Kokenut pääministeri

Eiköhän Suomellakin pitäisi olla varapresidentti, jos vaikka nykyinen päättäjämme ottaisi omaa lomaa.
Pakosta sitä aina jostakin sressaantuu
Suomesta puuttuu kaikki viranomaisvalvonta, toverit salaa toveriensa tekemisiä. Tiitisellä ei tässä ole mitään puhevaltaa.

Olipa kuka tahansa seuraava pääministeri, niin vaikeuksiin joutuu Euroopan huonon taloudenpidon takia. Suomikin on parhaasta päästä, mutta koko ajan velkaantuu lisää.

Väyrynen on menneen ajan maalaisliittolainen johtaja, joka yrittää yhä uudelleen, yhä uudelleen, yhä uudelleen... Väyrysestä ei tule suomen pääministeriä. Muistetaanpa menneitä Wikipedian mukaan:

Jalasmökkikohu

Saman vuoden lokakuun lopulla oikeuskansleri Kai Korte totesi eduskunnan virkamiesten menetelleen väärin, kun nämä olivat maksaneet kansanedustajan päivärahaa Väyryselle sillä perusteella, että ”Väyrynen oli ilmoittanut vakituiseksi asuinpaikakseen Keminmaan Lapissa, mikä oikeutti hänet nostamaan eduskunnan päivärahaa. Kävi kuitenkin ilmi, että Keminmaan ”asunto” oli muutaman neliömetrin kokoinen siirrettävä jalasmökki. Käytännössä Väyrynen perheineen asui Helsingin Kruununhaassa 173-neliöisessä asunnossa.”

Porvarisopimus

Kun punamultayhteistyö joutui umpikujaan, Väyrynen pyrki takaamaan porvarihallituksen mahdollisuuden vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen.
Myös teollisuuspiirit kiinnostuivat porvarihallituksesta sen jälkeen, kun Väyrynen oli arvaillut julkisuudessa idänkaupan romahtamista. Vuodenvaihteessa 1987 Väyrynen teki Nokian pääkonttorissa kokoomuksen ja RKP:n puheenjohtajien kanssa salaisen aiesopimuksen, niin sanotun kassakaappisopimuksen. Siinä sovittiin, että nämä kolme puoluetta lähtisivät ajamaan (SDP:n myötävaikutuksella tai ilman) keskustan johtamaa enemmistöhallitusta, jos ne saisivat yli puolet uuden eduskunnan paikoista. Sopimuksessa sovittiin myös, ettei mikään puolueista lähtisi hallitukseen ilman kahta muuta. Lisäksi suullisesti sovittiin, että Väyrystä yritettäisiin saada yleisporvarillisesti eduskunnan puhemieheksi, jos häntä ei valittaisi uuden hallituksen pääministeriksi.
Kassakaappisopimuksen takana olleet teollisuusjohtajat lupasivat rahoittaa porvaripuolueiden vaalikampanjoita tavallista suuremmilla summilla porvarihallituksen aikaansaamiseksi.

Saatuaan tietää sopimuksesta presidentti Mauno Koivisto nimitti hallituksen muodostajaksi sopimuksesta riippumattoman kokoomuksen entisen puheenjohtajan Harri Holkerin, joka tunnustelun jälkeen muodosti sinipunahallituksen SDP:n, kokoomuksen ja RKP:n pohjalle. Keskustapuolue jäi oppositioon.

Padotakseen Väyrysen lähinnä EMUun ja Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvän kritiikin järjesti Esko Aho MTK:n puheenjohtajan seuraavaksi ulkoministeriksi. Heikki Haavisto vastasikin ulkoministerinä EU-neuvotteluiden loppuun viemisestä, mikä heikensi Väyrysen esittämää EU-kritikkiä, kun maataloustuottajien puheenjohtaja ikään kuin hyväksyi itse neuvottelemansa EU-jäsenyyden.

Erottuaan hallituksesta (1993) Väyrynen yritti kaataa hallitusta yhdessä opposition kanssa sekä lähetti presidentti Koivistolle kirjeitä, joiden mukaan Ahon takki oli tyhjä.

Vuonna 2002 Väyrynen sai vain runsaat sata parista tuhannesta puheenjohtajavaalin äänestä.

Toinen presidentinvaalikampanja

1993 hallituksesta eronnut Väyrynen voitti keskustan esivaalin ja nousi puolueensa ehdokkaaksi ensimmäisissä suorissa presidentinvaaleissa 1994. Kampanjaan vaikutti aiheellisesti negatiivisesti ns. Vladimirov-juttu. Paavo Väyrynen oli 1981 ollut yhteydessä Suomessa korkeimpana KGB:n edustajana toimineeseen Viktor Vladimiroviin tarkoituksena vauhdittaa Suomalais-neuvostoliittolaisen talouskomission puheenjohtajan Ahti Karjalaisen presidenttikampanjaa. Jäätyään vaaleissa kolmanneksi Väyrynen syytti näyttävästi mediapeliä, tiedotusvälineitä, huonosta menestyksestään.

Paluu eduskuntaan ja hallitukseen

Kevään 2007 eduskuntavaaleissa Väyrynen oli jälleen ehdolla Lapin vaalipiiristä, josta hän tuli valituksi eduskuntaan. Hän ei kuitenkaan esittänyt enemmistön kanssa samaan aikaan kansanedustajan valtakirjaansa tarkistettavaksi, vaan esitti sen vasta kun hallitusneuvottelut oli käyty huhtikuun puolessa välissä 2007. Hän ilmoitti olevansa käytettävissä hallituksen muodostamisvaiheessa eduskunnan puhemiehistöön, mutta jättämällä kansanedustajan valtakirjansa tarkistuttamatta hän varasi itselleen mahdollisuuden jatkaa myös europarlamentissa.

Pääministeri Matti Vanhanen valitsi yllättäen Väyrysen toisen hallituksensa ulkomaankauppaministeriksi, jolloin Väyrynen lopulta tarkistutti valtakirjansa. Hänen ministeriydestään äänestettiin Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän kokouksessa, jossa hän voitti vastaehdokkaansa kansanedustaja Antti Kaikkosen äänin 41–36.
Eduskuntavaaleissa 2007 Väyrystä tuki hänen oman ilmoituksensa mukaan Kehittyvien maakuntien Suomi ry 10 000 €:lla.

Syytökset naisten ahdistelusta

Väyrysen on raportoitu nipistelleen lentoemäntiä, ja tähän ja viinanjuontiinsa hän viittaa itsekin kirjassaan.
Hymy-lehti väittää Väyrysen maineen kärsineen pysyvästi paljastusartikkelistaan ”Väyrynen lentoemäntien kauhuna”. Helsingin Sanomien poliittisten toimittajien Tamminiemen pesänjakajat -kirjan mukaan Väyrynen pyrkii juovuttuaan käyttämään naisia hyväkseen hyödyntäen asemaansa uhkailevaan sävyyn.