Demarien kritiikkiä kuunnellessa kannattaa muistella, millä voimalla pääministeri Paavo Lipponen (sd.) jyräsi Suomea rahaliittoon tyyliin pois alta risut ja männynkävyt. Kaikkiin ytimiin piti tuolloin päästä, se oli ajan hokema. Sen muisteleminen vie suurimman oppositiopuolueen populismihaluilta nyt kovimman puhdin pois.
Summa on sentään puolisen miljardia pienempi kuin Suomi käyttää uusiutuvan energian tukemiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi irvisteli EU:n yhteisistä arvoista: Kreikalta talousarvot, Italialta hyvä hallinto ja Paavilta suvaitsevaisuus. Jos Turkki otetaan joskus jäseneksi, sieltä sitten mallia ihmisoikeuksien hyvästä hoidosta.
Perussuomalaisten Pentti Oinonen ilkkui, millä Kreikka muka velkansa maksaa:
- Oliiveillako?! perus-Pentti parkaisi.
Kreikkan “lainoittamiseen” sotkettiin lopeta reumasairaalat, Baltian ja Islannin tukeminen, rauhanturvatehtävät ja kaikki maan ja taivaan väliltä: lapsiperheitä ja veteraaneja unohtamatta.
Kun muistelee Suomen EU-jäsenyysneuvotteluja 1994, on erityisen hauskaa nähdä yksi kreikkalaistappi nöyränä ja lakki kourassa.
Kun Suomi neuvotteli jäsenyydestään, Kreikka oli EU:n puheenjohtajamaa. Kreikan Eurooppa-ministeri Theorodos Pangalos oli neuvotteluissa ja kaiketi muutenkin totaalinen moukka. Hän vänkäsi ilmeisesti viskipäissään mitä sattuu ja syytteli suomalaisia mm. venäläisten nuolijoiksi. Neuvottelut pysyivät kasassa pitkälti troikkaan kuuluneiden Belgian Willy Claesin ja Saksan Klaus Kinkelin ansioista. Tätä muisteli mm. Suomen pääneuvottelija, tuolloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.) päivän Ilta-Sanomissa.
Pangalos on nykyään Kreikan varapääministeri.
Vosi tuolta maantierosvolta nyt ainakin kysyä, miksei hän opettelut koulussa edes prosenttilaskua. Tai opetteli sen ehkä Välimeren tyyliin liiankin hyvin - mutta uskontotuntien moraaliopetukset taisivat jäädä lukematta.
Kovin on hankalaa.
Summa on sentään puolisen miljardia pienempi kuin Suomi käyttää uusiutuvan energian tukemiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi irvisteli EU:n yhteisistä arvoista: Kreikalta talousarvot, Italialta hyvä hallinto ja Paavilta suvaitsevaisuus. Jos Turkki otetaan joskus jäseneksi, sieltä sitten mallia ihmisoikeuksien hyvästä hoidosta.
Perussuomalaisten Pentti Oinonen ilkkui, millä Kreikka muka velkansa maksaa:
- Oliiveillako?! perus-Pentti parkaisi.
Kreikkan “lainoittamiseen” sotkettiin lopeta reumasairaalat, Baltian ja Islannin tukeminen, rauhanturvatehtävät ja kaikki maan ja taivaan väliltä: lapsiperheitä ja veteraaneja unohtamatta.
Kun muistelee Suomen EU-jäsenyysneuvotteluja 1994, on erityisen hauskaa nähdä yksi kreikkalaistappi nöyränä ja lakki kourassa.
Kun Suomi neuvotteli jäsenyydestään, Kreikka oli EU:n puheenjohtajamaa. Kreikan Eurooppa-ministeri Theorodos Pangalos oli neuvotteluissa ja kaiketi muutenkin totaalinen moukka. Hän vänkäsi ilmeisesti viskipäissään mitä sattuu ja syytteli suomalaisia mm. venäläisten nuolijoiksi. Neuvottelut pysyivät kasassa pitkälti troikkaan kuuluneiden Belgian Willy Claesin ja Saksan Klaus Kinkelin ansioista. Tätä muisteli mm. Suomen pääneuvottelija, tuolloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.) päivän Ilta-Sanomissa.
Pangalos on nykyään Kreikan varapääministeri.
Vosi tuolta maantierosvolta nyt ainakin kysyä, miksei hän opettelut koulussa edes prosenttilaskua. Tai opetteli sen ehkä Välimeren tyyliin liiankin hyvin - mutta uskontotuntien moraaliopetukset taisivat jäädä lukematta.
Kovin on hankalaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mikään vedä vertoja. Lukaiskaapa myös Paavo Lipposen kuolemattomia lausahduksia