Matti Höökin esitelmä metsäsuomalaisista, 2005
Historiallinen katsaus 1500-1600-luvulla Keski-Ruotsin Taalainmaahan muuttaneiden suomalaisten elämään: Väinö Salmisen kuvaus metsäsuomalaisten elämästä. (Skandinavian suomalaiset, 1906, kirjassa Namsarai, SKS, 1999).
Kaskenhakkuu kiellettiin ja kaikki suomalaiset, jotka eivät ajoissa olleet ymmärtäneet hankkia uutismaalleen kuninkaallista vahvistuskirjaa, julistettiin oikeudettomiksi. Kuka tahansa sai polttaa heidän pirttinsä ja hävittää halmeet, jopa ottaa hengiltä itse uutisasukkaatkin. [Ruotsin] kuningas antoi useita tämänkin tapaisia käskykirjeitä:
"Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia - sekä olla hurskas ja lemmellinen ruotsalaisia kohtaan, hänen talonsa on poltettava, torpparikirjansa mitättömäksi tehtävä ja hän on oleva joka ruotsalaisille rauhattomaksi julistettu."
Eipä kumma, jos rauha suomalaismetsissä katosi. Kun suomalaisia tulen ja pyssyn avulla alettiin häätää, ryhtyivät he jäykkään vastarintaan. Tappelut, taistelut ja murhapoltot kävivät melkein jokapäiväisiksi. Tahdottiin keinoin millä tahansa saada suomalainen aines häviämään.
Taalainmaan metsissä siis 1600-luvun puolivälistä 1700-luvulle taisteltiin ruotsalaisten yrittäessä alueen etnistä puhdistusta. Suomalaiset kuitenkin puolustautuivat menestyksekkäästi puukoin ja luodikoin. Osa heistä pakeni Norjan puolelle ja jotkut Amerikkaan Delawareen. Suomalaisalueelle jääneet säilyttivät satoja vuosia suomalaisuutensa mäkisissä ja metsäisissä Taalainmaan metsissä.
Myöhemmin 1700-luvun loppupuolella osa metsäsuomalaisista joutui sydenpolttovelvollisuuden vuoksi käytännössä maaorjuuteen. Gottlund vetosi metsäsuomalaisten puolesta 1820-luvulla, minkä jälkeenkin ihmisoikeuksista piittaamattomat ruotsalaiset ruukit polttivat metsäsuomalaisten asumuksia, jos ne olivat "vuorityön tiellä". Suomalaisia myös ajettiin 1860-luvun nälkävuosina ulos asunnoistaan.
1888 syntynyt taalainmaalainen Dan Andersson kirjallisissa töissään kertoo esi-isistään kohdanneista vääryyksistä sekä kaipuustaan suomalaisalueelle. Hänen luonteessaan voidaan nähdä esi-isien savolaisia piirteitä. Etnisestä puhdistuksesta selvinneiden esivanhempiensa jälkeläisestä Danista tuli maansa kansallisrunoilija.
Suomalaisvainot Ruotsissa
64
1156
Vastaukset
- Tapio Rautalapio
Juu, paikalliset eivät aina sulattaneet sitä että maahanmuuttajat rakensivat torppansa toisten tiluksille. Sopeutuminen uuteen ympäristöön ei ole aina helppoa.
Muuten juttu oli satuja ilman todellista pohjaa.- ¤1132¤
joilla nämä suomea puhuvat ihmiset asuivat? Minä ole kolunnut seudut ristiin ja rastiin niin Ruotsin kuin Norjankin puolella ja ihmeekseni useimmat kertovat olevansa näitten suomea puhuvien jälkeläisiä vaikka itse ovat kielen menettäneetkin.
- Tapio Rautalapio
¤1132¤ kirjoitti:
joilla nämä suomea puhuvat ihmiset asuivat? Minä ole kolunnut seudut ristiin ja rastiin niin Ruotsin kuin Norjankin puolella ja ihmeekseni useimmat kertovat olevansa näitten suomea puhuvien jälkeläisiä vaikka itse ovat kielen menettäneetkin.
"Minä ole kolunnut seudut ristiin ja rastiin niin Ruotsin kuin Norjankin puolella ja ihmeekseni useimmat kertovat olevansa näitten suomea puhuvien jälkeläisiä vaikka itse ovat kielen menettäneetkin. "
Juu, nuo roots-jututhan kiinnostavat ihmisiä. Mutta ei se ketjun aloituksen kirjoittajan vainojuttuja tee sen todemmiksi. - runkkarit!
¤1132¤ kirjoitti:
joilla nämä suomea puhuvat ihmiset asuivat? Minä ole kolunnut seudut ristiin ja rastiin niin Ruotsin kuin Norjankin puolella ja ihmeekseni useimmat kertovat olevansa näitten suomea puhuvien jälkeläisiä vaikka itse ovat kielen menettäneetkin.
Joo,
Kaikkihan ne siellä yrittää veljeillä mutta suurin osa Suomesta vihaa ruotsalaisia sieltä saatavan heikon avun takia.
Muista että aika moni näistä paskiaisista hylkäsi isänmaansa hädän hetkellä ja menivät 1960-luvulla Ruotsiin töihin. - Tapio Rautalapio
runkkarit! kirjoitti:
Joo,
Kaikkihan ne siellä yrittää veljeillä mutta suurin osa Suomesta vihaa ruotsalaisia sieltä saatavan heikon avun takia.
Muista että aika moni näistä paskiaisista hylkäsi isänmaansa hädän hetkellä ja menivät 1960-luvulla Ruotsiin töihin."Kaikkihan ne siellä yrittää veljeillä mutta suurin osa Suomesta vihaa ruotsalaisia sieltä saatavan heikon avun takia. "
Onpa harmi, ettet ole saanut apua Ruotsista. - totta on-
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Minä ole kolunnut seudut ristiin ja rastiin niin Ruotsin kuin Norjankin puolella ja ihmeekseni useimmat kertovat olevansa näitten suomea puhuvien jälkeläisiä vaikka itse ovat kielen menettäneetkin. "
Juu, nuo roots-jututhan kiinnostavat ihmisiä. Mutta ei se ketjun aloituksen kirjoittajan vainojuttuja tee sen todemmiksi.Traditio, jonka mukaan lakeja säätämällä alistetaan suomalaisia on todellakin monisatavuotinen. Kustaa Vaasa tiesi mitä teki ja niin tiesivät myöhemmätkin kuninkaat.
Ja niin tietävät ja tekevät rkp jo koko ruotsalainen eliitti tänä päivänä Suomessa.
Tosiuskomatonta mutta silti totta. - Tapio Rautalapio
totta on- kirjoitti:
Traditio, jonka mukaan lakeja säätämällä alistetaan suomalaisia on todellakin monisatavuotinen. Kustaa Vaasa tiesi mitä teki ja niin tiesivät myöhemmätkin kuninkaat.
Ja niin tietävät ja tekevät rkp jo koko ruotsalainen eliitti tänä päivänä Suomessa.
Tosiuskomatonta mutta silti totta.Mitä sellaisia lakeja sitten oli ja on?
- Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Minä ole kolunnut seudut ristiin ja rastiin niin Ruotsin kuin Norjankin puolella ja ihmeekseni useimmat kertovat olevansa näitten suomea puhuvien jälkeläisiä vaikka itse ovat kielen menettäneetkin. "
Juu, nuo roots-jututhan kiinnostavat ihmisiä. Mutta ei se ketjun aloituksen kirjoittajan vainojuttuja tee sen todemmiksi.Rautalapio näin: "Juu, nuo roots-jututhan kiinnostavat ihmisiä. Mutta ei se ketjun aloituksen kirjoittajan vainojuttuja tee se todemmiksi."
Henrik Gabriel Porthan muun muassa näin 1793 (Åbo Tidningar; Suomen kansalliskirjallisuus 5, s. 191): "Mutta jääköön jokaisen tasapuolisen kansalaisen harkittavaksi, oliko kohtuullista pakottaa heidät [Länsi-Norlannin suomalaiset] siihen [oppimaan ruotsia] väkivaltaisesti ja sellaisen rangaistuksen uhalla, että heidät muuten ajettaisiin kodista ja konnulta." - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Rautalapio näin: "Juu, nuo roots-jututhan kiinnostavat ihmisiä. Mutta ei se ketjun aloituksen kirjoittajan vainojuttuja tee se todemmiksi."
Henrik Gabriel Porthan muun muassa näin 1793 (Åbo Tidningar; Suomen kansalliskirjallisuus 5, s. 191): "Mutta jääköön jokaisen tasapuolisen kansalaisen harkittavaksi, oliko kohtuullista pakottaa heidät [Länsi-Norlannin suomalaiset] siihen [oppimaan ruotsia] väkivaltaisesti ja sellaisen rangaistuksen uhalla, että heidät muuten ajettaisiin kodista ja konnulta."Jääköön tuhannen nikin aarnoltin harkittavaksi perustuiko Porthanin teksti todellisuuteen vai kansantarinoihin? Samalla hän voisi kertoa, miten hänen viestinsä liittyy Matti Höökin satuiluihin?
- Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Jääköön tuhannen nikin aarnoltin harkittavaksi perustuiko Porthanin teksti todellisuuteen vai kansantarinoihin? Samalla hän voisi kertoa, miten hänen viestinsä liittyy Matti Höökin satuiluihin?
Rautalapio näin:"Jääköön - - aarnoltin harkittavaksi perustuiko Pothanin teksti todellisuuteen vai kansantarinoihin?"
Porthan lainaten kuninkaallista päätöstä vuodelta 1641 näin: "Sen tähden tahdomme määrätä, että Te annatte käskyn ja maaherrojen kanssa sovitte siitä, että nämä poltattaisivat heidän [suomalaisten] mökkinsä ja talonsa, joita he ovat pystyttäneet sinne tänne metsiin, kute myös joko riistävät ja ottavat heiltä pois heidän viljansa, kun se tuleentunut on, taikka yhtä hyvin polttavat ne, niin että heidän täytyy ja on pakko elannon puutteessa lähteä metsistä. " - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Rautalapio näin:"Jääköön - - aarnoltin harkittavaksi perustuiko Pothanin teksti todellisuuteen vai kansantarinoihin?"
Porthan lainaten kuninkaallista päätöstä vuodelta 1641 näin: "Sen tähden tahdomme määrätä, että Te annatte käskyn ja maaherrojen kanssa sovitte siitä, että nämä poltattaisivat heidän [suomalaisten] mökkinsä ja talonsa, joita he ovat pystyttäneet sinne tänne metsiin, kute myös joko riistävät ja ottavat heiltä pois heidän viljansa, kun se tuleentunut on, taikka yhtä hyvin polttavat ne, niin että heidän täytyy ja on pakko elannon puutteessa lähteä metsistä. "Kysymys oli siis siitä, että kaskenpolttajat polttivat toisten metsiä ja rakensivat torppiaan toisten maille. No, ainahan maahanmuuttajan ei ole ihan helppo sopeutua uusiin oloihin.
- Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Kysymys oli siis siitä, että kaskenpolttajat polttivat toisten metsiä ja rakensivat torppiaan toisten maille. No, ainahan maahanmuuttajan ei ole ihan helppo sopeutua uusiin oloihin.
Porthan näin muun muassa: "[Suomalaiset muuttivat Ruotsiin] etenkin Kaarle IX:n toimesta, joka halusi - - muuttaa käyttökuntoisiksi asuinpaikoiksi monet suuret ja etäiset metsäseudut, jotka hyödyttämättä valtakuntaa olivat vain petoeläinten pesäpakkoja, ja tämän vuoksi kutsui ja siirsi useita suomalaisia perheitä, jotta he elättäisivät siellä henkeään polttamalla kaskea ja asuttaisivat vähin eron nämä erämaat."
- svekko homo
Nettisuomalainen kirjoitti:
Porthan näin muun muassa: "[Suomalaiset muuttivat Ruotsiin] etenkin Kaarle IX:n toimesta, joka halusi - - muuttaa käyttökuntoisiksi asuinpaikoiksi monet suuret ja etäiset metsäseudut, jotka hyödyttämättä valtakuntaa olivat vain petoeläinten pesäpakkoja, ja tämän vuoksi kutsui ja siirsi useita suomalaisia perheitä, jotta he elättäisivät siellä henkeään polttamalla kaskea ja asuttaisivat vähin eron nämä erämaat."
Tapio katsos kun on niin saatanan tyhmä ettei tiedä historiasta eikä paljon mistään muustakaan yhtään mitään. Silti yrittää esittää jotain tietävää viisas ihmistä. Säälittävä svekko trolli! Ei kannata sille vastailla ja provosoitua sen tyhmistä vastauksista.
- Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Porthan näin muun muassa: "[Suomalaiset muuttivat Ruotsiin] etenkin Kaarle IX:n toimesta, joka halusi - - muuttaa käyttökuntoisiksi asuinpaikoiksi monet suuret ja etäiset metsäseudut, jotka hyödyttämättä valtakuntaa olivat vain petoeläinten pesäpakkoja, ja tämän vuoksi kutsui ja siirsi useita suomalaisia perheitä, jotta he elättäisivät siellä henkeään polttamalla kaskea ja asuttaisivat vähin eron nämä erämaat."
Maailma muuttuu ja muuttui silloinkin ja kaskeaminen jäi muinaiseksi elinkeinoksi. Kaskeaminenhan vaati valtavia metsäalueita ja väestön kasvaessa metsät kävivät vähiin. Mistä muusta syystä suomalaiset ylipäänsä olisivat olleet halukkaista muuttamaan Ruotsiin?
Ruotsissa sama toistui, väkiluku kasvoi ja kaskeaminen kiellettiin. Monissa pitäjissä suomalaisten kaskeamista toki katsottiin läpi sormien, mutta kyllä metsäsuomalaisetkin siirtyivät peltoviljelyyn. - tapsa luupää
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Maailma muuttuu ja muuttui silloinkin ja kaskeaminen jäi muinaiseksi elinkeinoksi. Kaskeaminenhan vaati valtavia metsäalueita ja väestön kasvaessa metsät kävivät vähiin. Mistä muusta syystä suomalaiset ylipäänsä olisivat olleet halukkaista muuttamaan Ruotsiin?
Ruotsissa sama toistui, väkiluku kasvoi ja kaskeaminen kiellettiin. Monissa pitäjissä suomalaisten kaskeamista toki katsottiin läpi sormien, mutta kyllä metsäsuomalaisetkin siirtyivät peltoviljelyyn.Mutta ne kutsuttiin sinne nimenomaan Ruotsin kuningaan toimesta. Ei ne sinne muuttaneet. Ymmärrätkö idiootti!?
- Tapio Rautalapio
tapsa luupää kirjoitti:
Mutta ne kutsuttiin sinne nimenomaan Ruotsin kuningaan toimesta. Ei ne sinne muuttaneet. Ymmärrätkö idiootti!?
"Mutta ne kutsuttiin sinne nimenomaan Ruotsin kuningaan toimesta. Ei ne sinne muuttaneet. Ymmärrätkö idiootti!? "
Muutti ne sinne luvattujen verovapaiden vuosien ja parempien elinolosuhteiden toivossa. Ymmärrätkö, netti fenno?
Kyseessä oli elintasosiirtolaisuus. Muuttoon johti muuttajien luonnonresursseja riistävä elintapa, kaskimaat Suomen puolella kävivät vähiin. Kruunun tavoitteena oli asuttaa erämaat veroamaksavilla kansalaisilla ja saattaa ne siten tuottaviksi. Samalla tietysti pyrittiin varmistamaan syrjäalueiden kuuluminen valtakuntaan.
Metsäsuomalaiset siirtolaiset menestyivät hyvin ja tieto levisi Suomeen, mikä taas kiihdytti siirtolaisuutta Ruotsin metsäseuduille. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Maailma muuttuu ja muuttui silloinkin ja kaskeaminen jäi muinaiseksi elinkeinoksi. Kaskeaminenhan vaati valtavia metsäalueita ja väestön kasvaessa metsät kävivät vähiin. Mistä muusta syystä suomalaiset ylipäänsä olisivat olleet halukkaista muuttamaan Ruotsiin?
Ruotsissa sama toistui, väkiluku kasvoi ja kaskeaminen kiellettiin. Monissa pitäjissä suomalaisten kaskeamista toki katsottiin läpi sormien, mutta kyllä metsäsuomalaisetkin siirtyivät peltoviljelyyn.Porthan suomen kielen vainoamisesta Ruotsissa: "Sen [valitusten] johdosta saatiin aikaan kuninkaallinen määräys, jonka mukaan heidät [suomalaiset] oli vakavasti pakotettava oppimaan ruotsia, jotta he voisivat siten hankkia [- -] tiedot kristinopin kappaleissa tai olisi heidät muussa tapauksessa tykkänään karkotettava siltä maankulmalta."
Edelleen näin: "Kun heidät [suomalaiset] kutsuttiin ja kehotettiinn asettumaan Ruotsin erämaihin ja heidän omistusoikeutensa uusiin asuinpaikkoihin turvattiin kuninkaankirjeellä, niin ei kaiketikaan pantu ehdoksi kielen vaihtamista." - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Porthan suomen kielen vainoamisesta Ruotsissa: "Sen [valitusten] johdosta saatiin aikaan kuninkaallinen määräys, jonka mukaan heidät [suomalaiset] oli vakavasti pakotettava oppimaan ruotsia, jotta he voisivat siten hankkia [- -] tiedot kristinopin kappaleissa tai olisi heidät muussa tapauksessa tykkänään karkotettava siltä maankulmalta."
Edelleen näin: "Kun heidät [suomalaiset] kutsuttiin ja kehotettiinn asettumaan Ruotsin erämaihin ja heidän omistusoikeutensa uusiin asuinpaikkoihin turvattiin kuninkaankirjeellä, niin ei kaiketikaan pantu ehdoksi kielen vaihtamista."Todellisuudessa ristiriitojen aiheena oli omistus ja toimeentulo, Porthanin omana aikanaan hänen tarkoituksiinsa sopineet valikoidut painotukset ovat aikansa eläneitä. On syytä panna myös merkille, että toisin kuin tuhannen nikin aarnoltti toistuvasti otsikoinneissaan väittää Porthan ei mainitse mitään vainoja. Katkelmista käy sen sijaan hyvin ilmi se, että tarkoituksen oli saada metsäläiset muuttamaan kaupunkeihin ja kyliin.
- Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Todellisuudessa ristiriitojen aiheena oli omistus ja toimeentulo, Porthanin omana aikanaan hänen tarkoituksiinsa sopineet valikoidut painotukset ovat aikansa eläneitä. On syytä panna myös merkille, että toisin kuin tuhannen nikin aarnoltti toistuvasti otsikoinneissaan väittää Porthan ei mainitse mitään vainoja. Katkelmista käy sen sijaan hyvin ilmi se, että tarkoituksen oli saada metsäläiset muuttamaan kaupunkeihin ja kyliin.
Rautalapio näin: "- - Porthan ei mainitse mitään vainoja."
Porthan ironisesti kieliopintoihin pakottamisen yrityksestä: "Niin ylen viisaastihan tahdottiin yhteen aikaan ehdottaa, että pakotettaisiin lappalaiset ensin oppimaan ruotsia, jotta he saisivat sitten tutustua tällä kielellä kristinuskoon. Mutta lappalaisten onneksi pääsi kuitenkin kohtuudenmukaisuus ja terve järki voitolle tästä mukavuudenrakkauden ja kopeuden synnyttämästä kujeesta." - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Rautalapio näin: "- - Porthan ei mainitse mitään vainoja."
Porthan ironisesti kieliopintoihin pakottamisen yrityksestä: "Niin ylen viisaastihan tahdottiin yhteen aikaan ehdottaa, että pakotettaisiin lappalaiset ensin oppimaan ruotsia, jotta he saisivat sitten tutustua tällä kielellä kristinuskoon. Mutta lappalaisten onneksi pääsi kuitenkin kohtuudenmukaisuus ja terve järki voitolle tästä mukavuudenrakkauden ja kopeuden synnyttämästä kujeesta."Porthan ei siis edelleenkään maininnut mitään vainoja, sen sijaan toteuttamattoman lappalaisia koskevan suunnitelman, joita toki historiassa piisaa. Kiellettiinhän kuurojakin aikoinaan suomalaisissa kuurojen kouluissa (sic!) viittomasta kun haluttiin pakottaa heidät omaksumaan suomen kieli. Saamelaisista nyt puhumattakaan.
Tuhannen nikin aarnoltti lavasti Porthanin oman asiansa ajajaksi. Ja tuhannen nikin aarnoltin asiahan on hurrivihan kerjääminen ja herättely kuten hän on aiemmin itse antanut ymmärtää. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Porthan ei siis edelleenkään maininnut mitään vainoja, sen sijaan toteuttamattoman lappalaisia koskevan suunnitelman, joita toki historiassa piisaa. Kiellettiinhän kuurojakin aikoinaan suomalaisissa kuurojen kouluissa (sic!) viittomasta kun haluttiin pakottaa heidät omaksumaan suomen kieli. Saamelaisista nyt puhumattakaan.
Tuhannen nikin aarnoltti lavasti Porthanin oman asiansa ajajaksi. Ja tuhannen nikin aarnoltin asiahan on hurrivihan kerjääminen ja herättely kuten hän on aiemmin itse antanut ymmärtää.Porthan näin 1793: " - - he [Taalainmaan suomalaiset] eivät ole saaneet kuulla jumalanpalvelusta eivätkä oppia kristillistä uskontoa äidinkielellään, vaan saadakseen nauttia kirkollisia ja kaikkia niihin liittyviä kansalaisoikeuksia ja etuja heidän on täytynyt opetella lukemaan ruotsia ja hankkimaan kristinopin tietoja sillä kielellä."
Rautalapio näin: "- - aarnoltti lavasti Porthanin oman asiansa ajajaksi." - saami paami
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Kaikkihan ne siellä yrittää veljeillä mutta suurin osa Suomesta vihaa ruotsalaisia sieltä saatavan heikon avun takia. "
Onpa harmi, ettet ole saanut apua Ruotsista.Tapio yrittää olla fiksu ja filmaattinen mutta epäonnistuu siinäkin erittäin surkeasti.
- Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Porthan näin 1793: " - - he [Taalainmaan suomalaiset] eivät ole saaneet kuulla jumalanpalvelusta eivätkä oppia kristillistä uskontoa äidinkielellään, vaan saadakseen nauttia kirkollisia ja kaikkia niihin liittyviä kansalaisoikeuksia ja etuja heidän on täytynyt opetella lukemaan ruotsia ja hankkimaan kristinopin tietoja sillä kielellä."
Rautalapio näin: "- - aarnoltti lavasti Porthanin oman asiansa ajajaksi."1500-1600 -lukujen 'kansalaisoikeudet' olivat kovasti eri asia kuin mitä me niillä nykyään ymmärrämme ja ajan katsanto kruunun ja alamaisten suhteisiin sekin eri asia kuin Porthanin valistuksen ajan näkemykset.
Ajan uutuus oli toki se, että kirkollisia toimituksia oli 1500-luvun uskonpuhdistuksen jälkeen alettu hoitaa kansankielellä. Mutta vieläkään Porthan ei kirjoita vainoista, joista tuhannen nikin aarnoltti on laatinut otsikoitaan tunkien sanaa Porthanin suuhun.
Mitä mieltä tuhannen nikin aarnoltti muuten on kuurojen suomalaisten kansalaisoikeuksista 1970-luvun Suomessa? - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
1500-1600 -lukujen 'kansalaisoikeudet' olivat kovasti eri asia kuin mitä me niillä nykyään ymmärrämme ja ajan katsanto kruunun ja alamaisten suhteisiin sekin eri asia kuin Porthanin valistuksen ajan näkemykset.
Ajan uutuus oli toki se, että kirkollisia toimituksia oli 1500-luvun uskonpuhdistuksen jälkeen alettu hoitaa kansankielellä. Mutta vieläkään Porthan ei kirjoita vainoista, joista tuhannen nikin aarnoltti on laatinut otsikoitaan tunkien sanaa Porthanin suuhun.
Mitä mieltä tuhannen nikin aarnoltti muuten on kuurojen suomalaisten kansalaisoikeuksista 1970-luvun Suomessa?Rautalapio näin: "Mutta vieläkään Porthan ei kirjoita vainoista, joista - - aarnoltti on laatinut otsikoitaan tunkien sanat Porthanin suuhun."
Porthan näin 1793 (Suomen kansalliskirallisuus 5 s. 195): "Vermlannin suomalaisista näyttää sitten lähteneen melko lukuisasti siirtolaisia Taalainmaahan. Suuret ja laajat metsämaat, jotka siltä puolelta sivuavat Vermlannin rajaa, ovat varmaankin pian väen lisäännyttyä houkutelleet heitä asumaan sinne, varsinkin kun heitä vainottiin ja ahdisteltiin Vermlannissa yhä enemmän." Siis vainottiin ja ahdisteltiin yhä enemmän. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Rautalapio näin: "Mutta vieläkään Porthan ei kirjoita vainoista, joista - - aarnoltti on laatinut otsikoitaan tunkien sanat Porthanin suuhun."
Porthan näin 1793 (Suomen kansalliskirallisuus 5 s. 195): "Vermlannin suomalaisista näyttää sitten lähteneen melko lukuisasti siirtolaisia Taalainmaahan. Suuret ja laajat metsämaat, jotka siltä puolelta sivuavat Vermlannin rajaa, ovat varmaankin pian väen lisäännyttyä houkutelleet heitä asumaan sinne, varsinkin kun heitä vainottiin ja ahdisteltiin Vermlannissa yhä enemmän." Siis vainottiin ja ahdisteltiin yhä enemmän.Tuhannen nikin aarnoltti ei ole Porthanavusteisestikaan saanut esitettyä, miten metsäsuomalaisia olisi vainottu ja ahdisteltu sen kummemmin kuin lakien vastaisesti toimivia muutenkaan. Kruunun tarkoituksena oli saada metsien tuhoaminen loppumaan, väki asumaan kyliin ja kaupunkeihin ja sopu palautettua ruotsalaisten ja suomalaisten siirtolaisten välille.
Mielenkiintoista sinänsä miten vuosisatojen takaisten siirtolaisten sopeutumisvaikeudet herättävät myötätuntoa netti fennoissa. Se voi olla alku positiiviselle kehitykselle kunhan he hoksaavat kohdentaan eläytymisensä myös tämänpäivän maahanmuuttajiin, joilla herraparatkoon ei ole aina helppoa Suomessakaan! - Tapio Rautalapio
saami paami kirjoitti:
Tapio yrittää olla fiksu ja filmaattinen mutta epäonnistuu siinäkin erittäin surkeasti.
Sinua varmaan harmittaa kun et taaskaan keksinyt nokkelaa ja sattuvaa vastausta. Älä välitä, sellainen se netti fennon osa on. Tai siksihän sitä onkin netti fenno.
- Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Tuhannen nikin aarnoltti ei ole Porthanavusteisestikaan saanut esitettyä, miten metsäsuomalaisia olisi vainottu ja ahdisteltu sen kummemmin kuin lakien vastaisesti toimivia muutenkaan. Kruunun tarkoituksena oli saada metsien tuhoaminen loppumaan, väki asumaan kyliin ja kaupunkeihin ja sopu palautettua ruotsalaisten ja suomalaisten siirtolaisten välille.
Mielenkiintoista sinänsä miten vuosisatojen takaisten siirtolaisten sopeutumisvaikeudet herättävät myötätuntoa netti fennoissa. Se voi olla alku positiiviselle kehitykselle kunhan he hoksaavat kohdentaan eläytymisensä myös tämänpäivän maahanmuuttajiin, joilla herraparatkoon ei ole aina helppoa Suomessakaan!Lisää historiaa ja Porthan-avusteista ironiaa Gestriklannin ja Helsinglannin suomalaisiin kohdistetusta pakkoruotsituksesta: "Paljon ihmeellisempää olisi ollut, jos mainittu käskykirje [suomalaisten ruotsin opettelemisesta], johon ei sen enempää liittynyt toimenpiteitä heidän opettamisekseen joko kouluja perustamalla tai lähettämällä saarnaajia tai myöntämällä varoja tai muihin keinoihin ryhtymällä kuin vain antamalla ankaran käskyn, olisi tosiaankin vaikuttanut tarkoitetulla tavalla."
Aloituksessa jo kerrottiinkin, että talo oli poltettava ja torpparikirja mitätöitävä jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Lisää historiaa ja Porthan-avusteista ironiaa Gestriklannin ja Helsinglannin suomalaisiin kohdistetusta pakkoruotsituksesta: "Paljon ihmeellisempää olisi ollut, jos mainittu käskykirje [suomalaisten ruotsin opettelemisesta], johon ei sen enempää liittynyt toimenpiteitä heidän opettamisekseen joko kouluja perustamalla tai lähettämällä saarnaajia tai myöntämällä varoja tai muihin keinoihin ryhtymällä kuin vain antamalla ankaran käskyn, olisi tosiaankin vaikuttanut tarkoitetulla tavalla."
Aloituksessa jo kerrottiinkin, että talo oli poltettava ja torpparikirja mitätöitävä jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia."ei sen enempää liittynyt toimenpiteitä heidän opettamisekseen joko kouluja perustamalla tai lähettämällä saarnaajia tai myöntämällä varoja tai muihin keinoihin ryhtymällä kuin vain antamalla ankaran käskyn"
Ts. mitään 'pakkoruotsitusta' ei varsinaisesti edes yritetty.
"Aloituksessa jo kerrottiinkin, että talo oli poltettava ja torpparikirja mitätöitävä jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia."
Aloituksessa olikin tuhannen nikin aarnoltin suosima tarkoituksellinen torsositaatti Fryksdalin käräjien julistuksesta, jonka olennainen sisältö oli järjestäytyneeseen yhteiskuntaan sopeutuminen käräjillä, kokouksissa ja kirkossa käynteineen kuten myös yleinen kuuliaisuus ja tottelevaisuus esivallalle ja pappisviranomaisille ja hurskas ja lempeä suhtautuminen ruotsalaiseen väestöön eli eläminen ylipäänsä kuten muutkin maan ja valtakunnan asukkaat. Torsositaatti siis kuten jo aiemmin selitin.
Julistuksen antaminen viittakin voimakkaasti siihen, että suomalaissiirtolaisten elämäntavat eivät olleet aivan balanssissa muun yhteiskunnan kanssa. Vaikuttaakin siltä, että he joutuivat ns. maahanmuuttokritiikin kohteiksi. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"ei sen enempää liittynyt toimenpiteitä heidän opettamisekseen joko kouluja perustamalla tai lähettämällä saarnaajia tai myöntämällä varoja tai muihin keinoihin ryhtymällä kuin vain antamalla ankaran käskyn"
Ts. mitään 'pakkoruotsitusta' ei varsinaisesti edes yritetty.
"Aloituksessa jo kerrottiinkin, että talo oli poltettava ja torpparikirja mitätöitävä jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia."
Aloituksessa olikin tuhannen nikin aarnoltin suosima tarkoituksellinen torsositaatti Fryksdalin käräjien julistuksesta, jonka olennainen sisältö oli järjestäytyneeseen yhteiskuntaan sopeutuminen käräjillä, kokouksissa ja kirkossa käynteineen kuten myös yleinen kuuliaisuus ja tottelevaisuus esivallalle ja pappisviranomaisille ja hurskas ja lempeä suhtautuminen ruotsalaiseen väestöön eli eläminen ylipäänsä kuten muutkin maan ja valtakunnan asukkaat. Torsositaatti siis kuten jo aiemmin selitin.
Julistuksen antaminen viittakin voimakkaasti siihen, että suomalaissiirtolaisten elämäntavat eivät olleet aivan balanssissa muun yhteiskunnan kanssa. Vaikuttaakin siltä, että he joutuivat ns. maahanmuuttokritiikin kohteiksi.Porthanin ironisesta käsityksestä Rautalapion torsotulkinta näin: "Ts. mitään 'pakkoruotsitusta' ei varsinaisesti edes yritetty."
Porthanin mukaan virkavalta antoi käskyn suomalaisille opetella ruotsia, mutta ei keinoja päämäärään pääsemiseksi: ei koulutusta, ei varoja eikä muita keinoja. Sanktioista ei siitä huolimatta luovuttu. Aikaa myöten suomalaiset kyllä ruotsittuivat. Sehän oli selvää. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Porthanin ironisesta käsityksestä Rautalapion torsotulkinta näin: "Ts. mitään 'pakkoruotsitusta' ei varsinaisesti edes yritetty."
Porthanin mukaan virkavalta antoi käskyn suomalaisille opetella ruotsia, mutta ei keinoja päämäärään pääsemiseksi: ei koulutusta, ei varoja eikä muita keinoja. Sanktioista ei siitä huolimatta luovuttu. Aikaa myöten suomalaiset kyllä ruotsittuivat. Sehän oli selvää.Tuhannen nikin nettiaarnoltti on ankarasti moittinut muiden torsositaatteja, mutta suo ne ilomielin niin itselleen, Porthanille kuin Heikillekin, kunhan ne vain tukevat hänen agendaansa, joka on hänen oman kuvauksensa perusteella 'hurrivihan kerjääminen'. Siitä saimme taas näytteen.
Porthan oli näköjään toiminut juuri tuolla tuhannen nikin nettiaarnoltin jyrkästi paheksumalla tavalla irrottaen asiayhteydestään Fryksdalin käräjien julistuksesta pienen omaan agendaansa sopivan palasen. Netti fennoilulla on siis esikuvansa torsositaattien alalla. Nyt tuhannen nikin aarnoltti voi varmaankin siirtyä sinne wikisitaattien puolelle kertomaan, että torsositaatit ovat ok kunhan ne esitetään aidossa netti fenno maanisessa tarkoituksessa! Ja paino on tietenkin sanalla 'maanisessa' :D
"Sanktioista ei siitä huolimatta luovuttu."
Nyt tuhannen nikin aarnoltti varmaankin kertoo mistä sanktioista? No, ei taatusti kerro! - t.a.p.
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Porthan ei siis edelleenkään maininnut mitään vainoja, sen sijaan toteuttamattoman lappalaisia koskevan suunnitelman, joita toki historiassa piisaa. Kiellettiinhän kuurojakin aikoinaan suomalaisissa kuurojen kouluissa (sic!) viittomasta kun haluttiin pakottaa heidät omaksumaan suomen kieli. Saamelaisista nyt puhumattakaan.
Tuhannen nikin aarnoltti lavasti Porthanin oman asiansa ajajaksi. Ja tuhannen nikin aarnoltin asiahan on hurrivihan kerjääminen ja herättely kuten hän on aiemmin itse antanut ymmärtää." Kiellettiinhän kuurojakin aikoinaan suomalaisissa kuurojen kouluissa (sic!) viittomasta kun haluttiin pakottaa heidät omaksumaan suomen kieli."
Älä lapio jatka tuota vanhaa paskan jauhamista. Malli puhutun ja kirjoitetun kielen opettamisesta viittomisen sijaan tuli Suomeen ulkomailta ja tarkoituskin lienee ollut hyvä sen ajan käsityksen mukaan. Suomessa luulisin rantaruotsalaiselle kuurolle opetetun suomen sijasta ruotsia. - Tapio Rautalapio
t.a.p. kirjoitti:
" Kiellettiinhän kuurojakin aikoinaan suomalaisissa kuurojen kouluissa (sic!) viittomasta kun haluttiin pakottaa heidät omaksumaan suomen kieli."
Älä lapio jatka tuota vanhaa paskan jauhamista. Malli puhutun ja kirjoitetun kielen opettamisesta viittomisen sijaan tuli Suomeen ulkomailta ja tarkoituskin lienee ollut hyvä sen ajan käsityksen mukaan. Suomessa luulisin rantaruotsalaiselle kuurolle opetetun suomen sijasta ruotsia."Malli puhutun ja kirjoitetun kielen opettamisesta viittomisen sijaan tuli Suomeen ulkomailta ja tarkoituskin lienee ollut hyvä sen ajan käsityksen mukaan."
Aivan epäilemättä tarkoitus pakottaa puhumaan suomea oli hyvä myös saamelaisten kohdalla - ainakin tapin ajatusmaailmassa. Ja saattaapa olla, että Norjassa ja Ruotsissa pidettiin ihan hyvänä, että lapset oppisivat ruotsia. Syystä tai toisesta tappi näyttäisi olevan sitä mieltä, että se olisi jotenkin väärempää kuin saamelaisten tai kuurojen pakottaminen suomenkielisiksi. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Tuhannen nikin nettiaarnoltti on ankarasti moittinut muiden torsositaatteja, mutta suo ne ilomielin niin itselleen, Porthanille kuin Heikillekin, kunhan ne vain tukevat hänen agendaansa, joka on hänen oman kuvauksensa perusteella 'hurrivihan kerjääminen'. Siitä saimme taas näytteen.
Porthan oli näköjään toiminut juuri tuolla tuhannen nikin nettiaarnoltin jyrkästi paheksumalla tavalla irrottaen asiayhteydestään Fryksdalin käräjien julistuksesta pienen omaan agendaansa sopivan palasen. Netti fennoilulla on siis esikuvansa torsositaattien alalla. Nyt tuhannen nikin aarnoltti voi varmaankin siirtyä sinne wikisitaattien puolelle kertomaan, että torsositaatit ovat ok kunhan ne esitetään aidossa netti fenno maanisessa tarkoituksessa! Ja paino on tietenkin sanalla 'maanisessa' :D
"Sanktioista ei siitä huolimatta luovuttu."
Nyt tuhannen nikin aarnoltti varmaankin kertoo mistä sanktioista? No, ei taatusti kerro!Rautalapio Porthanista, muka "netti fennoilun" esikuvasta, näin: "Porthan on näköjään toiminut juuri tuolla - - nettiaarnoltin jyrkästi paheksumalla tavalla irrottaen asiayhteydestään Fryksdalin käräjien julistuksesta pienen omaan agendaansa sopivan palasen." Nyt tiedämme, mitä Rautalapio tarkoittaa "netti fennoilulla" ja "netti svekoilulla": ne merkitsevät samaa sillä erotuksella, että toisessa tekijänä on fenno, toisessa sveko.
Rautalapio näin: "Nyt - - aarnoltti varmaankin kertoo mistä sanktioista [ei luovuttu]? No, ei taatusti kerro!" Haluatko, Rautalapio, etten kerro? Kerron nyt kuitenkin, halusit tai et.
Kas näin Porthan kertoo 1793 sanktioista: "1641 olevassa kuninkaallisessa päätöksessä sanotaan: 'Sen tähden tahdomme määrätä, että Te annatte käskyn ja maaherrojen kanssa sovitte siitä, että nämä poltattavat heidän [suomalaisten] mökkinsä ja talonsa, joita he ovat pystyttäneet sinne tänne metsiin, kuten myös joko riistävät tai ottavat heiltä pois heidän viljansa, kun se tuleentunut on, taikka yhtä hyvin polttavat ne, niin että heidän täytyy ja on pakko elannon puutteessa lähteä metsistä.' "
Ensin suomalaiset houkuteltiin Ruotsiin kaskeamaan metsiä, sitten ruotsalaisia käskettiin ryöstämään tai "kaskeamaan" suomalaisten juuri tuleentunut vilja. Nämä ankaruudet ovat historiaa. Niistä tietäminen ei Suomen kielipolitiikkaa miksikään muuta. Se on selvää. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Rautalapio Porthanista, muka "netti fennoilun" esikuvasta, näin: "Porthan on näköjään toiminut juuri tuolla - - nettiaarnoltin jyrkästi paheksumalla tavalla irrottaen asiayhteydestään Fryksdalin käräjien julistuksesta pienen omaan agendaansa sopivan palasen." Nyt tiedämme, mitä Rautalapio tarkoittaa "netti fennoilulla" ja "netti svekoilulla": ne merkitsevät samaa sillä erotuksella, että toisessa tekijänä on fenno, toisessa sveko.
Rautalapio näin: "Nyt - - aarnoltti varmaankin kertoo mistä sanktioista [ei luovuttu]? No, ei taatusti kerro!" Haluatko, Rautalapio, etten kerro? Kerron nyt kuitenkin, halusit tai et.
Kas näin Porthan kertoo 1793 sanktioista: "1641 olevassa kuninkaallisessa päätöksessä sanotaan: 'Sen tähden tahdomme määrätä, että Te annatte käskyn ja maaherrojen kanssa sovitte siitä, että nämä poltattavat heidän [suomalaisten] mökkinsä ja talonsa, joita he ovat pystyttäneet sinne tänne metsiin, kuten myös joko riistävät tai ottavat heiltä pois heidän viljansa, kun se tuleentunut on, taikka yhtä hyvin polttavat ne, niin että heidän täytyy ja on pakko elannon puutteessa lähteä metsistä.' "
Ensin suomalaiset houkuteltiin Ruotsiin kaskeamaan metsiä, sitten ruotsalaisia käskettiin ryöstämään tai "kaskeamaan" suomalaisten juuri tuleentunut vilja. Nämä ankaruudet ovat historiaa. Niistä tietäminen ei Suomen kielipolitiikkaa miksikään muuta. Se on selvää."Lisää hurjista sanktioista "
Miten niin lisää? Tuhannen nikin aarnoltti kun ei ole toistaiseksi kertonut yhtään mitään mistään sanktioista.
Eikä kerro tälläkään kertaa. Kaskeaminen ja metsien polttaminen kiellettiin ja kaskiviljelykset muuttuivat kiellon myötä laittomiksi. Myös toisten maille luvatta rakentaminen oli laitonta, mikä toki mahtuu useimpien suomalaisten oikeustajuun.
Edellä tuhannen nikin aarnoltti väitti, että suomen puhumisesta annettiin sanktioita. Kysyin mitä sanktioita, mutta siihen aarnoltti ei siis osaa vastata - aivan kuten arvelinkin. Sen sijaan hän on kertonut, että mitään 'pakkoruotsitusta' ei edes yritetty ja lainvastaisesta tominnasta rangaistiin.
"Nyt tiedämme, mitä Rautalapio tarkoittaa "netti fennoilulla" ja "netti svekoilulla": ne merkitsevät samaa sillä erotuksella, että toisessa tekijänä on fenno, toisessa sveko."
Tuhannen nikin aarnoltti puolustaa raivokkaasti torsositaatteja - aivan yhtä suurella paatoksella hän toisaalla tuomitsee moisen. Aarnoltin päätelmä on kuitenkin vailla mieltä. Heikki Tala on kiteyttänyt netti fennoilun ydinasian mainiosti omassa nettikirjoituksessaan näin:
""Ruotsi on sika, sika, sika! Ja RKP sen pieni ilkeä porsas."
- h tala 5.5.2010 16:03 -
Minulla ei ole vastaavanlaista agendaa ajettavana, vaan olen täällä lähinnä äimistelemässä netti fennojen toilailuja. Tuhannen nikin aarnoltin agendanahan on hänen omaan kuvaukseensa perustuen 'hurrivihan kerjääminen'. Todella outoa porukkaa. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Lisää hurjista sanktioista "
Miten niin lisää? Tuhannen nikin aarnoltti kun ei ole toistaiseksi kertonut yhtään mitään mistään sanktioista.
Eikä kerro tälläkään kertaa. Kaskeaminen ja metsien polttaminen kiellettiin ja kaskiviljelykset muuttuivat kiellon myötä laittomiksi. Myös toisten maille luvatta rakentaminen oli laitonta, mikä toki mahtuu useimpien suomalaisten oikeustajuun.
Edellä tuhannen nikin aarnoltti väitti, että suomen puhumisesta annettiin sanktioita. Kysyin mitä sanktioita, mutta siihen aarnoltti ei siis osaa vastata - aivan kuten arvelinkin. Sen sijaan hän on kertonut, että mitään 'pakkoruotsitusta' ei edes yritetty ja lainvastaisesta tominnasta rangaistiin.
"Nyt tiedämme, mitä Rautalapio tarkoittaa "netti fennoilulla" ja "netti svekoilulla": ne merkitsevät samaa sillä erotuksella, että toisessa tekijänä on fenno, toisessa sveko."
Tuhannen nikin aarnoltti puolustaa raivokkaasti torsositaatteja - aivan yhtä suurella paatoksella hän toisaalla tuomitsee moisen. Aarnoltin päätelmä on kuitenkin vailla mieltä. Heikki Tala on kiteyttänyt netti fennoilun ydinasian mainiosti omassa nettikirjoituksessaan näin:
""Ruotsi on sika, sika, sika! Ja RKP sen pieni ilkeä porsas."
- h tala 5.5.2010 16:03 -
Minulla ei ole vastaavanlaista agendaa ajettavana, vaan olen täällä lähinnä äimistelemässä netti fennojen toilailuja. Tuhannen nikin aarnoltin agendanahan on hänen omaan kuvaukseensa perustuen 'hurrivihan kerjääminen'. Todella outoa porukkaa.Rautalapio näin: " - - aarnoltti kun ei ole toistaiseksi kertonut yhtään mitään mistään sanktioista."
Sanktio on pakote, ja yleisin sanktio on rangaistus ja vahingonkorvaus.
Pothan lainaa kuninkaallista päätöstä: "Sen tähden tahdomme määrätä, että te annatte käskyn [katso jatko (http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9068989/44103076)]."
Siis suomalaisille määrättiin rangaistukseksi heidän talojensa ja viljansa polttaminen. Eikö se ollutkaan sanktio? Jos se oli jotain muuta, kerro, mitä se oli. Voin kyllä lainata lisää, mitä Porthan on kirjoittanut. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Rautalapio näin: " - - aarnoltti kun ei ole toistaiseksi kertonut yhtään mitään mistään sanktioista."
Sanktio on pakote, ja yleisin sanktio on rangaistus ja vahingonkorvaus.
Pothan lainaa kuninkaallista päätöstä: "Sen tähden tahdomme määrätä, että te annatte käskyn [katso jatko (http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9068989/44103076)]."
Siis suomalaisille määrättiin rangaistukseksi heidän talojensa ja viljansa polttaminen. Eikö se ollutkaan sanktio? Jos se oli jotain muuta, kerro, mitä se oli. Voin kyllä lainata lisää, mitä Porthan on kirjoittanut.Porthan siis lainasi Fryksdalin käräjien julistusta omista syistään vain osittain. Toisten maille luvattomasti rakennettujen talojen hävittämisestä ja laittomasti poltettuun metsään istutetun viljan tuhoamisesta on kysymys eikä siitä onko talon rakentaja tai viljelijä suomenkielinen.
Nyt tuhannen nikin aarnoltti voisi kertoa, millaisia sanktioita annettiin suomenkielisyydestä? Jos osaisi nimittäin. Vaan kun ei osaa. Tuhannen nikin aarnoltti lähti taas kerran soitellen sotaan, eväät ei riitä, takki on tyhjä kuten ilmeisesti koko aarnoltti.
Mitään 'pakkoruotsitusta' ei ollut, suomenkielisyyttä ei sanktioitu eikä aarnoltti ole vieläkään kommentoinut kuurojen ja saamelaisten pakkosuomettamista. Ei kommentoi kun agenda ei kestä. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Porthan siis lainasi Fryksdalin käräjien julistusta omista syistään vain osittain. Toisten maille luvattomasti rakennettujen talojen hävittämisestä ja laittomasti poltettuun metsään istutetun viljan tuhoamisesta on kysymys eikä siitä onko talon rakentaja tai viljelijä suomenkielinen.
Nyt tuhannen nikin aarnoltti voisi kertoa, millaisia sanktioita annettiin suomenkielisyydestä? Jos osaisi nimittäin. Vaan kun ei osaa. Tuhannen nikin aarnoltti lähti taas kerran soitellen sotaan, eväät ei riitä, takki on tyhjä kuten ilmeisesti koko aarnoltti.
Mitään 'pakkoruotsitusta' ei ollut, suomenkielisyyttä ei sanktioitu eikä aarnoltti ole vieläkään kommentoinut kuurojen ja saamelaisten pakkosuomettamista. Ei kommentoi kun agenda ei kestä.Puhe oli siitä, että talojen ja viljan polttaminen olivat rangaistuksia eli sanktioita. Sitä Rautalapio ei yritäkään kiistää. Eikö niin?
- Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Puhe oli siitä, että talojen ja viljan polttaminen olivat rangaistuksia eli sanktioita. Sitä Rautalapio ei yritäkään kiistää. Eikö niin?
Lainvastaiset teot ovat toki olleet sanktioituja kautta aikojen. Nyky-Suomessakaan ei saa luvatta rakentaa taloa toisen maalle tai polttaa toisten metsiä vaikka sen kaskiviljelymielessä tekisikin.
Odottelen edelleen tietoa niistä sanktioista, joilla suomenkielisiä yritettiin tuhannen nikin aarnoltin mukaan pakottaa ruotsinkielisiksi. Toki tiedän odottavani turhaan.
No, tällaisilla eväillä tuhannen nikin aarnoltti yritti tällä kertaa viritellä hurrivihaa ilmeisenä johtotähtenään johtavan netti fennon H.Talan mietelmä: ""Ruotsi on sika, sika, sika!" - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Lainvastaiset teot ovat toki olleet sanktioituja kautta aikojen. Nyky-Suomessakaan ei saa luvatta rakentaa taloa toisen maalle tai polttaa toisten metsiä vaikka sen kaskiviljelymielessä tekisikin.
Odottelen edelleen tietoa niistä sanktioista, joilla suomenkielisiä yritettiin tuhannen nikin aarnoltin mukaan pakottaa ruotsinkielisiksi. Toki tiedän odottavani turhaan.
No, tällaisilla eväillä tuhannen nikin aarnoltti yritti tällä kertaa viritellä hurrivihaa ilmeisenä johtotähtenään johtavan netti fennon H.Talan mietelmä: ""Ruotsi on sika, sika, sika!"Nyt tiedämme, että Rautalapionkin mielestä sanktio, pakote, seuraamus ovat synonyymeja ja että tavallisin sanktio on rangaistus.
Rautalapio näin: "Odottelen edelleen tietos niistä sanktioista, joilla suomenkielisiä yritettiin - - aarnoltin mukaan pakottaa ruotsinkielisiksi."
Rautalapio ehti unohtaa jo asian, siksi kertauksen vuoksi tämä: (http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9068989/44090046). Siis suomalaisten haluttomuudesta oppia ruotsia rangaistuksena oli Porthanin kertoman mukaan heidän karkottaminen asuinkulmiltaan. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Nyt tiedämme, että Rautalapionkin mielestä sanktio, pakote, seuraamus ovat synonyymeja ja että tavallisin sanktio on rangaistus.
Rautalapio näin: "Odottelen edelleen tietos niistä sanktioista, joilla suomenkielisiä yritettiin - - aarnoltin mukaan pakottaa ruotsinkielisiksi."
Rautalapio ehti unohtaa jo asian, siksi kertauksen vuoksi tämä: (http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9068989/44090046). Siis suomalaisten haluttomuudesta oppia ruotsia rangaistuksena oli Porthanin kertoman mukaan heidän karkottaminen asuinkulmiltaan."Nyt tiedämme, että Rautalapionkin mielestä sanktio, pakote, seuraamus ovat synonyymeja ja että tavallisin sanktio on rangaistus."
No, en ole aivan yksin:
"Wikisanakirja
sanktio
1. rangaistus
Karenssiaika on työttömälle työstä kieltäytymisen seurauksena annettava sanktio.
Poliisin antama sakko on oikeuden vahvistama sanktio lain rikkomisesta.
2. hyväksyminen, vahvistus
3. (oikeustiede) tehoste, pakote
4. (sosiologia) yhteisön reaktio, joka painostaa yksilöä sopeutumaan vallitsevaan normiin
5. tietyn valtion toimintaa koskeva pakote, kielto tai määräys"
Sitä en tiedä, miten 'sanktio' selitetään netti fennojen sanakirjassa.
Kuten jo useampaan kertaan on tullut todettua Porthan hieman oikoo (tuhannen nikin aarnoltin sanassa torsoilee) ja jättää kertomatta, että sanktioitua oli metsien polttaminen, toisten maille rakentaminen ja irtolaiselämä. Näistä suomalaisia vaadittiin luopumaan ja asettumaan asumaan kyliin, kaupunkeihin ja elämään kuten muutkin ihmiset. Siirtolaisten sopeutuminen uuden kotiseudun tapoihin (ja lainsäädäntöön) ei aina ole ongelmatonta kuten tässä on sekin jo useampaan kertaan tullut todetuksi. - t.a.p.
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Malli puhutun ja kirjoitetun kielen opettamisesta viittomisen sijaan tuli Suomeen ulkomailta ja tarkoituskin lienee ollut hyvä sen ajan käsityksen mukaan."
Aivan epäilemättä tarkoitus pakottaa puhumaan suomea oli hyvä myös saamelaisten kohdalla - ainakin tapin ajatusmaailmassa. Ja saattaapa olla, että Norjassa ja Ruotsissa pidettiin ihan hyvänä, että lapset oppisivat ruotsia. Syystä tai toisesta tappi näyttäisi olevan sitä mieltä, että se olisi jotenkin väärempää kuin saamelaisten tai kuurojen pakottaminen suomenkielisiksi."Aivan epäilemättä tarkoitus pakottaa puhumaan suomea oli hyvä myös saamelaisten kohdalla - ainakin tapin ajatusmaailmassa."
Suomalaisia pakotetaan puhumaan ruotsia vielä tänäkin päivänä. - Tapio Rautalapio
t.a.p. kirjoitti:
"Aivan epäilemättä tarkoitus pakottaa puhumaan suomea oli hyvä myös saamelaisten kohdalla - ainakin tapin ajatusmaailmassa."
Suomalaisia pakotetaan puhumaan ruotsia vielä tänäkin päivänä."Suomalaisia pakotetaan puhumaan ruotsia vielä tänäkin päivänä. "
Ja vielä muitakin kieliä! Elämä on kovaa netti fennoille. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Nyt tiedämme, että Rautalapionkin mielestä sanktio, pakote, seuraamus ovat synonyymeja ja että tavallisin sanktio on rangaistus."
No, en ole aivan yksin:
"Wikisanakirja
sanktio
1. rangaistus
Karenssiaika on työttömälle työstä kieltäytymisen seurauksena annettava sanktio.
Poliisin antama sakko on oikeuden vahvistama sanktio lain rikkomisesta.
2. hyväksyminen, vahvistus
3. (oikeustiede) tehoste, pakote
4. (sosiologia) yhteisön reaktio, joka painostaa yksilöä sopeutumaan vallitsevaan normiin
5. tietyn valtion toimintaa koskeva pakote, kielto tai määräys"
Sitä en tiedä, miten 'sanktio' selitetään netti fennojen sanakirjassa.
Kuten jo useampaan kertaan on tullut todettua Porthan hieman oikoo (tuhannen nikin aarnoltin sanassa torsoilee) ja jättää kertomatta, että sanktioitua oli metsien polttaminen, toisten maille rakentaminen ja irtolaiselämä. Näistä suomalaisia vaadittiin luopumaan ja asettumaan asumaan kyliin, kaupunkeihin ja elämään kuten muutkin ihmiset. Siirtolaisten sopeutuminen uuden kotiseudun tapoihin (ja lainsäädäntöön) ei aina ole ongelmatonta kuten tässä on sekin jo useampaan kertaan tullut todetuksi.Netisvekoileva Rautalapio ei ollut tietävinään sitä, että jo ketjun aloituksessa tuli esille menneisyyden Ruotsissa suomalaisille langetettu rangaistus, sanktio, haluttomuudesta oppia ruotsia: talot poltettava, torpparikirjat mitätöitävä. Niinpä Lapio myöhemmin hurskaasti kyseli, mitä sanktioita haluttomuudesta annettiin (Lapion viesti: "Niin, missä"), osoittaen sillä, ettei tiennyt sanktion merkitystä tai teeskenteli tietämätöntä (armelias tulkinta asialle). Mainiota, että se selvisi hänelle nettisvekojenkin käyttämän sanakirjan avulla. Tämä on oiva esimerkki siitä, mitä Rautalapion nettisvekoilu on pahimmillaan: venkoilevaa sekoilua sanojen merkityksillä, mikä hyvin tiedetään ja tunnistetaan täällä.
Tiedossa on lisää Porthania, yhtä fennoilun edelläkävijää. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Netisvekoileva Rautalapio ei ollut tietävinään sitä, että jo ketjun aloituksessa tuli esille menneisyyden Ruotsissa suomalaisille langetettu rangaistus, sanktio, haluttomuudesta oppia ruotsia: talot poltettava, torpparikirjat mitätöitävä. Niinpä Lapio myöhemmin hurskaasti kyseli, mitä sanktioita haluttomuudesta annettiin (Lapion viesti: "Niin, missä"), osoittaen sillä, ettei tiennyt sanktion merkitystä tai teeskenteli tietämätöntä (armelias tulkinta asialle). Mainiota, että se selvisi hänelle nettisvekojenkin käyttämän sanakirjan avulla. Tämä on oiva esimerkki siitä, mitä Rautalapion nettisvekoilu on pahimmillaan: venkoilevaa sekoilua sanojen merkityksillä, mikä hyvin tiedetään ja tunnistetaan täällä.
Tiedossa on lisää Porthania, yhtä fennoilun edelläkävijää."Netisvekoileva Rautalapio ei ollut tietävinään sitä, että jo ketjun aloituksessa tuli esille menneisyyden Ruotsissa suomalaisille langetettu rangaistus, sanktio, haluttomuudesta oppia ruotsia: talot poltettava, torpparikirjat mitätöitävä."
Tiesin toki, että aloituksen väitteet olivat bullshittiä, hevonpaskaa, paskapuhetta eli netti fenno maanista höpötystä. Olen ketjussa useampaan kertaan kärsivällisesti selittänyt tuhannen nikin aarnoltille Fryksdalin käräjien julistuksen todellista sisältöä. Se, että tuhannen nikin aarnolti ei sitä ymmärrä, ei kuitenkaan ole hyväksyttävä peruste väitteille, joita 1000*nikki-aarnoltin viesteissä toistuvasti esiintyy.
Kuten jo useampaan kertaan on tullut todettua Porthan hieman oikoo (tuhannen nikin aarnoltin sanassa torsoilee) ja jättää kertomatta, että sanktioitua oli metsien polttaminen, toisten maille rakentaminen ja irtolaiselämä. Näistä suomalaisia vaadittiin luopumaan ja asettumaan asumaan kyliin, kaupunkeihin ja elämään kuten muutkin ihmiset. Siirtolaisten sopeutuminen uuden kotiseudun tapoihin (ja lainsäädäntöön) ei aina ole ongelmatonta kuten tässä on sekin jo useampaan kertaan tullut todetuksi.
Tuhannen nikin aarnoltti ilmeisestikin yllättyi/hämmentyi ja tuli ns. housut kintuissa tavoitetuksi kun vastoin hänen kuvitelmiaan käsitykseni 'sanktiosta' vastasi tarkalleen yleistä käsitystä ko. termin merkityksestä. Tämä oli yksi esimerkki 1000 nikin aarnoltin netti fenno maanisesta todellisuudesta irtautuneisuudesta (paino sanalla maaninen). Jos tuhannen nikin aarnoltti on sanan merkityksestä edelleenkin eri mieltä hän varmaankin ilmaisee perustellun kantansa. Muuten hän luonnollisestikin tulee nolatuksi. Taas.
No, lopputulema on se, että metsäsuomalaisia ei sen kummemmin pakkoruotsitettu, vaikka siirtolaisilla olikin monenlaisia sopeutumiseen liittyviä ongelmia. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Netisvekoileva Rautalapio ei ollut tietävinään sitä, että jo ketjun aloituksessa tuli esille menneisyyden Ruotsissa suomalaisille langetettu rangaistus, sanktio, haluttomuudesta oppia ruotsia: talot poltettava, torpparikirjat mitätöitävä."
Tiesin toki, että aloituksen väitteet olivat bullshittiä, hevonpaskaa, paskapuhetta eli netti fenno maanista höpötystä. Olen ketjussa useampaan kertaan kärsivällisesti selittänyt tuhannen nikin aarnoltille Fryksdalin käräjien julistuksen todellista sisältöä. Se, että tuhannen nikin aarnolti ei sitä ymmärrä, ei kuitenkaan ole hyväksyttävä peruste väitteille, joita 1000*nikki-aarnoltin viesteissä toistuvasti esiintyy.
Kuten jo useampaan kertaan on tullut todettua Porthan hieman oikoo (tuhannen nikin aarnoltin sanassa torsoilee) ja jättää kertomatta, että sanktioitua oli metsien polttaminen, toisten maille rakentaminen ja irtolaiselämä. Näistä suomalaisia vaadittiin luopumaan ja asettumaan asumaan kyliin, kaupunkeihin ja elämään kuten muutkin ihmiset. Siirtolaisten sopeutuminen uuden kotiseudun tapoihin (ja lainsäädäntöön) ei aina ole ongelmatonta kuten tässä on sekin jo useampaan kertaan tullut todetuksi.
Tuhannen nikin aarnoltti ilmeisestikin yllättyi/hämmentyi ja tuli ns. housut kintuissa tavoitetuksi kun vastoin hänen kuvitelmiaan käsitykseni 'sanktiosta' vastasi tarkalleen yleistä käsitystä ko. termin merkityksestä. Tämä oli yksi esimerkki 1000 nikin aarnoltin netti fenno maanisesta todellisuudesta irtautuneisuudesta (paino sanalla maaninen). Jos tuhannen nikin aarnoltti on sanan merkityksestä edelleenkin eri mieltä hän varmaankin ilmaisee perustellun kantansa. Muuten hän luonnollisestikin tulee nolatuksi. Taas.
No, lopputulema on se, että metsäsuomalaisia ei sen kummemmin pakkoruotsitettu, vaikka siirtolaisilla olikin monenlaisia sopeutumiseen liittyviä ongelmia.Fryksdalin käräjillä 1646 julistettiin: "Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia, käydä kirkossa, käräjillä ja kokouksissa ja kaikin tavoin olla kuuliainen ja tottelevainen pappisviranomaisille sekä hurskas ja lempeä ruotsalaisille, samaten kuin maan ja valtakunnan muut asukkaat, sen koti on poltettava, talonkirja tehtävä mitättömäksi ja hän on jokaisen ruotsalasen edessä henkipatto [lainsuojaton]."
Jos ei osannut ruotsia, kirkossakäynnissäkään ei ollut mitään mieltä. Ruotsin kielen osaamattomuudesta oli ankarat seuraamukset. Suomen kielestä piti luopua.
Porthan pakkoruotsituksesta: "Mutta käskeä häntä [suomalaista] luopumaan määrätyn ajan kuluessa entisestä kielestään ja ottamaan sijaan toinen, ei olisi yksistään tyranniutta, vaan osoittaisi ymmärtämättömyyttä ja ajattelemattomuutta." Tyrannius toteutui, kun "saatiin aikaan kuninkaallinen määräys, jonka mukaan heidät [suomalaiset] olisi vakavasti pakotettava oppimaan ruotsia". Pakkoruotsituksella on pitkät juuret.
Juha Pentikäinen (googlaten): Metsäsuomalaisten pitkä tie Savosta Delawareen. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Fryksdalin käräjillä 1646 julistettiin: "Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia, käydä kirkossa, käräjillä ja kokouksissa ja kaikin tavoin olla kuuliainen ja tottelevainen pappisviranomaisille sekä hurskas ja lempeä ruotsalaisille, samaten kuin maan ja valtakunnan muut asukkaat, sen koti on poltettava, talonkirja tehtävä mitättömäksi ja hän on jokaisen ruotsalasen edessä henkipatto [lainsuojaton]."
Jos ei osannut ruotsia, kirkossakäynnissäkään ei ollut mitään mieltä. Ruotsin kielen osaamattomuudesta oli ankarat seuraamukset. Suomen kielestä piti luopua.
Porthan pakkoruotsituksesta: "Mutta käskeä häntä [suomalaista] luopumaan määrätyn ajan kuluessa entisestä kielestään ja ottamaan sijaan toinen, ei olisi yksistään tyranniutta, vaan osoittaisi ymmärtämättömyyttä ja ajattelemattomuutta." Tyrannius toteutui, kun "saatiin aikaan kuninkaallinen määräys, jonka mukaan heidät [suomalaiset] olisi vakavasti pakotettava oppimaan ruotsia". Pakkoruotsituksella on pitkät juuret.
Juha Pentikäinen (googlaten): Metsäsuomalaisten pitkä tie Savosta Delawareen.Tuhannen nikin aarnoltin viestissä oleva katkelma Fryksdalin käräjien julistuksesta osoittaa, että kysymys oli elämäntavoista ja elinkeinoista: käräjillä, kokouksissa ja kirkossakäynnistä ja suhtautumisesta muuhun väestöön kuten olen jo useampaan kertaan kärsivällisesti jaksanut toistaa.
Tuhannen nikin aarnoltti ei ole halunnut tuoda esiin näkökantojaan saamelaisten ja kuurojen 'pakkosuometuksesta'. Ehkäpä siksi, että ne eivät tue hänen agendaansa eli hurrivihan herättelyä, jonka sisällön Heikki Tala kiteytti niin kuvaavasti:
"Ruotsi on sika, sika, sika!"
- H. Tala 5.5.2010 16:03 -
Hieman hämyiseksi jäi myös tuhannen nikin nettiaarnoltin käsitys sanan 'sanktio' merkityksestä, poikkeaako se jotenkin mm. wikisanakirjan määritelmistä? - t.a.p.
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Suomalaisia pakotetaan puhumaan ruotsia vielä tänäkin päivänä. "
Ja vielä muitakin kieliä! Elämä on kovaa netti fennoille.Vain ruotsi onpakollinen koko maassa.
- Tapio Rautalapio
t.a.p. kirjoitti:
Vain ruotsi onpakollinen koko maassa.
"Vain ruotsi onpakollinen koko maassa. "
Nääh, on paljon muutakin pakollista, mutta netti fenno vain ajattelee koko ajan ruotsia.
Ruotsinkielisiä pakkosuometetaan ja sama kohtalohan on saamenkielisilläkin. Lyömistä on ilmeisesti vähennetty. Maahanmuuttajiakin pakkosuometetaan. - :D paskalapio
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Sinua varmaan harmittaa kun et taaskaan keksinyt nokkelaa ja sattuvaa vastausta. Älä välitä, sellainen se netti fennon osa on. Tai siksihän sitä onkin netti fenno.
Näyttää että sinuun sattuu muutenkin niin pitää täällä purkautua. Ei minun sinua sanoillani tarvitse satuttaa.
- t.a.p.
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Vain ruotsi onpakollinen koko maassa. "
Nääh, on paljon muutakin pakollista, mutta netti fenno vain ajattelee koko ajan ruotsia.
Ruotsinkielisiä pakkosuometetaan ja sama kohtalohan on saamenkielisilläkin. Lyömistä on ilmeisesti vähennetty. Maahanmuuttajiakin pakkosuometetaan.Eihän Ahvenanmaallakaan ole pakkosuomea.
- Tapio Rautalapio
:D paskalapio kirjoitti:
Näyttää että sinuun sattuu muutenkin niin pitää täällä purkautua. Ei minun sinua sanoillani tarvitse satuttaa.
"Ei minun sinua sanoillani tarvitse satuttaa. "
Etkä tietenkään sellaiseen pystyisikään, vaan joudut kihisemään ihan itseksesi. Se on netti fennon osa. - Tapio Rautalapio
t.a.p. kirjoitti:
Eihän Ahvenanmaallakaan ole pakkosuomea.
Niin?
- tunarit
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Vain ruotsi onpakollinen koko maassa. "
Nääh, on paljon muutakin pakollista, mutta netti fenno vain ajattelee koko ajan ruotsia.
Ruotsinkielisiä pakkosuometetaan ja sama kohtalohan on saamenkielisilläkin. Lyömistä on ilmeisesti vähennetty. Maahanmuuttajiakin pakkosuometetaan.Kyllä maassa on osattava maan kieltä ja eittämättä se kieli on suomen kieli.
- shakki ja matti
Tapio Rautalapio kirjoitti:
"Ei minun sinua sanoillani tarvitse satuttaa. "
Etkä tietenkään sellaiseen pystyisikään, vaan joudut kihisemään ihan itseksesi. Se on netti fennon osa.No näyn pystyvän koska et sinä muuten minulle kokoajan vastailisi.
- Tapio Rautalapio
shakki ja matti kirjoitti:
No näyn pystyvän koska et sinä muuten minulle kokoajan vastailisi.
"No näyn pystyvän koska et sinä muuten minulle kokoajan vastailisi. "
Tämä on keskustelupalsta. Keskustelupalstalla on tarkoituskin, että vastaillaan puolin ja toisin. Sitä sanotaan keskusteluksi. Jotkut tietysti mieluummin julistaisivat vain itsekseen ja sitten ärtyvät kun heidän kirjoituksiaan kommentoidaan muuten kuin myötäkarvaan silitellen. - Nettisuomalainen
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Tuhannen nikin aarnoltin viestissä oleva katkelma Fryksdalin käräjien julistuksesta osoittaa, että kysymys oli elämäntavoista ja elinkeinoista: käräjillä, kokouksissa ja kirkossakäynnistä ja suhtautumisesta muuhun väestöön kuten olen jo useampaan kertaan kärsivällisesti jaksanut toistaa.
Tuhannen nikin aarnoltti ei ole halunnut tuoda esiin näkökantojaan saamelaisten ja kuurojen 'pakkosuometuksesta'. Ehkäpä siksi, että ne eivät tue hänen agendaansa eli hurrivihan herättelyä, jonka sisällön Heikki Tala kiteytti niin kuvaavasti:
"Ruotsi on sika, sika, sika!"
- H. Tala 5.5.2010 16:03 -
Hieman hämyiseksi jäi myös tuhannen nikin nettiaarnoltin käsitys sanan 'sanktio' merkityksestä, poikkeaako se jotenkin mm. wikisanakirjan määritelmistä?Tuhatnikkiluistelija R:lapio ei näytä ymmärtävän, että Porthanin mukaan suomalaisten piti elää ja saada elää kuten muidenkin ja lisäksi omalla kielellään. Fryksdalin julistuksen rangaistukset olivat Porthanin mielestä kohtuuttoman suuria (kodit poltettava, talonkirjat mitätöitävä, lainsuojattomaksi julistetava) eikä siinä vedota taloudellisiin seikkoihin, vaan sellaisiin, joissa vaaditaan ruotsin kielen osaamista. Sen osaamattomuus oli yksi syy muiden lisäksi ankariin rangaistuksiin. Tuohon aikaan keskeinen kansalaisoikeus oli omakielinen jumalanpalvelus.
Porthan: "Mutta jääköön jokaisen tasapuolisen kansalaisen harkittavaksi, oliko kohtuullista pakottaa heidät siihen [ruotsin oppimiseen] väkivaltaisesti ja sellaisen rangaistuksen uhalla, että heidät ajettaisiin kodista ja konnulta."
Porthan on kova pala nieltäväksi Rautalapiolle. - Tapio Rautalapio
Nettisuomalainen kirjoitti:
Tuhatnikkiluistelija R:lapio ei näytä ymmärtävän, että Porthanin mukaan suomalaisten piti elää ja saada elää kuten muidenkin ja lisäksi omalla kielellään. Fryksdalin julistuksen rangaistukset olivat Porthanin mielestä kohtuuttoman suuria (kodit poltettava, talonkirjat mitätöitävä, lainsuojattomaksi julistetava) eikä siinä vedota taloudellisiin seikkoihin, vaan sellaisiin, joissa vaaditaan ruotsin kielen osaamista. Sen osaamattomuus oli yksi syy muiden lisäksi ankariin rangaistuksiin. Tuohon aikaan keskeinen kansalaisoikeus oli omakielinen jumalanpalvelus.
Porthan: "Mutta jääköön jokaisen tasapuolisen kansalaisen harkittavaksi, oliko kohtuullista pakottaa heidät siihen [ruotsin oppimiseen] väkivaltaisesti ja sellaisen rangaistuksen uhalla, että heidät ajettaisiin kodista ja konnulta."
Porthan on kova pala nieltäväksi Rautalapiolle.Tuhannen nikin aarnoltti ei tunnu ymmärtävän, että Porthanin Fryksdalin käräjien julistuksen typistys ei tee todeksi hänen vääristelyään.
Rangaistuksilla uhattiin niitä, jotka eivät eläneet yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Sopimattomana pidettiin irtolaiselämää, metsien tuhoamista, torppien rakentamista luvatta toisten maille kuten myös sitä, ettei osallistunut kirkonmenoihin, käräjiin ja kokouksiin. Se, että Ruotsin metsäseuduilla tällaista elämää viettivät suomalaiset siirtolaiset on tosiasia, joka ihmisten valitusten vuoksi johti sitten julistuksen antamiseen.
Porthan ei ole sen ihmeellisempi pala kuin kukaan muukaan tendenssikirjoittaja. Toki kaikin tavoin arvostettavampi hahmo kuin tuhannen nikin aarnoltti, joka uhraa vääristelyihinsä jokaisen, joita voi jotenkin hyväkseen käyttää. Kuten nyt esimerkiksi Porthanin. - pedro5
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Tuhannen nikin aarnoltti ei tunnu ymmärtävän, että Porthanin Fryksdalin käräjien julistuksen typistys ei tee todeksi hänen vääristelyään.
Rangaistuksilla uhattiin niitä, jotka eivät eläneet yhteiskunnan sääntöjen mukaan. Sopimattomana pidettiin irtolaiselämää, metsien tuhoamista, torppien rakentamista luvatta toisten maille kuten myös sitä, ettei osallistunut kirkonmenoihin, käräjiin ja kokouksiin. Se, että Ruotsin metsäseuduilla tällaista elämää viettivät suomalaiset siirtolaiset on tosiasia, joka ihmisten valitusten vuoksi johti sitten julistuksen antamiseen.
Porthan ei ole sen ihmeellisempi pala kuin kukaan muukaan tendenssikirjoittaja. Toki kaikin tavoin arvostettavampi hahmo kuin tuhannen nikin aarnoltti, joka uhraa vääristelyihinsä jokaisen, joita voi jotenkin hyväkseen käyttää. Kuten nyt esimerkiksi Porthanin.Tapsa taitaa vääristellä tapansa mukaan, että asetuttiin "luvatta toisten maille". Taisi olla pieni joukko näitä "lösfinnar" muiden joukossa.
Svedjefallet (huuhta) i stora orörda skogsmarker gav upphov till en lättrörlig och mycket expansiv befolkning. Savolaxarnas kolonisation av tidigare erämarker i Finland var snabb och omfattande på 1500-talet. När tillgången på outnyttjade områden minskade i Finland, började savolaxare söka sig över till den västra rikshalvans barrskogar. En bidragande orsak till flyttningsrörelsen var också de bördor och missförhållanden som befolkningen i Finland drabbades av genom Vasasönernas krigföring mot Polen och Ryssland. Man räknar med att bortemot 12.000 finnar i huvudsak från Savolax och norra Tavastland, många från Rautalampi, flyttade till Värmland, Dalarna, Hälsingland och södra Lappland från 1570 och fram till början av nästa sekel. Migrationen var delvis också en medveten kolonisationspolitik initierad av Karl IX.
Kronan var betjänt av kolonisationen eftersom den på sikt gav nya skattebetalare. Därför understöddes den genom betydande skattelättnader. Det som irriterade myndigheterna var "lösfinnarna", den icke bofasta befolkningen, bland annat förrymda soldater, som fanns bland svedjebefolkningen. De uppfattades som improduktiva parasiter men var i själva verket nödvändig arbetskraft inom svedjebruket och beskyddades därför i hög utsträckning av den bofasta befolkningen. Sedermera började centralregeringen också frukta att skogen skulle ta slut och ville därför reservera skogsresurserna för framställning av träkol till järnbruken. Därför förbjöds svedjandet i de nya skogsordningarna som gavs 1647 och 1664, ett förbud som i praktiken inte blev absolut. - Tapio Rautalapio
pedro5 kirjoitti:
Tapsa taitaa vääristellä tapansa mukaan, että asetuttiin "luvatta toisten maille". Taisi olla pieni joukko näitä "lösfinnar" muiden joukossa.
Svedjefallet (huuhta) i stora orörda skogsmarker gav upphov till en lättrörlig och mycket expansiv befolkning. Savolaxarnas kolonisation av tidigare erämarker i Finland var snabb och omfattande på 1500-talet. När tillgången på outnyttjade områden minskade i Finland, började savolaxare söka sig över till den västra rikshalvans barrskogar. En bidragande orsak till flyttningsrörelsen var också de bördor och missförhållanden som befolkningen i Finland drabbades av genom Vasasönernas krigföring mot Polen och Ryssland. Man räknar med att bortemot 12.000 finnar i huvudsak från Savolax och norra Tavastland, många från Rautalampi, flyttade till Värmland, Dalarna, Hälsingland och södra Lappland från 1570 och fram till början av nästa sekel. Migrationen var delvis också en medveten kolonisationspolitik initierad av Karl IX.
Kronan var betjänt av kolonisationen eftersom den på sikt gav nya skattebetalare. Därför understöddes den genom betydande skattelättnader. Det som irriterade myndigheterna var "lösfinnarna", den icke bofasta befolkningen, bland annat förrymda soldater, som fanns bland svedjebefolkningen. De uppfattades som improduktiva parasiter men var i själva verket nödvändig arbetskraft inom svedjebruket och beskyddades därför i hög utsträckning av den bofasta befolkningen. Sedermera började centralregeringen också frukta att skogen skulle ta slut och ville därför reservera skogsresurserna för framställning av träkol till järnbruken. Därför förbjöds svedjandet i de nya skogsordningarna som gavs 1647 och 1664, ett förbud som i praktiken inte blev absolut.Fryksdalin käräjien määräyshän koskikin vain lakia rikkovia.
- Fegelein hemmanni
Vuonna 1918 kaikki oli toisin. Tunsin yhden saksalaisen jonka isoisä oli silloin Suomessa. Saksalaiset aina ihmettelivät ettei svekko puppelit pärjänneet muutamalle punaiselle joten piti Saksasta apua itke.
- ankdamm
Mutta sitten kun sakut oli hoidelleet sotimisen svekkot murhasivat riemumielin aseettomia suomenkielisiä. Surujen teot 1918 ovat todellinen häpeän suo, silloin kaikui itku ja valitus surujen kierrellessä raiskaamassa, ryöstämässä ja murhaamassa suomenkielisillä alueilla.
- ei koskaan enää
ankdamm kirjoitti:
Mutta sitten kun sakut oli hoidelleet sotimisen svekkot murhasivat riemumielin aseettomia suomenkielisiä. Surujen teot 1918 ovat todellinen häpeän suo, silloin kaikui itku ja valitus surujen kierrellessä raiskaamassa, ryöstämässä ja murhaamassa suomenkielisillä alueilla.
Äläkä unohda sitä että juoksivat karkuun Ahvenanmaalta niin vitun äkkiä.
Ruotsin yleisesikunta suunnittele hyökkäystä Suomeen vuonna 1920. Tämän voi lukea kirjasta Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka vuodesta 1812 vuoteen 2002.
Tais jäädä suunnitelmat toteuttamatta saksalaisten ja venäläisten takia. Svekko homot huomasi miten surkeasti pärjäsivät punaisille.
Joutuivat pyytämään vastentahtoaan apua Saksasta.
- Sansibaar
60-70 lukua ja suomalisten maine oli:
Hyvä työmies kunnes sai vinaa, sitten akan hakkaaja......
SOS-pummi jne.
Eli kuin asuin ruotsissa, oli pidettävä huoli että toiset tiesi ettei ole sos-asiakas ja muutenkin hyviintoimeentuleva. Muuten joutui ulos piireistä.
Ymmärrettävää, kuin ne jotka lähti oli usei juuri työttömiä jne.
Kuitenkin ruotsissa on pidetty aivan liian hyvin huolta maahanmuuttajaista, se on nyt aikamoin taakka koko valtiolle.
Mutta eihän suomalainen osaa muuta kuin valittaa, eli alku oli kai oikein, juoppo mikä juoppo.
Onneksi nykyiset muuttavat suomaliset ovat parempaa raakainetta. Kehitystä.- svekko puppeli
Sinne muuta nykyisin kuin teitä svekko paskoja
Ja ruotsalainen ei osaa muuta tehdä kuin mahtailla olemattomilla sotasaavutuksillaan ja olemattomalla kulttuurillaan!
Ei se nyt ihan niin mennyt. Suurin osa lähti paremman elintason ja palkan perässä. Älä taas Tapio puhu asioista joista et tiedä hevonvittua.
hehehe 70-luvulla svekko hintit osoitti mieltä Vietnamin sotaa vastaan jossa oli suomalaisia sotinut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 881577
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla121460- 981390
- 691260
- 1111229
- 1161150
Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan
Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n258977- 69971
Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o18925- 37907