoria ei olisi mitään "tulonsiirtoja".
Tuo kommenttisi kertoo vain sinun näkökulmasi, millä tarkastelet asiaa.
"yksityiseltä sektorilta, jossa ihmiset tekevät sitä tuottavaa työtä, joka saa kaikki pyörät pyörimään. "
Tämä on niin tätä, toinen puoli on niin helppo unohtaa ja olla pitämättä sitä tuottavana.
Julkinen sektori ei tuota suoranaisesti rahaa, koska ollaan päätetty, että se ei tuota rahaa. Jenkkilässä samat prosessit, jotka meillä ovat julkisia, tuottamattomia - ovat hyvinkin tuottoisia.
Homma pyörii, jos on pyörittäjiä - tästä Suomessa pitää huolta julkinen sektori. JA jos olisimme päätyneet malliin, jossa sairastaminen, terveydenhuolto, lastenpäivähoito olisi yksityistä, se olisi HELVETIN tuottoisaa.
...tosin on huomattava, että on asioita, jotka ovat toisien johdannaisia ja asioita, joiden ansioista voi yleensä olla olemassa noita johdannaisia.
Julkinen sektori rahoitetaan aina tulonsiirroilla yksityiseltä sektorilta. Tämähän on selkeä fakta. Sitten on yhteiskunnan valinta se, mitä pidetään julkisen sektorin asioina, ja mikä jätetään markkinamekanismien "armoille".
En ole nähnyt tulonsiirto-käsitettä ennen käytettävän niin, että tulonsiirtoa olisi se, että helpotettaisiin yksityisen sektorin taakkaa. Lähinnä se on tarkkaan ottaen tulonsiirtojen helpottamista... Ts. annetaan yksityisen sektorin pitää enemmän tuloistaan sen sijaan, että siirrettäisiin niitä julkisen sektorin pyörittämiseen.
Toisaalta yksityinen sektori saa myös yksityisen sektorin johdannaisammatit (jos esim. vakuutustoiminta, terveydenhoito jne on yksityistetty) pyörimään - ei "julkinen sektori" sinänsä. Tämä avaukseni oli nyt lähinnä pointti siihen, että tulonsiirtoja tapahtuu niiltä aloilta, joissa "tulos tehdään" sinne, jotka sitten noin yleensä on katsottu tarpeellisiksi muutoin ihmisten hyvinvoinnin kannalta.
Sinänsä kommenttini tarkoitus ei ollut ihannoida USA:n mallia, vaan kommentoida tuota tulonsiirto-termin käyttöä (jota Sohvin kommentissa pidin vähän omituisesti käytettynä).
Tällä hetkellähän päivähoitajana julkisella sektorilla oleminen on noin palkkausmielessä paljon tuottoisampaa kuin vaikkapa neljän oman lapsen hoitaminen ihan "yksityisesti" kotona. Siinä mielessä esim. päivähoito julkisella sektorilla on ainakin työntekijöilleen paljon "tuottoisampaa".
"Julkinen sektori rahoitetaan aina tulonsiirroilla yksityiseltä sektorilta"
Väitteesi on täysin käsittämätön.
"Tämä avaukseni oli nyt lähinnä pointti siihen, että tulonsiirtoja tapahtuu niiltä aloilta, joissa "tulos tehdään" sinne, jotka sitten noin yleensä on katsottu tarpeellisiksi muutoin ihmisten hyvinvoinnin kannalta."
Toinen yhtä merkillinen ajatus, mihin perustat väitteesi?
Julkisen sektorin tuottamattomuus on pelkkä myytti. Kansantaloutta kokonaisuutena tarkasteltuna on aivan sama kuka palvelut tuottaa. Terveyspalvelujen tuottaminen on taloudellista ja tarkoituksen mukaista toimintaa. Suomessa tämän palvelun tuottaa JS. Ammerikassa terveyspalvelut on yksityistetty, palvelujen tuottaminen vie BKT:stä siellä huomattavasti suuremman osan kuin täällä.
Kallista touhuahan on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen, Suomessa kuitenkin kohtuullisen halpaa, kiitos hyvintoimivan julkisensektorin.
Sosiaalitoimen menoja tarkistellessa täytyy ottaa huomioon se "tuotto" joka tulee siitä ettei nenoja vankilatoimintaan ole, puhumattakkaan vielä rikollisuuden aiheuttamista haitoista..
Kansantaloustiede on mielenkiintoinen tutustumis kohde, On laskettu eurolleen esim. se kuinka paljon yhteiskunta säästää siinä että saadaan yksi nuori ehkäistyksi rikoksien tieltä. Säästö on merkittävää, vaikka kaveri ei tekisi koskaan tuottavaa työtä.
"Tuoreen arvion mukaan palkattoman työn, jonka tärkein osa on kotityö, arvo rahassa mitattuna on lähes puolet Suomen." Arvoio on luultavasti valtionvarainministeriön tuoreimasta tutkimuksesta. Tutkimus on aktuelli siksi, koska nyt on tekeillä suurehko remontti omaishoidontuki järjestelmään. Omaishoitajat ovat ihmisiöä jotka -pääosin palkatta- hoitavat kotona sairaita, vammaisia ja vanhuksia. Osa omaishoitajista toki saa kunnalta avustusta, osa ei. Käytäntö on kirjavaa ja asioihin täytyisi korjausta saada. Tosin kunnille se on valtava menoerä tulevaisuudessa. Lisäksi maksettavaksi tulenat omaishoitajien loma-aika järjestelyt, kunnilta täytyy löytua laitospaikkoja ns, intervallihoidon ajaksi.
no mistä sinä tuon tekstin löysit? jos kysytään lähdettä, ei riitä, että vastataan "luultavasti se on sieltä ja sieltä".
mutta asiaan. katsoin dokumentin omaishoidosta(taisit katsoa sinäkin). olen täysin kanssasi samaa mieltä, että omaishoidon tuki tulisi olla rinnastettavissa normaalista työelämästä saatavaan palkkaan. täytyisi olla jokin perusstandardikorvaus, ja sitten viranomaiset arvioivat, tarvitseeko enemmän.
""Julkinen sektori rahoitetaan aina tulonsiirroilla yksityiseltä sektorilta"
Väitteesi on täysin käsittämätön."
otetaan esimerkiksi kunnallinen kirjasto. kirjastot tekevät määräajoin budjetin, aivan kuin yksityisen sektorin yritykset. mistä kirjasto saa rahat toimintansa pyörittämiseen? kunnalta. mistä kunta saa nämä rahat? veroina. mistä verot pääasiassa tulevat? yksityiseltä sektorilta.
kas noin.
termi "tulos tehdään" tarkoittaa sitä, että yksityinen sektori tuottaa voittoa. termi ei halveksi ollenkaan em. kirjastoa, mutta tarkoittaa sitä, että ilman yksityistä sektoria ja sen tulosta ei olisi ilmaista kirjastoa.
ei tässä kai kukaan ole väittänyt, että julkisen sektorin työ olisi jotenkin tuottamatonta. se tuotto vain on jotain sellaista, jolla ei osteta leipää ja voita.
Valtolionvarainministeriön tutkimuksesta on kyse. Kuka on tutkimuksen tehnyt ja milloin (täsmällisesti) valmistunut en muista. Tutkimuksia samoista asioista tekee myös sosiaali- ja terveysministeriö, painotukset ovat hieman erilaisia, pohdiskelin kyllä myös sitä mahdollisuutta.
Omaishoidon tukien käsittelu on normaalia kunnallista toimintaa ja budjetoinnin vuoksi yksi jos toinen kuntalainen, odottaa laskua tästä lakialoitteesta, sydän kylmänä.
Rautalangasta -edelliseen viestiisi. Keskustelussa oli puheena lähinnä terveystoimi ja hieman sivusin sosiaalitoimen sektoria, lähinnä huvikseni. Sivistystoimeen en puuttunut lainkaan, vaikka kustannustekijänä kunnille, koulut ovatkin suuri rasite. Kirjastojen vaatimat menoerät ovat marginaalisia, siksi ko. palveluun tässä keskustelussa en viitsi puuttua.
Keskustelussa käsiteltiin kansantaloutta ja sen sisällä tapahtuvaa tulonsiirtoa ja silloin ei ole merkitystä sillä kuinka välttämättömät palvelut tuotetaan ja tuottaahan ne pitää. Palvelut EIVÄT muutu tuottamattomiksi siksi että ne tuotetaan JS. palveluna. Tämän ajatushan on täysin järjetön, ihmetyttää perusasioista jankkaaminen, asioista jotka opetetaan jo peruskoulussa.
"Sinänsä kommenttini tarkoitus ei ollut ihannoida USA:n mallia, vaan kommentoida tuota tulonsiirto-termin käyttöä (jota Sohvin kommentissa pidin vähän omituisesti käytettynä)."
Sohvinpa tietenkin, Sohvi kylläkin kommentoi Zackin ja Buun keskustelua tulonsiirroista julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käytin ilmaisua samassa merkityksessä, termi on kaiken lisäksi oikea.
Kun välttämättömät julkiset palvelut toteutetaan pyrkimättä suoranaiseen voitontavoitteluun, säilyvät niiden kokonaiskustannukset matalampina. Tämä vaikuttaa kansalaisten ostovoimaan ja muuhun kulutuskysyntään, joka muuten kilpailisi välttämättömyyspalveluiden kanssa. Tällä perusteella Suomessa on jatkuvasti sovellettu länsimalaisittain alhaista palkkatasoa, koska huonoista palkoista, korkeasta verotuksesta ja korkeasta hintatasosta huolimatta on rahaa jäänyt myös kulutukseen, eikä kansa kapinoi.
Yritysten maksamat verot ovat vähäinen osa verrattuna tuloverotukseen, lisäksi länsimaalaisittain todella huomattavat elinkeinotuet eliminoivat melko pitkälle nettomaksuosuutta. Kyseessä on ollut aika raju tulonsiirto yksityissektorille. Muutos tapahtunee parinkymmenen vuoden kuluessa, en usko, että näin voidaan Suomessakaan jatkaa, julkisia palveluita ja sosiaalisia tulonsiirtoja tullaan luultavasti supistamaan.
Silti jokainen tuntuu vaativan yhteiskunnalta lisää, mutta vain siihen ikiomaan elämäntilanteeseensa, ei muille, hmm.
Metalli- puu- ja paperintuotannossa hyvä palkkataso on aapelin mukaan "ansaittu" lakoilla. Vain sekö riittää perusteeksi? Kun terveydenhoitoala menee lakkoon, vaaditaan turvamiehitykset, jatkuva päivystys jne. eli lähes normaali palveluiden pyöritys, mutta normaalia pienemmällä työvoimalla. Suoraan selkänahasta, ja media kohisee silti sairaiden tappamisesta. Jos lakko on ainoa toimiva ase, niin kehoitan hoitoalaa lakkoilemaan ja kunnolla. Toivoisin kuitenkin päättäjien käyttävän myös järkeä ja oikeustajua.
Sitä paitsi, hulppeimmat palkat ovat aloilla, joissa vientiteollisuus on vahvoilla. Vientikauppa selittää melkoisen osan mies- ja naisalojen palkkatasoeroista (peukaloruuvi ja yrityskohtainen kannattavuus vs. julkiset matalapalkkapalvelut ja ainainen laaja työttömyys).
Olet kokenut syntymän ihmeen, uuden sivupersoonan syntymän nimeltä Mia...
piereskelyssä?
...päin vastoin, pierun pidätteleminen on tutkimustenkin mukaan epäterveellistä - kropan pitää päästä sitten kyseisistä kuona-aineista muuten eroon.
Mian miehet, joihin hän lienee tutustunut, koska ottaa kantaa, osaavat hoitaa terveyttään, edes tässä asiassa. Ilmeisesti Mia-nimisen (Fake?)feministin tavoitteena on entisestäänkin lyhentää suomalaisen miehen jo nykyiselläänkin lyhyttä elinikää yrittämällä käsitteistää pieremistä jotenkin epähyväksyttäväksi ilmiöksi.
hyvä pieru huonon lounaan voittaa.
Vitsi lentää ja silleen. Ottakaa nyt huomioon asian vakavuus.
"kropan pitää päästä sitten kyseisistä kuona-aineista muuten eroon."
Tuskin kaasu on mikään kuona-aine vai tarkoitako että on hyvä, jos housuhin tulee lusikallinen p...aa noin niinkun nais seurassa.
on aina paikallaan, jos äärifeministejä on seurassa. Saavat arvoistansa seuraa.
Siat ovat sikoja ja miehet ovat miehiä.
Älkäämme päästäkö miehiä liian helpolla ihmisen osasta.
200 gramman makkaran takia ei kannat ostaa koko sikaa.
kuten jo aikaisemmin totesimme.
Tarkoituksesi on vain herättää naisvihaa.