Närpiöllä ei ole maahanmuuttajien vastaanottokeskusta, vaikka siellä sanotaan asustavan 2.000 maahanmuuttajaa, jotka puhuvat 31 eri kieltä. Lukujen oikeellisuudesta en mene takuuseen, sillä mainitsemani ovat Pekka Siikalan artikkelista. Muualla puhutaan huomattavasti pienemmistä määristä, mutta ne ovatkin viime vuodelta.
Samassa artikkelissa todetaan maahanmuuttajien olevan täystyöllistettyjä, siis lähes 100%:ia, mikä on suuri ihme Suomemme maassa. Taas pitää vilkaista tilastoinhin ja sieltähän se vastaus löytyykin kuten J. Karjalaisen laulusta Väinö puun takana. Närpiö, kuten muutkaan ruotsinkieliset kunnat, eivät halua vastaanottokeskuksia alueelleen, koska silloin työtävieroksuvat ainekset pesiytyisivät alueelle. On parempi, että työtä haluavat käydään valikoimassa alueen ulkopuolisista keskuksista ja annetaan rupusakki jäädä keskukseen.
Toisaalta maahanmuuttava työhaluinen henkilö on nopea sekä taitava käsistään, ja sellainenhan on juuri oikeaa ainesta tomaatinpoimintaan. Eikä hän ole niin kovin tarkka ylityötuntien korvausten laskemisesta samoin kuin suomalainen siirtolainen olisi. Mitä vähemmän työntekijä osaa puhua maan kieltä, sitä otollisempi hän on työntekijänä.
Maahanmuuttajalle kerrotaan Suomen olevan kaksikielinen maa. Molemmat kielet ovat tasavertaisia lain edessä. Näin varmaan onkin, mutta heille jätetään kertomatta, että ruotsinkielisiä on vain 5 %:a. Kun maahanmuuttaja menee tämän ruotsinkielisen alueen ulkopuolelta etsimään työtä, hän on samassa tilanteessa kuin aikoinaan Suomeen tullessaan. Töitä ei tipu, ellei osaa Suomen kieltä. Näin tomaatinpoimijan kohtalona on pysyä halpana työvoimana Närpiöläisissä kasvihuoneissa.
Närpiössä ollaan aina vieroksuttu muunmaalaisia asukkaita. Näin on kunta saatu pysymään ruotsinkielisenä alueena. Puheet 3000 siirtolaisen asuttamisesta kunnan alueelle onkin sen takia asetettava enemmän kuin kyseenalaiseksi. Tosiasiassa suomenruotsalaiset kunnat hädissään kääntyivät Ruotsin puoleen, jotta aiottu siirtolaisuusasutus voitaisiin estää. Ruotsi lupasikin lopettaa kaiken avun Suomelle ellei Suomi luovu suunnitellusta evakkojen sijoittamisesta ruotsinkieliselle seudulle. Sen jälkeen oli helppo tarjota kortteeria karjalaisille evakoille, kun kielto oli käynyt edellä.
Suomessa asuu vajaat 5%:a ruotsia äidinkielenään puhuvia. Nyt lukua lisätään rekisteröimällä kaksikielisten perheiden lapset myös ruotsinkielisiksi rasti ruutuun menetelmällä. Kun tämäkään ei riitä, otetaan alueelle asumaan maahanmuuttajia, joiden koko perhe nimetään ruotsinkielisiksi, vaikka eivät puhuisi montaakaan sanaa kyseistä kieltä.
Närpiöläinen (epä)itsekäs hyväntekeväisyys
Sunnuntai, Heinäkuu 26, 2009
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/26/narpiolainen-hyvantekevaisyys/
Samassa artikkelissa todetaan maahanmuuttajien olevan täystyöllistettyjä, siis lähes 100%:ia, mikä on suuri ihme Suomemme maassa. Taas pitää vilkaista tilastoinhin ja sieltähän se vastaus löytyykin kuten J. Karjalaisen laulusta Väinö puun takana. Närpiö, kuten muutkaan ruotsinkieliset kunnat, eivät halua vastaanottokeskuksia alueelleen, koska silloin työtävieroksuvat ainekset pesiytyisivät alueelle. On parempi, että työtä haluavat käydään valikoimassa alueen ulkopuolisista keskuksista ja annetaan rupusakki jäädä keskukseen.
Toisaalta maahanmuuttava työhaluinen henkilö on nopea sekä taitava käsistään, ja sellainenhan on juuri oikeaa ainesta tomaatinpoimintaan. Eikä hän ole niin kovin tarkka ylityötuntien korvausten laskemisesta samoin kuin suomalainen siirtolainen olisi. Mitä vähemmän työntekijä osaa puhua maan kieltä, sitä otollisempi hän on työntekijänä.
Maahanmuuttajalle kerrotaan Suomen olevan kaksikielinen maa. Molemmat kielet ovat tasavertaisia lain edessä. Näin varmaan onkin, mutta heille jätetään kertomatta, että ruotsinkielisiä on vain 5 %:a. Kun maahanmuuttaja menee tämän ruotsinkielisen alueen ulkopuolelta etsimään työtä, hän on samassa tilanteessa kuin aikoinaan Suomeen tullessaan. Töitä ei tipu, ellei osaa Suomen kieltä. Näin tomaatinpoimijan kohtalona on pysyä halpana työvoimana Närpiöläisissä kasvihuoneissa.
Närpiössä ollaan aina vieroksuttu muunmaalaisia asukkaita. Näin on kunta saatu pysymään ruotsinkielisenä alueena. Puheet 3000 siirtolaisen asuttamisesta kunnan alueelle onkin sen takia asetettava enemmän kuin kyseenalaiseksi. Tosiasiassa suomenruotsalaiset kunnat hädissään kääntyivät Ruotsin puoleen, jotta aiottu siirtolaisuusasutus voitaisiin estää. Ruotsi lupasikin lopettaa kaiken avun Suomelle ellei Suomi luovu suunnitellusta evakkojen sijoittamisesta ruotsinkieliselle seudulle. Sen jälkeen oli helppo tarjota kortteeria karjalaisille evakoille, kun kielto oli käynyt edellä.
Suomessa asuu vajaat 5%:a ruotsia äidinkielenään puhuvia. Nyt lukua lisätään rekisteröimällä kaksikielisten perheiden lapset myös ruotsinkielisiksi rasti ruutuun menetelmällä. Kun tämäkään ei riitä, otetaan alueelle asumaan maahanmuuttajia, joiden koko perhe nimetään ruotsinkielisiksi, vaikka eivät puhuisi montaakaan sanaa kyseistä kieltä.
Närpiöläinen (epä)itsekäs hyväntekeväisyys
Sunnuntai, Heinäkuu 26, 2009
http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/26/narpiolainen-hyvantekevaisyys/
Vastaukset 1
Vanhimmat
.
ja siellä onkin ollut tunnettuja kulttuurin lisääntymisestä johtuvia ongelmia
.