kieli unohohduksissa

Kyseessä ei ollut varsinainen ohjelmointikieli vaan scripti-kieli. 2005 tutustuin ko kieleen töissä mutta koska kotona en ole Windosia käyttänyt niin kieli on päässyt unohtumaan.
Mulla oli silloin scripti joka käynnistyi koneen käynnistyessä joka käynnistä automaattisesti ohjelmia. Esim sähköpostin ja kun se tunnisti että kysytään käyttäjä tunnusta ja salasanaa niin se syötti ne. Sen jälkeen 30sec päästä käynnisti selaimen ja jäi odottamaan että näin oli käynyt. Suraavaksi se avasi valikoista tietyn kohdan ja avasi kaikki siellä olevat sivut omille välilehdilleen.

Käytin myös ko ohjelmointikieltä tekstimuotoisten tiedostojen käsittelyyn. Eli kopioin tiettyyn hakemistoon testidataa useamman sadan tuotteen verran ja ko kielen avulla pystyin hakemaan kaikista tiedostoista tietyn tiedon ja kopioimaan sen uuteen tiedostoon sellaiseen muotoon että Excel ymmärsi sen.

Sattuuko kukaan tunnistamaan tällaista scripti-kieltä?
33346
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

Se voi olla mikä tahansa kieli. Yleisiä scriptikieliä on ainakin ne "kolme peetä", eli Python, PHP ja Perl. Jokaisella näistä on vahvuutensa. Luonnollisesti shellit tarjoaa myös skriptausmahdollisuuden, sitten on Lisp ja sen sukulaiskielet ja Ruby olisi yksi yleinen mutta loput menee sitten erikoisemmiksi/harvinaisemmiksi.

Äänestä
  • mutta mikään noista se ei ole.
    Rubysta luin hieman viikonloppuna mutta wikin tietojen perusteella sitä ei ole kehitetty enää noin kahteen vuoteen. Ja sellaisen opettelu ei kiinnosta.

    Äänestä

  • Pete. kirjoitti:

    mutta mikään noista se ei ole.
    Rubysta luin hieman viikonloppuna mutta wikin tietojen perusteella sitä ei ole kehitetty enää noin kahteen vuoteen. Ja sellaisen opettelu ei kiinnosta.

    Edellinen stable on 7kk sitten, eli kyllä sitä kehitetään. Mutta jos joku pitäisi valita niin Python on kyllä varmuudella se mikä on hyödyllisintä osata koska sitä käytetään niin hemmetisti nyt ja tulevaisuudessa, ja Python 3:lla jos vääntää softaa niin ne tuskin hajoavat seuraavan 20-30v aikana. Pythonia ei pahemmin särjetä.

    Tuli mieleen vielä yksi yleinen skriptikieli, että voisiko kyseessä olla Lua? Tätä kyllä käytetään peliteollisuudessa paljon.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Edellinen stable on 7kk sitten, eli kyllä sitä kehitetään. Mutta jos joku pitäisi valita niin Python on kyllä varmuudella se mikä on hyödyllisintä osata koska sitä käytetään niin hemmetisti nyt ja tulevaisuudessa, ja Python 3:lla jos vääntää softaa niin ne tuskin hajoavat seuraavan 20-30v aikana. Pythonia ei pahemmin särjetä.

    Tuli mieleen vielä yksi yleinen skriptikieli, että voisiko kyseessä olla Lua? Tätä kyllä käytetään peliteollisuudessa paljon.

    No sitten wikin tiedot oli väärät, sillä siellä mainittiin viimeiseksi stable versioksi 2008 loppupuolen julkaisu.

    Muistanko väärin mutta oliko niin että Rythonista ei ollut Linux versiota?

    Tuosta Luasta en ole kuullut.

    Äänestä

  • Pete. kirjoitti:

    No sitten wikin tiedot oli väärät, sillä siellä mainittiin viimeiseksi stable versioksi 2008 loppupuolen julkaisu.

    Muistanko väärin mutta oliko niin että Rythonista ei ollut Linux versiota?

    Tuosta Luasta en ole kuullut.

    Mikälie suomiwikipedia, aina väärät tiedot tai vanhaa tietoa. Python on kyllä ollut linuxeissa varmaan.. öö.. viimeiset 15v? Ei sille kai mitään estettä ole ollut ikinä kun lähdekoodit on jaossa.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Edellinen stable on 7kk sitten, eli kyllä sitä kehitetään. Mutta jos joku pitäisi valita niin Python on kyllä varmuudella se mikä on hyödyllisintä osata koska sitä käytetään niin hemmetisti nyt ja tulevaisuudessa, ja Python 3:lla jos vääntää softaa niin ne tuskin hajoavat seuraavan 20-30v aikana. Pythonia ei pahemmin särjetä.

    Tuli mieleen vielä yksi yleinen skriptikieli, että voisiko kyseessä olla Lua? Tätä kyllä käytetään peliteollisuudessa paljon.

    Vai varmuudella se mitä on hyödyllisintä osata?

    Minkä kannalta? Jos otetaan vain yksi kieli. Vain yksi kieli, jolla saa töitä, niin meinaatko, että seuraavien kahden vuoden aikana se on python? Tai viiden. Sitä pidemmälle on aika turhaa ennustella.

    Kuinka suuri osa työpaikoista vaatii pythonin osaamista?

    Harrasteluun voi olla hyödyllisin jossain mielessä. Työt ovat eri asia.

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    Vai varmuudella se mitä on hyödyllisintä osata?

    Minkä kannalta? Jos otetaan vain yksi kieli. Vain yksi kieli, jolla saa töitä, niin meinaatko, että seuraavien kahden vuoden aikana se on python? Tai viiden. Sitä pidemmälle on aika turhaa ennustella.

    Kuinka suuri osa työpaikoista vaatii pythonin osaamista?

    Harrasteluun voi olla hyödyllisin jossain mielessä. Työt ovat eri asia.

    "Minkä kannalta?"

    Siltä kannalta, että se osaaminen ei mene hukkaan. Python on nimittäin otettu standardeihin mukaan, ja sillä on nopea protoilla tai tehdä tarpeeseen jotain pikkuohjelmia. Tämän lisäksi Pythonia käytetään sovellusohjelmien skriptauksessa paljon sekä myös buildijärjestelmissä. Ei siis mene ikinä se osaaminen hukkaan. Tosin kuin vaikka joku Visual Basic tai Object Pascal jotka ovat hyvää vauhtia kuolemassa pois. Ei niillä ole tulevaisuutta.

    "Vain yksi kieli, jolla saa töitä, niin meinaatko, että seuraavien kahden vuoden aikana se on python? "

    Ei ohjelmoija yhdellä kielellä pärjää. Kieli valitaan aina tarpeen mukaan.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    "Minkä kannalta?"

    Siltä kannalta, että se osaaminen ei mene hukkaan. Python on nimittäin otettu standardeihin mukaan, ja sillä on nopea protoilla tai tehdä tarpeeseen jotain pikkuohjelmia. Tämän lisäksi Pythonia käytetään sovellusohjelmien skriptauksessa paljon sekä myös buildijärjestelmissä. Ei siis mene ikinä se osaaminen hukkaan. Tosin kuin vaikka joku Visual Basic tai Object Pascal jotka ovat hyvää vauhtia kuolemassa pois. Ei niillä ole tulevaisuutta.

    "Vain yksi kieli, jolla saa töitä, niin meinaatko, että seuraavien kahden vuoden aikana se on python? "

    Ei ohjelmoija yhdellä kielellä pärjää. Kieli valitaan aina tarpeen mukaan.

    Meinaan nyt yhdellä kielellä sitä, että millä pääkielellä firmat hakevat porukkaa tekemään softaa. Jos kuvittelet, että ihan vaan yhtä paljon yleensä hommissa käytetää kieltä tai tätä, niin olet aika väärässä. Suurin osa hommista on ylläpitotöitä ja niitä tehdään yhdellä kielellä. Ylläpitoon lasketaan järjestelmien laajennukset.

    Pythoni pääkielenä on aika harvinaisuus. Jos oot hyvä pythonissa ja huonompi toisessa, niin sellainen saa helpommin homman joka on parempi siinä toisessa. Että harrastukseksi sitä kannattaa opetella, totta kai.

    Meinaat sitten, että C# kuolee pois hyvää vauhtia? Käytännössä sama kieli kuin VB.NET.

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    Meinaan nyt yhdellä kielellä sitä, että millä pääkielellä firmat hakevat porukkaa tekemään softaa. Jos kuvittelet, että ihan vaan yhtä paljon yleensä hommissa käytetää kieltä tai tätä, niin olet aika väärässä. Suurin osa hommista on ylläpitotöitä ja niitä tehdään yhdellä kielellä. Ylläpitoon lasketaan järjestelmien laajennukset.

    Pythoni pääkielenä on aika harvinaisuus. Jos oot hyvä pythonissa ja huonompi toisessa, niin sellainen saa helpommin homman joka on parempi siinä toisessa. Että harrastukseksi sitä kannattaa opetella, totta kai.

    Meinaat sitten, että C# kuolee pois hyvää vauhtia? Käytännössä sama kieli kuin VB.NET.

    "Meinaan nyt yhdellä kielellä sitä, että millä pääkielellä firmat hakevat porukkaa tekemään softaa."

    Sellaista "pääkieltä" ei ole olemassakaan. Rekryä voidaan tehdä tarpeen mukaan kun projektit voi kestää vuosia ja projektin kieli on voitu jo päättää ennen rekryä. Se kieli tosiaankin on projektikohtaista.

    "Jos kuvittelet, että ihan vaan yhtä paljon yleensä hommissa käytetää kieltä tai tätä, niin olet aika väärässä. "

    Olet kyllä itse totaalisen väärässä. Esimerkiksi tuo Lua on hyvä esimerkki siitä kuinka tarvitaan useaa kieltä. Jos sitä vaikka pelifirma tekee sen pelimoottorin C :lla, voi käyttää vaikka C kielisiä kirjastoja ja pelimekaniikka on tehty Lualla. Buildisysteemi sitten vielä lisäksi, vähintäänkin shelliskriptiä mutta miksei vaikka Pythonia jos vaaditaan jotain enemmän. Luonnollisesti niitä ohjelmointikieliä ei tarpeettomasti käytetä kirjavasti mutta eipä siltä oikein voi välttyä kun nykypäivänä ohjelmistoja kasataan valmiista komponenteista ja niitä on tehty eri kielillä ja eri kielet ei sovi kaikkiin hommiin.

    "Suurin osa hommista on ylläpitotöitä ja niitä tehdään yhdellä kielellä. Ylläpitoon lasketaan järjestelmien laajennukset."

    Pythonia juurikin käytetään tietojärjestelmien rakentelussa, että se on "liimana" siellä välissä kun yhdistellään softaa. Pythonilla on tehty valtavasti käyttöliittymiä matalamman tason ohjelmistojen päälle. Juurikin ylläpitäjälle tuo on hyvä kieli osata.

    Voi olla "paras" skriptikieli nykypäivänä tuollaiseen, etenkin kun on alustariippumaton ja laajat vakiokirjastot ja tietojärjestelmissä näyttää alustat menevän heterogeenisiksi kun kehityspuolella niin paljon *nixeja, työasemissa yleensä Windowseja, etenkin PK-yrityksissä ja julkisella puolella ollaan siirtymässä avoimiin järjestelmiin. Ja sitten vielä se homma, että nykypäivänä aletaan järjestelmien vakioinnista siirtyä siihen, että työntekijät käyttää kokoajan enemmän OMIA järjestelmiään mitkä ovat ties mitä koska ovat tuottavampia niillä.

    "Pythoni pääkielenä on aika harvinaisuus."

    Ei ole olemassa "pääkieltä". Ohjelmointikielten yleisyydestä ja harvinaisuudesta tämä antaa aika hyvin käsitystä: http://langpop.com/

    "Meinaat sitten, että C# kuolee pois hyvää vauhtia? Käytännössä sama kieli kuin VB.NET."

    No ei ole. Visual Basic on suunnilleen eri kieli kuin VB.NET. VB.NET on tehty lähinnä sitä varten, että voitaisiin helpommin siirtää Visual Basic ohjelmistoja C#:lle. VB.NET varmuudella siinä missä Visual Basic, vain myöhemmin. C# nyt ei näyttäisi olevan kuolemassa. Sen tulevaisuudesta en osaa sanoa mutta ei se ainakaan kuolemassa ole.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    "Meinaan nyt yhdellä kielellä sitä, että millä pääkielellä firmat hakevat porukkaa tekemään softaa."

    Sellaista "pääkieltä" ei ole olemassakaan. Rekryä voidaan tehdä tarpeen mukaan kun projektit voi kestää vuosia ja projektin kieli on voitu jo päättää ennen rekryä. Se kieli tosiaankin on projektikohtaista.

    "Jos kuvittelet, että ihan vaan yhtä paljon yleensä hommissa käytetää kieltä tai tätä, niin olet aika väärässä. "

    Olet kyllä itse totaalisen väärässä. Esimerkiksi tuo Lua on hyvä esimerkki siitä kuinka tarvitaan useaa kieltä. Jos sitä vaikka pelifirma tekee sen pelimoottorin C :lla, voi käyttää vaikka C kielisiä kirjastoja ja pelimekaniikka on tehty Lualla. Buildisysteemi sitten vielä lisäksi, vähintäänkin shelliskriptiä mutta miksei vaikka Pythonia jos vaaditaan jotain enemmän. Luonnollisesti niitä ohjelmointikieliä ei tarpeettomasti käytetä kirjavasti mutta eipä siltä oikein voi välttyä kun nykypäivänä ohjelmistoja kasataan valmiista komponenteista ja niitä on tehty eri kielillä ja eri kielet ei sovi kaikkiin hommiin.

    "Suurin osa hommista on ylläpitotöitä ja niitä tehdään yhdellä kielellä. Ylläpitoon lasketaan järjestelmien laajennukset."

    Pythonia juurikin käytetään tietojärjestelmien rakentelussa, että se on "liimana" siellä välissä kun yhdistellään softaa. Pythonilla on tehty valtavasti käyttöliittymiä matalamman tason ohjelmistojen päälle. Juurikin ylläpitäjälle tuo on hyvä kieli osata.

    Voi olla "paras" skriptikieli nykypäivänä tuollaiseen, etenkin kun on alustariippumaton ja laajat vakiokirjastot ja tietojärjestelmissä näyttää alustat menevän heterogeenisiksi kun kehityspuolella niin paljon *nixeja, työasemissa yleensä Windowseja, etenkin PK-yrityksissä ja julkisella puolella ollaan siirtymässä avoimiin järjestelmiin. Ja sitten vielä se homma, että nykypäivänä aletaan järjestelmien vakioinnista siirtyä siihen, että työntekijät käyttää kokoajan enemmän OMIA järjestelmiään mitkä ovat ties mitä koska ovat tuottavampia niillä.

    "Pythoni pääkielenä on aika harvinaisuus."

    Ei ole olemassa "pääkieltä". Ohjelmointikielten yleisyydestä ja harvinaisuudesta tämä antaa aika hyvin käsitystä: http://langpop.com/

    "Meinaat sitten, että C# kuolee pois hyvää vauhtia? Käytännössä sama kieli kuin VB.NET."

    No ei ole. Visual Basic on suunnilleen eri kieli kuin VB.NET. VB.NET on tehty lähinnä sitä varten, että voitaisiin helpommin siirtää Visual Basic ohjelmistoja C#:lle. VB.NET varmuudella siinä missä Visual Basic, vain myöhemmin. C# nyt ei näyttäisi olevan kuolemassa. Sen tulevaisuudesta en osaa sanoa mutta ei se ainakaan kuolemassa ole.

    No näin noita pythonilla koodaavia etsitään aika vähän työpaikkailmoituksissa. Aina välillä näkyy, mutta huomattavasti harvinaisempaa on kuin vaikka Java-koodaajien hakeminen. Ihan kiva harrastelukieli ja tosiaan liimana siellä täällä. Eivät vain viitsi kovin usein palkata päätoimista liimaajaa. Katso vaikka paljonko löytyy J2EE-ilmoituksia. Aika heikkoa on niihin hakea python-kokemuksen voimin samalla kun kaveri hakee J2EE-osaajana.

    VB.NET on ollut se nykyinen kieli kohta kymmenen vuotta jos Microsoftin basicista puhutaan. Sama kieli kuin C# erona vain parit syntaksijutut. Sen kun osaat, osaat myös C#:n aika hyvin. VB.NET on käytännössä sama kieli kuin C#. Jos se ei nyt edellisestä vielä auennut, niin toistetaan se nyt.

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    No näin noita pythonilla koodaavia etsitään aika vähän työpaikkailmoituksissa. Aina välillä näkyy, mutta huomattavasti harvinaisempaa on kuin vaikka Java-koodaajien hakeminen. Ihan kiva harrastelukieli ja tosiaan liimana siellä täällä. Eivät vain viitsi kovin usein palkata päätoimista liimaajaa. Katso vaikka paljonko löytyy J2EE-ilmoituksia. Aika heikkoa on niihin hakea python-kokemuksen voimin samalla kun kaveri hakee J2EE-osaajana.

    VB.NET on ollut se nykyinen kieli kohta kymmenen vuotta jos Microsoftin basicista puhutaan. Sama kieli kuin C# erona vain parit syntaksijutut. Sen kun osaat, osaat myös C#:n aika hyvin. VB.NET on käytännössä sama kieli kuin C#. Jos se ei nyt edellisestä vielä auennut, niin toistetaan se nyt.

    Jos nyt et viitsisi paskaa jauhaa! Python ei ole mikään ihmeen harrastelukieli. Ei välttämättä tullut mieleen sitä, että Python osaajia ei välttämättä työpaikkailmoituksilla haeta. Työpaikkailmoituksilla haetaan usein sitä porukkaa mitä on valmistunuytoppilaitoksista valtavat määrät niin voidaan kilpailuttaa hakijat kun on niin paljon tarjontaa. Pythonia osaavia rekrytään helpommin muilla konsteilla. Käytännössä se ei mikään ainoa kieli olekkaan kun hölmöläiselle ei nyt näytä menevän kaaliin se, että EI OLE OLEMASSA MITÄÄN PÄÄKIELTÄ! Se kieli valitaan edelleen homman mukaan. Siinähän sitten osaat Javaa ja lähdet sillä koodaamaan vaikka videokodekkia mutta onko siinä järkeä? Javan työpaikkailmoituksiin vaikuttaa kyllä myös sen suosio. Mutta kuten huomasit niin Python on tuon mukaan suositumpi kieli C# tai VB.NET vaikka C# ohjelmoijia haetaan enemmän.

    Mutta eipä ne C# ohjelmoijat nyt varsinaisesti mitään tietojärjestelmiä ylläpidäkkään. Tämähän on sovellusohjelmointikieli, kuten Java. Ja yllättäen rekryssä haetaan tälläisiä koska sovellusohjelmointikielillä tehdään juuri pitkäkestoisia projekteja.

    Kyllä siellä työhakemuksessa muuten painaa aika paljon se, että onko kyseessä ammattitaitoinen ohjelmoija vai ei. Ammattitaitoinen ohjelmoija tuntee useita paradigmoja, useita ohjelmointikieliä ja näille ei ohjelmointikielen opettelu ole mikään ongelma. Ammattilainen ottaa manuaalin kouraan ja alkaa vääntämään koodia. Amatöörit sitten on sellaisia jotka toimii kielikeskeisesti, että pitäisi opetella joku kieli ja sen ehdoilla tehdä asioita. Tälläiset ohjelmoijat on usein niin surkeita, että näitä palkataan halvalla tekemään jollain Javalla softaa (paljon tarjontaa ohjelmoijista) ja Javassa on olioparadigmaan pakotus sitä varten, että amatööriohjelmoijat saisi edes jotenkin pidettyä koodinsa ylläpidettävänä.

    Todellisuudessahan olioparadigma ei ole rakenteellisesti niin hyvä kuin funktionaalinen mutta amatööririviohjelmoijia nyt vaan pitää jotenkin laittaa kuriin joten jossain Javassa aika hyvin pakotetaan ohjelmoijia tiettyyn muottiin. Yllättäen Javalla sitten tehdään juuri suuria ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä sen takia kun joudutaan rekrytoimaan paljon ohjelmoijia ja osa sitten väistämättä näitä mitkä ei oikeasti ole ammattitaitoisia.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Mikälie suomiwikipedia, aina väärät tiedot tai vanhaa tietoa. Python on kyllä ollut linuxeissa varmaan.. öö.. viimeiset 15v? Ei sille kai mitään estettä ole ollut ikinä kun lähdekoodit on jaossa.

    Saattoi olla suomiwiki, en enää muista.
    Jos Python löytyy Linuxiin niin sitten se oli joku muu melkosuosittu kieli silloin 2005 mitä ei Linuxille saanuut, ei näitä enää jaksa muistaa.

    Osaatkos sanoa jotain sivustoja joista sais perustietoa Rubysta ja Pythonista suomeksi, että tietäis vähän tarkemmin mistä noissa kahdessa on kyse? Jotain aktiivisia paikkoja eikä jo vuosia sitten kuolleita.

    Palaa tuohon toiseen haaraan myöhemmin, nyt ei aika riitä noin monen viestin lukemiseen/kommentointiin.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Jos nyt et viitsisi paskaa jauhaa! Python ei ole mikään ihmeen harrastelukieli. Ei välttämättä tullut mieleen sitä, että Python osaajia ei välttämättä työpaikkailmoituksilla haeta. Työpaikkailmoituksilla haetaan usein sitä porukkaa mitä on valmistunuytoppilaitoksista valtavat määrät niin voidaan kilpailuttaa hakijat kun on niin paljon tarjontaa. Pythonia osaavia rekrytään helpommin muilla konsteilla. Käytännössä se ei mikään ainoa kieli olekkaan kun hölmöläiselle ei nyt näytä menevän kaaliin se, että EI OLE OLEMASSA MITÄÄN PÄÄKIELTÄ! Se kieli valitaan edelleen homman mukaan. Siinähän sitten osaat Javaa ja lähdet sillä koodaamaan vaikka videokodekkia mutta onko siinä järkeä? Javan työpaikkailmoituksiin vaikuttaa kyllä myös sen suosio. Mutta kuten huomasit niin Python on tuon mukaan suositumpi kieli C# tai VB.NET vaikka C# ohjelmoijia haetaan enemmän.

    Mutta eipä ne C# ohjelmoijat nyt varsinaisesti mitään tietojärjestelmiä ylläpidäkkään. Tämähän on sovellusohjelmointikieli, kuten Java. Ja yllättäen rekryssä haetaan tälläisiä koska sovellusohjelmointikielillä tehdään juuri pitkäkestoisia projekteja.

    Kyllä siellä työhakemuksessa muuten painaa aika paljon se, että onko kyseessä ammattitaitoinen ohjelmoija vai ei. Ammattitaitoinen ohjelmoija tuntee useita paradigmoja, useita ohjelmointikieliä ja näille ei ohjelmointikielen opettelu ole mikään ongelma. Ammattilainen ottaa manuaalin kouraan ja alkaa vääntämään koodia. Amatöörit sitten on sellaisia jotka toimii kielikeskeisesti, että pitäisi opetella joku kieli ja sen ehdoilla tehdä asioita. Tälläiset ohjelmoijat on usein niin surkeita, että näitä palkataan halvalla tekemään jollain Javalla softaa (paljon tarjontaa ohjelmoijista) ja Javassa on olioparadigmaan pakotus sitä varten, että amatööriohjelmoijat saisi edes jotenkin pidettyä koodinsa ylläpidettävänä.

    Todellisuudessahan olioparadigma ei ole rakenteellisesti niin hyvä kuin funktionaalinen mutta amatööririviohjelmoijia nyt vaan pitää jotenkin laittaa kuriin joten jossain Javassa aika hyvin pakotetaan ohjelmoijia tiettyyn muottiin. Yllättäen Javalla sitten tehdään juuri suuria ohjelmistoja ja tietojärjestelmiä sen takia kun joudutaan rekrytoimaan paljon ohjelmoijia ja osa sitten väistämättä näitä mitkä ei oikeasti ole ammattitaitoisia.

    Aha, että oikein hirveän haluttu kieli kun sen osaajia ei haeta työpaikkailmoituksilla. No näin. Ei muuten haeta kamalan paljon assemblerillakaan koodaavia. No, joskus sentään. Aika harvoin noita Ada-osaajiakin etsitään. Hyvin valitset perustelut sille miksi firmat oikein tappelevat python-osaajista.

    jos firmassa tehdään J2EE-projekteja ja sille ylläpitoa, niin sun mielestäs mitään pääkieltä ei ole. Selvä homma. Varmaan ajattelet, että tuollaisessa tapauksessa pythonia osaamalla pääsee ihan yhtä hyvin hommiin kuin osaamalla sen J2EE:n ympäri kuin omat taskunsa.

    Isossa projektissa on mukana väkisinkin sellaisia koodaajia jotka eivät osaa hommaansa kunnolla. Ne pitäisi laittaa sieltä pois, mutta ei vain voida laittaa. Varmasti ihmettelet miksi ei voi, mutta eivät ne asiat ole käytännössä mitään ilmoitusluonteisia. Samoin virherekryjä voi tulla ja tuleekin joskus. Oliomallin avulla pelastetaan osaamisen puuttuessa edes jotain. Sinun mielestäsi jonkun pitäisi varmaan vahtia olan yli sitä koodin laatua. Sekin maksaa. Paljon. Ei käytännössä kannata kun on muitakin menetelmiä estää amatöörejä rikkomasta koko softaa täydellisesti.

    Et ole tainnut olla mukana suuremmissa ohjelmistoprojekteissa? Jos olisit, niin pythonin vapaus tehdä ihan mitä sattuu alkaisi näkymään myös ymmärryksenä siitä, miksi se ei ole hyvä juttu suurempiin hommiin. Suurissa projekteissa taas tarvitaan työvoimaa ja se näkyy työpaikkoina joita haetaan.

    Eikä muuten monessakaan paikassa pelkkä ohjelmointiosaaminen ole riittävä asia. Hyvä käsitys liiketoiminnan tarpeista, hyvöt sosiaaliset hyvyt ja keskiverto-ohjelmointitaito päihittää aika usein pelkän loistavan ohjelmointitaidon.

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    Aha, että oikein hirveän haluttu kieli kun sen osaajia ei haeta työpaikkailmoituksilla. No näin. Ei muuten haeta kamalan paljon assemblerillakaan koodaavia. No, joskus sentään. Aika harvoin noita Ada-osaajiakin etsitään. Hyvin valitset perustelut sille miksi firmat oikein tappelevat python-osaajista.

    jos firmassa tehdään J2EE-projekteja ja sille ylläpitoa, niin sun mielestäs mitään pääkieltä ei ole. Selvä homma. Varmaan ajattelet, että tuollaisessa tapauksessa pythonia osaamalla pääsee ihan yhtä hyvin hommiin kuin osaamalla sen J2EE:n ympäri kuin omat taskunsa.

    Isossa projektissa on mukana väkisinkin sellaisia koodaajia jotka eivät osaa hommaansa kunnolla. Ne pitäisi laittaa sieltä pois, mutta ei vain voida laittaa. Varmasti ihmettelet miksi ei voi, mutta eivät ne asiat ole käytännössä mitään ilmoitusluonteisia. Samoin virherekryjä voi tulla ja tuleekin joskus. Oliomallin avulla pelastetaan osaamisen puuttuessa edes jotain. Sinun mielestäsi jonkun pitäisi varmaan vahtia olan yli sitä koodin laatua. Sekin maksaa. Paljon. Ei käytännössä kannata kun on muitakin menetelmiä estää amatöörejä rikkomasta koko softaa täydellisesti.

    Et ole tainnut olla mukana suuremmissa ohjelmistoprojekteissa? Jos olisit, niin pythonin vapaus tehdä ihan mitä sattuu alkaisi näkymään myös ymmärryksenä siitä, miksi se ei ole hyvä juttu suurempiin hommiin. Suurissa projekteissa taas tarvitaan työvoimaa ja se näkyy työpaikkoina joita haetaan.

    Eikä muuten monessakaan paikassa pelkkä ohjelmointiosaaminen ole riittävä asia. Hyvä käsitys liiketoiminnan tarpeista, hyvöt sosiaaliset hyvyt ja keskiverto-ohjelmointitaito päihittää aika usein pelkän loistavan ohjelmointitaidon.

    Sitten kun vielä viitsisit kertoa mitä ne suuremmat projektit ja Java liittyy Pythoniin kun tässä nyt kysyttiin skriptikielistä. Java ei sellainen ole.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Sitten kun vielä viitsisit kertoa mitä ne suuremmat projektit ja Java liittyy Pythoniin kun tässä nyt kysyttiin skriptikielistä. Java ei sellainen ole.

    Sitä, että ei niitä python-osaajia oikeasti haalita töihin kuin satunnaisesti. Eikä sitä osaamalla päästä tekemään muilla systeemeillä toteutettuja projekteja noin vain.

    Älkää hyvät ihmiset uskoko M-Karin vakuutteluita siitä, että pythonin osaaminen parantaisi asemia huomattavasti työmarkkinoilla. Jotain hommaa voi löytyä, mutta ei se ole kovinkaan hyvä opeteltava jos tarkoituksena on työllistyä.

    Harrasteluun python on kieltämättä ihan kiva.

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    Sitä, että ei niitä python-osaajia oikeasti haalita töihin kuin satunnaisesti. Eikä sitä osaamalla päästä tekemään muilla systeemeillä toteutettuja projekteja noin vain.

    Älkää hyvät ihmiset uskoko M-Karin vakuutteluita siitä, että pythonin osaaminen parantaisi asemia huomattavasti työmarkkinoilla. Jotain hommaa voi löytyä, mutta ei se ole kovinkaan hyvä opeteltava jos tarkoituksena on työllistyä.

    Harrasteluun python on kieltämättä ihan kiva.

    Ei Pythonilla TEHDÄ mitään sellaisia projekteja mistä puhut! Ei Python osaajia kysytä ohjelmointiprojekteihin vaan se on sellainen yleiskieli millä vaikka tietojärjestelmien ylläpitäjät tekevät hetken tarpeisiin koodia!

    En ole myöskään väittänyt, että juuri Pythonia osaamalla parantaisi asemia työmarkkinoilla. Sanoin, että Pythonin opettelu ei mene hukkaan ja se on erinomainen skriptikieli, sitähän tässä nyt kysyttiin!

    Äänestä

  • Pete. kirjoitti:

    Saattoi olla suomiwiki, en enää muista.
    Jos Python löytyy Linuxiin niin sitten se oli joku muu melkosuosittu kieli silloin 2005 mitä ei Linuxille saanuut, ei näitä enää jaksa muistaa.

    Osaatkos sanoa jotain sivustoja joista sais perustietoa Rubysta ja Pythonista suomeksi, että tietäis vähän tarkemmin mistä noissa kahdessa on kyse? Jotain aktiivisia paikkoja eikä jo vuosia sitten kuolleita.

    Palaa tuohon toiseen haaraan myöhemmin, nyt ei aika riitä noin monen viestin lukemiseen/kommentointiin.

    Tuota noin, linuxeilla kyllä varmasti toimii ihan kaikki suositut skriptikielet. Ja toimii yleensäkin ~kaikki kielet. Ja sellaisetkin mitkä ei välttämättä vielä muualla toimi, kuten esimerkiksi Googlen uusi Go -kieli. Ne mitkä ei toimi on varmaan jotain Applen tai Microsoftin käyttöjärjestelmien omia erikoisratkaisuja mitkä ei sitten toimi missään muualla ja saattaa muutenkin muuttua seuraavassa käyttöjärjestelmäjulkaisussa kun ei ole ihan niin standardia tavaraa.

    "Osaatkos sanoa jotain sivustoja joista sais perustietoa Rubysta ja Pythonista suomeksi, että tietäis vähän tarkemmin mistä noissa kahdessa on kyse?"

    Englanniksi se materiaali normaalisti on. Suomiwikipediasta varmaan saa suomeksi sen lyhyen kuvauksen ja linkit suomenkieliseen materiaaliin mutta sitten kun haluaa opetella niin manuaalia lukemaan vaan sitten. Alkuun pääsemiseksi löytyy kyllä ainakin tälläinen Pythonille: http://inventwithpython.com/

    "Palaa tuohon toiseen haaraan myöhemmin, nyt ei aika riitä noin monen viestin lukemiseen/kommentointiin."

    Älä turhaa vaivaiudu. Joku nuija alkaa inttää siitä miten Pythonilla ei tehdä suuria järjestelmiä vaan Javalla ja on siksi muka turha. No kas kummaa kun Python skriptikieli millä tehdään protoilua, buildisysteemeitä, skriptataan vaikka 3D-mallinnussoftaa ja yleensökin skriptausta tietojärjestelmiin. Java taas ei ole skriptikieli ollenkaan. Ei taida olla sillä ihan kaikki bitit tallessa.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Ei Pythonilla TEHDÄ mitään sellaisia projekteja mistä puhut! Ei Python osaajia kysytä ohjelmointiprojekteihin vaan se on sellainen yleiskieli millä vaikka tietojärjestelmien ylläpitäjät tekevät hetken tarpeisiin koodia!

    En ole myöskään väittänyt, että juuri Pythonia osaamalla parantaisi asemia työmarkkinoilla. Sanoin, että Pythonin opettelu ei mene hukkaan ja se on erinomainen skriptikieli, sitähän tässä nyt kysyttiin!

    Myöskään kanteleen soiton opiskelu ei mene hukkaan. Ei varmasti pythoninkaan. Hienoa, että meille molemmille on nyt selvää ettei pythonia tai kanteletta opettelemalla paranna asemiaan työmarkkinoilla jos tarkoituksena on saada töitä ohjelmistotuotannosta.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Tuota noin, linuxeilla kyllä varmasti toimii ihan kaikki suositut skriptikielet. Ja toimii yleensäkin ~kaikki kielet. Ja sellaisetkin mitkä ei välttämättä vielä muualla toimi, kuten esimerkiksi Googlen uusi Go -kieli. Ne mitkä ei toimi on varmaan jotain Applen tai Microsoftin käyttöjärjestelmien omia erikoisratkaisuja mitkä ei sitten toimi missään muualla ja saattaa muutenkin muuttua seuraavassa käyttöjärjestelmäjulkaisussa kun ei ole ihan niin standardia tavaraa.

    "Osaatkos sanoa jotain sivustoja joista sais perustietoa Rubysta ja Pythonista suomeksi, että tietäis vähän tarkemmin mistä noissa kahdessa on kyse?"

    Englanniksi se materiaali normaalisti on. Suomiwikipediasta varmaan saa suomeksi sen lyhyen kuvauksen ja linkit suomenkieliseen materiaaliin mutta sitten kun haluaa opetella niin manuaalia lukemaan vaan sitten. Alkuun pääsemiseksi löytyy kyllä ainakin tälläinen Pythonille: http://inventwithpython.com/

    "Palaa tuohon toiseen haaraan myöhemmin, nyt ei aika riitä noin monen viestin lukemiseen/kommentointiin."

    Älä turhaa vaivaiudu. Joku nuija alkaa inttää siitä miten Pythonilla ei tehdä suuria järjestelmiä vaan Javalla ja on siksi muka turha. No kas kummaa kun Python skriptikieli millä tehdään protoilua, buildisysteemeitä, skriptataan vaikka 3D-mallinnussoftaa ja yleensökin skriptausta tietojärjestelmiin. Java taas ei ole skriptikieli ollenkaan. Ei taida olla sillä ihan kaikki bitit tallessa.

    M-Kar taas vauhdissa kehumassa muualla miten python painaa työhakemuksessa.

    "Kyllä siellä työhakemuksessa muuten painaa aika paljon se, että onko kyseessä ammattitaitoinen ohjelmoija vai ei"

    Muiden käyttäjien erikoisratkaisut M-Karille eivät kelpaa vaikka niillä tehdään enemistö työasemasoftasta. J2EE taas rulettaa palvelimissa aika pitkälle.

    Pyyttonilla saa töitä ohjelmoinnista. Hehhhehti hee.

    Äänestä

  • Hehehjaa kirjoitti:

    M-Kar taas vauhdissa kehumassa muualla miten python painaa työhakemuksessa.

    "Kyllä siellä työhakemuksessa muuten painaa aika paljon se, että onko kyseessä ammattitaitoinen ohjelmoija vai ei"

    Muiden käyttäjien erikoisratkaisut M-Karille eivät kelpaa vaikka niillä tehdään enemistö työasemasoftasta. J2EE taas rulettaa palvelimissa aika pitkälle.

    Pyyttonilla saa töitä ohjelmoinnista. Hehhhehti hee.

    Väitän, että kaikista skriptikielistä Pythonilla tehdään eniten käytetyt työasemasoftat. Java taas ei edes ole skriptikieli.

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    Myöskään kanteleen soiton opiskelu ei mene hukkaan. Ei varmasti pythoninkaan. Hienoa, että meille molemmille on nyt selvää ettei pythonia tai kanteletta opettelemalla paranna asemiaan työmarkkinoilla jos tarkoituksena on saada töitä ohjelmistotuotannosta.

    Ylläpitäjän hommissa Pythonin osaaminen onkin hyödyllistä. Ja ylläpitää kun kysytään niin ei välttämättä osata edes kysyä mistään ohjelmointivälineistä vaan halutaan tyyppi hoitamaan hommat. Pythonin osaaminen parantaa tuottavuutta, eli saisi sillä tietokoneella jotain aikaiseksikin. Kyllä sellainen on hyödyllistä aina vaikka sitä ei työhakemuksissa kysytä. Kanteleen soiton opiskelu ei paranna tuottavuutta tietokoneen käytössä millään tavalla.

    Tosin olet melkoisen väärässä sen suhteen miten Pythonia käytetään ohjelmistotuotannossa. Lue vaikka tästä vähän lisää:

    http://www.python.org/about/quotes/
    http://www.python.org/about/success/

    Äänestä

  • Hehehjaa kirjoitti:

    M-Kar taas vauhdissa kehumassa muualla miten python painaa työhakemuksessa.

    "Kyllä siellä työhakemuksessa muuten painaa aika paljon se, että onko kyseessä ammattitaitoinen ohjelmoija vai ei"

    Muiden käyttäjien erikoisratkaisut M-Karille eivät kelpaa vaikka niillä tehdään enemistö työasemasoftasta. J2EE taas rulettaa palvelimissa aika pitkälle.

    Pyyttonilla saa töitä ohjelmoinnista. Hehhhehti hee.

    http://www.python.org/community/jobs/

    Jotkut maksavat toimivista ohjelmista, toiset headereista.

    T: Pythonin takia palkattu ja sillä pitkään leipänsä ja vähän sen päällisiäkin ansainnut. Enkä varmasti ole ainoa.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Ylläpitäjän hommissa Pythonin osaaminen onkin hyödyllistä. Ja ylläpitää kun kysytään niin ei välttämättä osata edes kysyä mistään ohjelmointivälineistä vaan halutaan tyyppi hoitamaan hommat. Pythonin osaaminen parantaa tuottavuutta, eli saisi sillä tietokoneella jotain aikaiseksikin. Kyllä sellainen on hyödyllistä aina vaikka sitä ei työhakemuksissa kysytä. Kanteleen soiton opiskelu ei paranna tuottavuutta tietokoneen käytössä millään tavalla.

    Tosin olet melkoisen väärässä sen suhteen miten Pythonia käytetään ohjelmistotuotannossa. Lue vaikka tästä vähän lisää:

    http://www.python.org/about/quotes/
    http://www.python.org/about/success/

    Näin on. Jos haluaa ohjelmointihommiin, opettelee ensin vaikka J2EE:n tai jonkun muun suurten järjestelmien toteutuskielen. Jos haluaa ylläpitämään järjestelmiä opettelee pythonin.

    Kanteleen soittokin kehittää järjestelmällisyyttä joka taas auttaa tekemään ohjelmointihommia jossain mielessä. Että ei se kanteleen soitto tai pythonin opetteleminen mene hukkaan.

    Ohjelmistotuotannossa on hyippukoodausta tärkeämpää ymmärtää liiketoimintamalleja. Näin nykyisin. Ehkä yhden hengen projekteissa, pikkupajoissa, on toisin.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Väitän, että kaikista skriptikielistä Pythonilla tehdään eniten käytetyt työasemasoftat. Java taas ei edes ole skriptikieli.

    Hianoa. Oikein skriptikielien työasemasoftat.

    Työmarkkinoilla paria poikkeusta lukuunottamatta aika arvotonta, siis.

    Poikkeushan tuossa olikin jo esillä yhden kaverin esimerkillä.

    Sähän et ole nykyisin töissä?

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    Näin on. Jos haluaa ohjelmointihommiin, opettelee ensin vaikka J2EE:n tai jonkun muun suurten järjestelmien toteutuskielen. Jos haluaa ylläpitämään järjestelmiä opettelee pythonin.

    Kanteleen soittokin kehittää järjestelmällisyyttä joka taas auttaa tekemään ohjelmointihommia jossain mielessä. Että ei se kanteleen soitto tai pythonin opetteleminen mene hukkaan.

    Ohjelmistotuotannossa on hyippukoodausta tärkeämpää ymmärtää liiketoimintamalleja. Näin nykyisin. Ehkä yhden hengen projekteissa, pikkupajoissa, on toisin.

    Java on huono kieli ohjelmoinnin opetteluun. Oppimiskäyrä on aivan liian jyrkkä. Ohjelmoinnin opiskelussa perusteet kannattaa opetella juurikin vaikka Pythonilla tai Schemellä. Seuraava kieli voisi sitten olla ohjelmointikielten lingua franca, eli C-kieli. Sitten voi jo lähteä opettelemaan jotain suurten järjestelmien totetutuskieliä, kuten esimerkiksi Java, C tai C#. Tai jos vaikka webbisaitteja tekee niin PHP.

    Tällä tavalla oppimiskäyrä pysyy riittävän loivana ja tärkeät asiat tulee opeteltua. Luonnollisesti Pythonin ja C:n osaaminen ei mene hukkaan. Ne joiden mielestä tämä on turhaa opettelua, ovat idiootteja eivätkä tosiaankaan ammattitaitoisia ohjelmoijia. Yhden kielen "osaajia" rajoittaa kielen ominaisuudet. Ammattitaitoiset ohjelmoijat miettivät ensiksi mitä haluavat tehdä ja sitten toteuttavat sen työkalulla miten se parhaiten onnistuu ja luonnollisesti vieläpä valikoidaan sitä työkalua sen mukaan miten sopii käyttötarkoituksiin.

    Yksinkertainen esimerkki olisi se, että jos osaa vaikka C-kieltä niin amatööriohjelmoija voi helposti olla käyttämättä oliorakenteita koska kielessä ei ole valmiina luokkia. Tämä sama asia pätee tietysti joka ikiseen ohjelmointikieleen.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Java on huono kieli ohjelmoinnin opetteluun. Oppimiskäyrä on aivan liian jyrkkä. Ohjelmoinnin opiskelussa perusteet kannattaa opetella juurikin vaikka Pythonilla tai Schemellä. Seuraava kieli voisi sitten olla ohjelmointikielten lingua franca, eli C-kieli. Sitten voi jo lähteä opettelemaan jotain suurten järjestelmien totetutuskieliä, kuten esimerkiksi Java, C tai C#. Tai jos vaikka webbisaitteja tekee niin PHP.

    Tällä tavalla oppimiskäyrä pysyy riittävän loivana ja tärkeät asiat tulee opeteltua. Luonnollisesti Pythonin ja C:n osaaminen ei mene hukkaan. Ne joiden mielestä tämä on turhaa opettelua, ovat idiootteja eivätkä tosiaankaan ammattitaitoisia ohjelmoijia. Yhden kielen "osaajia" rajoittaa kielen ominaisuudet. Ammattitaitoiset ohjelmoijat miettivät ensiksi mitä haluavat tehdä ja sitten toteuttavat sen työkalulla miten se parhaiten onnistuu ja luonnollisesti vieläpä valikoidaan sitä työkalua sen mukaan miten sopii käyttötarkoituksiin.

    Yksinkertainen esimerkki olisi se, että jos osaa vaikka C-kieltä niin amatööriohjelmoija voi helposti olla käyttämättä oliorakenteita koska kielessä ei ole valmiina luokkia. Tämä sama asia pätee tietysti joka ikiseen ohjelmointikieleen.

    Pythonin oppimiskäyrä kielen mahdollisuuksien oikeaan hallintaan on aivan liian suuri. Paljon vaikeampaa kuin vaikka jonkun Javan opettelu. Pitäisi tajuta sekö oliot, että ne toisenlaiset ratkaisumallit.

    Mutta jos oliot eivät oikein suju, niin ainahan Javaakin voi koodata vanhan liiton tavalla. Yksi luokka, kaikki publiciksi ja sitten vain paukutetaan eri metodeja peräkkäin. Toimii ja varmaan oliokammoinen voi tehdä sillä tavalla kohtuullisenkin ohjelman opetellessaan asioita. Ei se ehkä ole kaikkien taiteen sääntöjen mukaista, mutta eipä tarvitse opetella ensin jotain puolivillaista kieltä vain jotta voi opetella jonkun C:n jotta voi opetella Javaa. Ammattilaiseksi ryhtyvä opettelee helposti Javan ekana kielenä kuten nykyisin tehdäänkin.

    Tosi helppoa ja mukavaa. EIkä tarvita mitään välimallin kieliä sinne. Oliot ovat tosi simppeli ja helppo juttu kun homma opetellaan oikein. Jos sinulla on ollut niissä jotain vaikeuksia oppia niitä, niin ei se tarkoita sitä, että joku muu ei oppisi niitä ihan helpolla.

    Ammattitaitoinen ohjelmoija tajuaa nykyisin liiketoiminnasta ja asiakkaan bisneksestä. Epäammattimaiset osaavat vain tietokonejuttuja kuten niitä ohjelmointikieliä ison pinon.

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    Pythonin oppimiskäyrä kielen mahdollisuuksien oikeaan hallintaan on aivan liian suuri. Paljon vaikeampaa kuin vaikka jonkun Javan opettelu. Pitäisi tajuta sekö oliot, että ne toisenlaiset ratkaisumallit.

    Mutta jos oliot eivät oikein suju, niin ainahan Javaakin voi koodata vanhan liiton tavalla. Yksi luokka, kaikki publiciksi ja sitten vain paukutetaan eri metodeja peräkkäin. Toimii ja varmaan oliokammoinen voi tehdä sillä tavalla kohtuullisenkin ohjelman opetellessaan asioita. Ei se ehkä ole kaikkien taiteen sääntöjen mukaista, mutta eipä tarvitse opetella ensin jotain puolivillaista kieltä vain jotta voi opetella jonkun C:n jotta voi opetella Javaa. Ammattilaiseksi ryhtyvä opettelee helposti Javan ekana kielenä kuten nykyisin tehdäänkin.

    Tosi helppoa ja mukavaa. EIkä tarvita mitään välimallin kieliä sinne. Oliot ovat tosi simppeli ja helppo juttu kun homma opetellaan oikein. Jos sinulla on ollut niissä jotain vaikeuksia oppia niitä, niin ei se tarkoita sitä, että joku muu ei oppisi niitä ihan helpolla.

    Ammattitaitoinen ohjelmoija tajuaa nykyisin liiketoiminnasta ja asiakkaan bisneksestä. Epäammattimaiset osaavat vain tietokonejuttuja kuten niitä ohjelmointikieliä ison pinon.

    "Pythonin oppimiskäyrä kielen mahdollisuuksien oikeaan hallintaan on aivan liian suuri."

    Ei niitä kaikkia tarvitse heti osata. Javassa käytännössä pakotetaan oliomalliin ja se nostaa oppimiskäyrää kun pitäisi käytännössä heti ymmärtää oliot. Joku C-kieli olisi periaatteessa hyvä kieli opetteluun muuten mutta kääntömekanismi jyrkentää oppimiskäyrää, että sekään ei ole hyvä. Helpot skriptikielet ovat parhaita ohjelmoinnin opetteluun.

    "Yksi luokka, kaikki publiciksi ja sitten vain paukutetaan eri metodeja peräkkäin."

    Ja aloittelevan ohjelmoijan pitäisi ymmärtää mikä se hiton luokka on ja mitä ne publicit tarkoittaa. Ei hyvä.

    "Ammattilaiseksi ryhtyvä opettelee helposti Javan ekana kielenä kuten nykyisin tehdäänkin."

    Ei tehdä. Oppilaitoksissa nimenomaan yleensä opetetaan ensimmäisenä kielenä jotain Pythonia tai vastaavaa nykypäivänä. Joskus 10v takaperin opetettiin Javaa ensimmäiseksi mutta huomattattiin, että se ei oikein toiminut. Silloinkin taidettiin usein odottaa, että opískelijat osaavat entuudestaan ohjelmoinnista jotain muilla kielillä kuten C:llä, Basicilla tai Pascalilla jostain keskiasteen oppilaitosten kursseilta.

    "Oliot ovat tosi simppeli ja helppo juttu kun homma opetellaan oikein."

    Oikeassa elämässä opiskelijat ei välttämättä osaa käyttää edes tekstieditoria ellei sitä erikseen opeteta.

    mitä nyt itse kun olin koulun penkillä niin siellä oli porukkaa jotka ei osanneet käyttää edes tekstieditoria.

    "Ammattitaitoinen ohjelmoija tajuaa nykyisin liiketoiminnasta ja asiakkaan bisneksestä."

    Jos verovaroilla vaikka kilpailutetaan ohjelmistoyrityksiä tekemään softaa bioinformatiikan tutkimukseen niin mitä tässä tarvitsee tietää bisneksistä?

    Äänestä

  • Rambeus kirjoitti:

    Pythonin oppimiskäyrä kielen mahdollisuuksien oikeaan hallintaan on aivan liian suuri. Paljon vaikeampaa kuin vaikka jonkun Javan opettelu. Pitäisi tajuta sekö oliot, että ne toisenlaiset ratkaisumallit.

    Mutta jos oliot eivät oikein suju, niin ainahan Javaakin voi koodata vanhan liiton tavalla. Yksi luokka, kaikki publiciksi ja sitten vain paukutetaan eri metodeja peräkkäin. Toimii ja varmaan oliokammoinen voi tehdä sillä tavalla kohtuullisenkin ohjelman opetellessaan asioita. Ei se ehkä ole kaikkien taiteen sääntöjen mukaista, mutta eipä tarvitse opetella ensin jotain puolivillaista kieltä vain jotta voi opetella jonkun C:n jotta voi opetella Javaa. Ammattilaiseksi ryhtyvä opettelee helposti Javan ekana kielenä kuten nykyisin tehdäänkin.

    Tosi helppoa ja mukavaa. EIkä tarvita mitään välimallin kieliä sinne. Oliot ovat tosi simppeli ja helppo juttu kun homma opetellaan oikein. Jos sinulla on ollut niissä jotain vaikeuksia oppia niitä, niin ei se tarkoita sitä, että joku muu ei oppisi niitä ihan helpolla.

    Ammattitaitoinen ohjelmoija tajuaa nykyisin liiketoiminnasta ja asiakkaan bisneksestä. Epäammattimaiset osaavat vain tietokonejuttuja kuten niitä ohjelmointikieliä ison pinon.

    Ammattiohjelmoijan kuuluu osata montaa kieltä.

    Ohjelmistoprojektiin kuuluu monenlaisia asioita, joiden automatisointi parantaa tuottavuutta merkittävästi. Vaikka työnä olisi toteuttaa vimpain X kielellä Y, enpä ottaisi työkaveriksi kielen Y erityisasiantuntijaa, jollei hänellä olisi tuntumaa muihin ohjelmointi-, build-, testaus-, debuggaus-, versionhallinta-, integrointi-, simulaatio- ja tuotantoajoympäristöissä käytettyihin tekniikoihin.

    C -kirjaston tekemisen oheistuotteena voi syntyä satoja rivejä shell-skript-, elisp- ja Python-koodia vain sujuvoittamaan työskentelyä kirjaston parissa. Niillä, jotka eivät osaa muokata ympäristöä itselleen sopivaksi tehtävän suorittamista varten, palaa työaikaa ja varmaan motivaatiotakin samojen asioiden mekaaniseen toistamiseen päivästä toiseen.

    Toimistotyöntekijän pitää osata Windowsin perusteet ja ohjelmoijan pitää osata Pythonin perusteet.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    "Pythonin oppimiskäyrä kielen mahdollisuuksien oikeaan hallintaan on aivan liian suuri."

    Ei niitä kaikkia tarvitse heti osata. Javassa käytännössä pakotetaan oliomalliin ja se nostaa oppimiskäyrää kun pitäisi käytännössä heti ymmärtää oliot. Joku C-kieli olisi periaatteessa hyvä kieli opetteluun muuten mutta kääntömekanismi jyrkentää oppimiskäyrää, että sekään ei ole hyvä. Helpot skriptikielet ovat parhaita ohjelmoinnin opetteluun.

    "Yksi luokka, kaikki publiciksi ja sitten vain paukutetaan eri metodeja peräkkäin."

    Ja aloittelevan ohjelmoijan pitäisi ymmärtää mikä se hiton luokka on ja mitä ne publicit tarkoittaa. Ei hyvä.

    "Ammattilaiseksi ryhtyvä opettelee helposti Javan ekana kielenä kuten nykyisin tehdäänkin."

    Ei tehdä. Oppilaitoksissa nimenomaan yleensä opetetaan ensimmäisenä kielenä jotain Pythonia tai vastaavaa nykypäivänä. Joskus 10v takaperin opetettiin Javaa ensimmäiseksi mutta huomattattiin, että se ei oikein toiminut. Silloinkin taidettiin usein odottaa, että opískelijat osaavat entuudestaan ohjelmoinnista jotain muilla kielillä kuten C:llä, Basicilla tai Pascalilla jostain keskiasteen oppilaitosten kursseilta.

    "Oliot ovat tosi simppeli ja helppo juttu kun homma opetellaan oikein."

    Oikeassa elämässä opiskelijat ei välttämättä osaa käyttää edes tekstieditoria ellei sitä erikseen opeteta.

    mitä nyt itse kun olin koulun penkillä niin siellä oli porukkaa jotka ei osanneet käyttää edes tekstieditoria.

    "Ammattitaitoinen ohjelmoija tajuaa nykyisin liiketoiminnasta ja asiakkaan bisneksestä."

    Jos verovaroilla vaikka kilpailutetaan ohjelmistoyrityksiä tekemään softaa bioinformatiikan tutkimukseen niin mitä tässä tarvitsee tietää bisneksistä?

    Ei publicia tervitse ymmärtää alussa jos ei kiinnosta. Ihan samalla tavalla pythonissa pitää aloittelijan ymmärtää sisennyksiä ja rivinvaihtoja. Tosi vaikea selittää ihmisille, kuinka sisennykset nyt vain pitää tehdä näin tai python ei tajua niitä eikä ohjema toimi. Paljon helpompaa selittää oliomalli koska toki sen oppii nopeammin kuin sisennysten logiikan.

    Totta kai editori hoitaa nuo molemmat jos haluaa, mutta nyt ei puhuta ideistä. Ide hoitaa amatöörille sisennyksiä, ok. Tai editori hoitaa homman.

    Paljon helpompaa sanoa, että laitat public näihin eteen kuin selostaa paljon monimutkaisempia sisennyssääntöjä. Niistä ei muuten ole mitään hyötyä muissa kielissä sellaisenaan. Selkeys on ihan eri asia.

    Varmaan on hyvä jos siitä bioinformatiikasta ymmärtää jotain. Kaveri joka tajuaa siitä jotain ja osaa ohjelmoida ok, saa homman varmasti helpommalla kuin kaveri joka ei tajua siitä yhtään mitään ja hallitsee pythonin pahuksen hyvin.

    Äänestä

  • monikielinen koodari kirjoitti:

    Ammattiohjelmoijan kuuluu osata montaa kieltä.

    Ohjelmistoprojektiin kuuluu monenlaisia asioita, joiden automatisointi parantaa tuottavuutta merkittävästi. Vaikka työnä olisi toteuttaa vimpain X kielellä Y, enpä ottaisi työkaveriksi kielen Y erityisasiantuntijaa, jollei hänellä olisi tuntumaa muihin ohjelmointi-, build-, testaus-, debuggaus-, versionhallinta-, integrointi-, simulaatio- ja tuotantoajoympäristöissä käytettyihin tekniikoihin.

    C -kirjaston tekemisen oheistuotteena voi syntyä satoja rivejä shell-skript-, elisp- ja Python-koodia vain sujuvoittamaan työskentelyä kirjaston parissa. Niillä, jotka eivät osaa muokata ympäristöä itselleen sopivaksi tehtävän suorittamista varten, palaa työaikaa ja varmaan motivaatiotakin samojen asioiden mekaaniseen toistamiseen päivästä toiseen.

    Toimistotyöntekijän pitää osata Windowsin perusteet ja ohjelmoijan pitää osata Pythonin perusteet.

    Vai pythonin perusteet. Nyt kuulostaa siltä, ettet osaa mitään muuta vastaavaa skriptikieltä. Ehkä osaat muita vastaavia, ehkä et.

    Kysy joltain muusta kuin minulta mitä ne muut vastaavat ovat ovat tai ota siitä kiva pähkinä. Sitten selviää sekin miksi ohjelmoijan ei ole pakko juuri pythonia osata.

    Ei se python ole ollenkaan ainoa eikä normaaleissa projekteissa noin vain oteta niitä työkavereita niistä joita sattuu huvittamaan. Niitä on tuon lisäksi, niitä työkavereita, asiakkaankin puolelta. Heikosti menee jos asiakkaita aletaan valkkailemaan sen mukaan osaako se pythonoa joka on yksi niistä kielistä joita toteuttaja hallitsee. Edes jotenkin.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Tuota noin, linuxeilla kyllä varmasti toimii ihan kaikki suositut skriptikielet. Ja toimii yleensäkin ~kaikki kielet. Ja sellaisetkin mitkä ei välttämättä vielä muualla toimi, kuten esimerkiksi Googlen uusi Go -kieli. Ne mitkä ei toimi on varmaan jotain Applen tai Microsoftin käyttöjärjestelmien omia erikoisratkaisuja mitkä ei sitten toimi missään muualla ja saattaa muutenkin muuttua seuraavassa käyttöjärjestelmäjulkaisussa kun ei ole ihan niin standardia tavaraa.

    "Osaatkos sanoa jotain sivustoja joista sais perustietoa Rubysta ja Pythonista suomeksi, että tietäis vähän tarkemmin mistä noissa kahdessa on kyse?"

    Englanniksi se materiaali normaalisti on. Suomiwikipediasta varmaan saa suomeksi sen lyhyen kuvauksen ja linkit suomenkieliseen materiaaliin mutta sitten kun haluaa opetella niin manuaalia lukemaan vaan sitten. Alkuun pääsemiseksi löytyy kyllä ainakin tälläinen Pythonille: http://inventwithpython.com/

    "Palaa tuohon toiseen haaraan myöhemmin, nyt ei aika riitä noin monen viestin lukemiseen/kommentointiin."

    Älä turhaa vaivaiudu. Joku nuija alkaa inttää siitä miten Pythonilla ei tehdä suuria järjestelmiä vaan Javalla ja on siksi muka turha. No kas kummaa kun Python skriptikieli millä tehdään protoilua, buildisysteemeitä, skriptataan vaikka 3D-mallinnussoftaa ja yleensökin skriptausta tietojärjestelmiin. Java taas ei ole skriptikieli ollenkaan. Ei taida olla sillä ihan kaikki bitit tallessa.

    Tuli nämä hyvät kelit sotkemaan muita harrastuksia. ;)

    No java nyt ei todellakaan ole se mitä kaipaan tällä hetkellä, ennemmin opettelen sitten vaikka C:tä.

    Täytyy kattoa mitä tässä tekee... jossain vaiheessa. Kiitos vinkeistä kumminkin.

    AutoIt 3 oli muuten se mitä alunperin tarkoitin (löytyi vanhalta CD:ltä). Helppo ja nopea oppia ja melko monipuolinen.
    http://www.autoitscript.com/autoit3/index.shtml

    Aurinkoista kesää

    Äänestä

pystyykö Windowsin komentokielellä tuollaisen tekemään.
Veikkaan että pienellä pähkäilyllä onnistuisi tuollainenkin batti.

Äänestä
  • kun on olemassa kieli (kieliä) joilla homman voi hoitaa helpostikin. Ja .bat:in avulla tuskin pystyt käsittelemään ikkunoihin liittyvää tietoa, kuten esim mikä ikkuna on päälimmäisenä tai valitsemaan haluamasi ohjelman aktiiviseksi ja syöttämään sen jälkeen esim käyttäjätunnuksen ja salasanan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pete. kirjoitti:

Kyseessä ei ollut varsinainen ohjelmointikieli vaan scripti-kieli. 2005 tutustuin ko kieleen töissä mutta koska kotona en ole Windosia käyttänyt niin kieli on päässyt unohtumaan.
Mulla oli silloin scripti joka käynnistyi koneen käynnistyessä joka käynnistä automaattisesti ohjelmia. Esim sähköpostin ja kun se tunnisti että kysytään käyttäjä tunnusta ja salasanaa niin se syötti ne. Sen jälkeen 30sec päästä käynnisti selaimen ja jäi odottamaan että näin oli käynyt. Suraavaksi se avasi valikoista tietyn kohdan ja avasi kaikki siellä olevat sivut omille välilehdilleen.

Käytin myös ko ohjelmointikieltä tekstimuotoisten tiedostojen käsittelyyn. Eli kopioin tiettyyn hakemistoon testidataa useamman sadan tuotteen verran ja ko kielen avulla pystyin hakemaan kaikista tiedostoista tietyn tiedon ja kopioimaan sen uuteen tiedostoon sellaiseen muotoon että Excel ymmärsi sen.

Sattuuko kukaan tunnistamaan tällaista scripti-kieltä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu