tietoa

Vaativat että Saksa pitää yhdistää ja tehdä siitä kommunistinen valtio. Vaativat myös että amerikkalaisten joukkojen pitää poistua Saksasta.

Saksa se aloitti senkin sodan kuten useat muutkin ongelmat maailmassa.

Oli täysin venäläiselle vainoharhalle tyypillistä kuvitella että Lännellä joka oli taistellut Saksaa vastaan oli muka salajuoni aseistaa Saksaa udestaa sotaan Venäjää vastaan.

Toinen syy miksi ne rakensi Berliinin muurin oli että Idästä meni niin paljon ihmisiä Länteen. Ei taineet itäsaksalaiset viihtyä "työläisten paratiisissa". :D

Kylmä sota alkoi toisen maailmansodan jälkeen länsivaltojen ja Neuvostoliiton törmätessä yhteen. Erimielisyyksiä oli muun muassa miehitettyjen alueiden kehittämisestä. Osittain molemmille blokeille sopi Saksan pysyminen jakautuneena ja sitä kautta heikkona. Yhdysvaltojen uhkakuvana oli teknisesti kehittyneen Saksan ja mahdollisesti koko läntisen Euroopan siirtyminen kommunistiseen leiriin.

Toinen merkittävä suunta kylmän sodan alussa oli Lähi-itä. Neuvostoliiton toimet Iranin suunnalla v. 1946 aiheuttivat huolta lännen leirissä. Merkittävä ja hyvin verkostoitunut amerikkalainen diplomaatti Loy Henderson - joka toimi tuolloin suurlähettiläänä Bagdadissa - oli kuvannut kuinka Neuvostoliiton voitto vahvana pidetystä Saksasta oli saanut Lähi-idän alueen ihmiset odottamaan Neuvostoliiton vapauttavan heidät brittien otteesta{Brands}. Melvyn Leffler on tutkinut Pentagonin arkistoja ja hänen mukaansa Neuvostoliitto ei sinänsä uhannut USA:n intressejä kylmän sodan alussa{Leffler}. Mikäli kommunismi leviäisi merkittävän raaka-aineen päällä olevaan Lähi-itään, saattaisi sodan väsyttämä Neuvostoliitto vahvistua uhkaamaan tosissaan Yhdysvaltojen asemaa. Kylmän sodan alun eräänä keskeisenä kulminaationa pidettiin sitä, kun Britannia ilmoitti vuonna 1946 USA:lle, ettei se enää kyennyt vastaamaan Kreikan ja Turkin turvallisuudesta. Nuo maathan olivat puskurina Lähi-idän ja Neuvostoliiton välillä. Tosin jälkeenpäin on käynyt ilmi, että Kreikan kommunistista puoluetta tuki Jugoslavian Tito, eikä Moskova, jonka silloin epäiltiin alkaneen laajentaa reviiriään sovittujen rajojen ulkopuolelle.

Varsinkin DDR:ssä ja Berliinissä syntyi ongelmia. Saksa oli jaettu neljän eri maan miehitysvyöhykkeiksi, ja Neuvostoliiton vyöhykkeen sisällä ollut Berliini niin ikään neljään eri vyöhykkeeseen. Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen ilmapiiri johti useiden, varsinkin koulutettujen, ihmisten pakoon länteen. Kommunistinen ja sosiaalidemokraattinen puolue yhtyivät myös Sosialistiseksi yhtenäisyyspuolueeksi SEDiksi. Niin kutsuttu rautaesirippu pystytettiin. Se jakoi Euroopan kahtia, Adrianmereltä Itämerelle.

Poliitisesti ja sotilaallisesti vastapuolen liikkeisiin vastattiin aina suuremmalla vastaliikkeellä, mikä johti helposti konfliktien kärjistymiseen. Molemmat osapuolet valmistautuivat myös ennakoivaan ydiniskuun vihollistaan vastaan, ja olettivat vastapuolen toimivan samoin.

Kylmän sodan syntyä on haluttu lännessä perinteisesti vierittää Stalinin niskoille, mutta luottamuspula oli pääasiassa molemminpuolinen. Ne tutkijat, jotka näkevät taloudellisten tekijöiden näytelleen keskeistä osaa korostavat lännessä koettua pettymystä kun Stalin puheessaan vuonna 1946 palasi vanhaan kommunistiseen retoriikkaan. Hän julisti Neuvostoliiton voittaneen sodan juuri kommunistisen järjestelmänsä ansiosta. Sodan aikana Stalin oli puhunut vielä isänmaallisesta sodasta ja lännessä oli jo ehditty laskea, että Neuvostoliitto oli luopumassa kommunistisesta ideologiastaan. Stalin myös vetäytyi Marshall-avusta ja kielsi avun vastaanottamisen itäblokin valtioilta.

Sodan rasitukset ja alituinen pyrkimys selviytyä aina Neuvostoliiton syntymän ajoilta alkaen saattoivat muokata Stalinin persoonasta enemmän tai vähemmän vainoharhaisen. Toiset tutkijat korostavat tällaisten taipumusten vaikuttaneen myös maan ulkosuhteisiin. Niin neuvosto- kuin länsijohtajatkin syyllistyivät ylilyönteihin ja ideologisen ristiriidan korostamiseen käytännön asioiden hoitamisessa.