Jos joku teistä on perustamassa uskonlahkoa, tyyliin adventtikirkko, niin pari neuvoa lienee paikallaan.
Ensimmäinen ja ehkä tärkein neuvo on seuraava:
Hanki käsiisi Aristoteleen runousoppi ja opiskele se huolella, jotta tarinastasi tulisi sellainen, että lahkosi kulissit pysyvät pystyssä.
Ellen White oli lukenut ihminen, ainakin sen perusteella, mitä hän kopioi muilta ja hän teki sitä laajasti, mutta Aristoteleen runousoppi hänen olisi pitänyt lukea myös. Se olisi pelastanut adventtikirkon monelta harmilta.
Kun Ellen sävelteli juonta saippuaoopperaan, jonka tunnemme adventtikirkkona, hän teki virheen jokaisessa Aristoteleen määrittelemässä asiassa, jolla tarinasta tehdään hyvä.
Juoni on Aristoteleen mielestä tarinan sielu. Sen pitää olla kokonaisuus, jonka muisti pystyy hallitsemaan. Aristoteles luonnehti kokonaisuuden ja yhtenäisyyden ehtoja seuraavasti:
»Kokonaista on se, millä on alku, keskikohta ja loppu. Hyvin sommiteltu juoni ei saa alkaa mistä hyvänsä eikä loppua mihin hyvänsä.
Juonen sommittelun on oltava sellainen, että jonkin osan vaihtaminen tai poistaminen muuttaa ja särkee kokonaisuuden; se mikä voidaan liittää kokonaisuuteen tai poistaa siitä ilman näkyviä seurauksia, ei ole kokonaisuuden osa. Jos Ellen olisi tämän tiennyt, niin moni harmi olisi adventtikirkon johdolta tänä päivänä poissa.
Juonen kiinteyden takaa, että tapahtumat seuraavat aikaisemmista todennäköisyyden ja välttämättömyyden mukaan. Aristoteles korostaa, että juonen kannalta todennäköinen mahdottomuus on parempi kuin epätodennäköinen mahdollisuus.
Tuo kannattaa lukea tarkasti: " todennäköinen mahdottomuus on parempi kuin epätodennäköinen mahdollisuus "
Kun Ellen laati juonta adventtikirkolle, niin tuonkin hän töpeksi täydellisesti. On täysin mahdollista, että Jeesus todellakin tihrustaa syntejämme jossain teltassa, joka sijaitsee taivaassa ja on tehnyt sitä jo vuodesta 1844, mutta se on niin epätodennäköistä, että ei sitä usko korkeasaaren apinatkaan, jos sen joku pystyisi niille selittämään.
Juonessa epätodennäköinen mahdollisuus on huono vaihtoehto ja tätä Ellen ei ymmärtänyt, koska ei ollut lukenut Aristoteleen runousoppia.
Esimerkiksi syntiinlankeemus noudattaa tarkasti Aristoteleen runousopin kultaisia sääntöjä ja siksi se on kiehtova tarina.
Aristoteleen traaginen juoni on perusosiltaan seuraavanlainen: Sankari on hybriksen eli sokeuttavan ylpeyden vallassa ja kuvittelee näkevänsä tekojensa seuraukset. Näin hän sortuu hamartiaan eli traagiseen erehdykseen, josta seuraa peripeteia: hyvän aikomuksen kääntyminen pahaksi lopputulokseksi. Tämä pakottaa tunnustamaan tosiasiat; seuraa totuuden valkeneminen: anagnorisis. Tragedian perusrakenne on siis: kohti valoa, kohti asioiden syvempää ymmärtämistä.
Syntiinlankeemus on juuri tällainen tarina.
Paratiisissa tultiin määrätyn tyyppisen sokean ylpeyden valtaan ja haluttiin tehdä hyvää, eli saada tieto hyvästä ja pahasta. Teon tehneet ihmiset eivät mieltäneet tekevänsä pahaa vaan hyvää. Mutta hyvä aikomus kääntyi pahaksi lopputulokseksi ja se pakotti tunnustamaan tosiasiat: pieleen meni, vaikka yritys oli hyvä. Ja totuus valkeni Aatamille ja Eevalle.
Ensimmäinen ja ehkä tärkein neuvo on seuraava:
Hanki käsiisi Aristoteleen runousoppi ja opiskele se huolella, jotta tarinastasi tulisi sellainen, että lahkosi kulissit pysyvät pystyssä.
Ellen White oli lukenut ihminen, ainakin sen perusteella, mitä hän kopioi muilta ja hän teki sitä laajasti, mutta Aristoteleen runousoppi hänen olisi pitänyt lukea myös. Se olisi pelastanut adventtikirkon monelta harmilta.
Kun Ellen sävelteli juonta saippuaoopperaan, jonka tunnemme adventtikirkkona, hän teki virheen jokaisessa Aristoteleen määrittelemässä asiassa, jolla tarinasta tehdään hyvä.
Juoni on Aristoteleen mielestä tarinan sielu. Sen pitää olla kokonaisuus, jonka muisti pystyy hallitsemaan. Aristoteles luonnehti kokonaisuuden ja yhtenäisyyden ehtoja seuraavasti:
»Kokonaista on se, millä on alku, keskikohta ja loppu. Hyvin sommiteltu juoni ei saa alkaa mistä hyvänsä eikä loppua mihin hyvänsä.
Juonen sommittelun on oltava sellainen, että jonkin osan vaihtaminen tai poistaminen muuttaa ja särkee kokonaisuuden; se mikä voidaan liittää kokonaisuuteen tai poistaa siitä ilman näkyviä seurauksia, ei ole kokonaisuuden osa. Jos Ellen olisi tämän tiennyt, niin moni harmi olisi adventtikirkon johdolta tänä päivänä poissa.
Juonen kiinteyden takaa, että tapahtumat seuraavat aikaisemmista todennäköisyyden ja välttämättömyyden mukaan. Aristoteles korostaa, että juonen kannalta todennäköinen mahdottomuus on parempi kuin epätodennäköinen mahdollisuus.
Tuo kannattaa lukea tarkasti: " todennäköinen mahdottomuus on parempi kuin epätodennäköinen mahdollisuus "
Kun Ellen laati juonta adventtikirkolle, niin tuonkin hän töpeksi täydellisesti. On täysin mahdollista, että Jeesus todellakin tihrustaa syntejämme jossain teltassa, joka sijaitsee taivaassa ja on tehnyt sitä jo vuodesta 1844, mutta se on niin epätodennäköistä, että ei sitä usko korkeasaaren apinatkaan, jos sen joku pystyisi niille selittämään.
Juonessa epätodennäköinen mahdollisuus on huono vaihtoehto ja tätä Ellen ei ymmärtänyt, koska ei ollut lukenut Aristoteleen runousoppia.
Esimerkiksi syntiinlankeemus noudattaa tarkasti Aristoteleen runousopin kultaisia sääntöjä ja siksi se on kiehtova tarina.
Aristoteleen traaginen juoni on perusosiltaan seuraavanlainen: Sankari on hybriksen eli sokeuttavan ylpeyden vallassa ja kuvittelee näkevänsä tekojensa seuraukset. Näin hän sortuu hamartiaan eli traagiseen erehdykseen, josta seuraa peripeteia: hyvän aikomuksen kääntyminen pahaksi lopputulokseksi. Tämä pakottaa tunnustamaan tosiasiat; seuraa totuuden valkeneminen: anagnorisis. Tragedian perusrakenne on siis: kohti valoa, kohti asioiden syvempää ymmärtämistä.
Syntiinlankeemus on juuri tällainen tarina.
Paratiisissa tultiin määrätyn tyyppisen sokean ylpeyden valtaan ja haluttiin tehdä hyvää, eli saada tieto hyvästä ja pahasta. Teon tehneet ihmiset eivät mieltäneet tekevänsä pahaa vaan hyvää. Mutta hyvä aikomus kääntyi pahaksi lopputulokseksi ja se pakotti tunnustamaan tosiasiat: pieleen meni, vaikka yritys oli hyvä. Ja totuus valkeni Aatamille ja Eevalle.
Vastaukset 15
Vanhimmat
[][][] Juoni on Aristoteleen mielestä tarinan sielu.
Sen pitää olla kokonaisuus, jonka muisti pystyy hallitsemaan.
Aristoteles luonnehti kokonaisuuden ja yhtenäisyyden ehtoja seuraavasti:
»Kokonaista on se, millä on alku, keskikohta ja loppu.
Hyvin sommiteltu juoni ei saa alkaa mistä hyvänsä eikä loppua mihin hyvänsä. [][][]
Jumalallakin oli hyvä juoni ottaa luulot pois ihmisestä:
[]][[] Paratiisissa tultiin määrätyn tyyppisen sokean ylpeyden valtaan ja haluttiin tehdä hyvää, eli saada tieto hyvästä ja pahasta.
Teon tehneet ihmiset eivät mieltäneet tekevänsä pahaa vaan hyvää.
Mutta hyvä aikomus kääntyi pahaksi lopputulokseksi ja se pakotti tunnustamaan tosiasiat: pieleen meni, vaikka yritys oli hyvä.
Ja totuus valkeni Aatamille ja Eevalle. [][][]
Adventismissa ei ole mitään juonta vieläkään, vaikka tri Flink koettaa ommella
adventtitilkkutäkin hataria saumakohtia umpeen. Ennemmin menee lehmä
umpeen adventistien ikuisessa maanpäällisessä elämässä.
(Jes.11. luku puhuu tuhannen vuoden rauhanajasta, mutta adventtijuoni on olevinaan että Maan
päällä eletään ikuisesti.)
Jes. 11:7
Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella,
yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut,
ja leijona syö heinää kuin härkä.
profeetta, niin kysytäänpäs häneltä:
Antti, kun ne tuhat rauhanvuotta ovat menneet, ja sen ajan ollaan lehmiä lypsetty,
ja leijona on huitonut hännällään kärpäsiä lypsäjän ja lehmän selistä, lypsy tantereilla, eletään
999 ttä vuotta, sen viimeistä edellistä päivää.
No Antti, kun iltalypsy on tehty, niin kerrohan Anttiseni, pikku peikkoseni...mitä tapahtuu
seuraavan yön aikana, lehmälle, joka odottaa aamulypsyä, ja leijonalle, joka tykkää huiskia kärpäsisä hännällään, aamulypsyllä!?
Kun kerran on tuhannen vuoden rauhanaika maanpäällä, ja rauhahan pysyy sen vuoksi että saatana ja
pahat ihmiset ovat jossain! Missä?, Missä he ovat sen rauhanajan? Taivaassako?
Eipä näy Antin vastausta. Vaikka kylläpähän sen melkein arvaa mikä se tällaisissa tapauksissa on; jotain hyvin henkilökohtaista benedin perhesuhteista.
Kyllä Antti rauhanajan 1000v osaa nimetä maanpäälle, mutta kun kaikella on määräaikansa,
ja kun Antin asettama määräaika on loppumaisillaan, ja viimeinen iltalypsy on suoritettu, lehmä ja
emokarhu painautuvat levolle, lypsytantereille, ...niin Antin pitäisi
nyt osata sanoa, kun seuraavana päivänä on rauhanajan 1000v:n viimeinen päivä,...niin mihinkä se rauha
seuraavana päivänä eli tuhatvuotta yksipäivä kun koittaa, niin mihin se rauha katosi??
Kerrohan kuka sotkee asiat niin pahanpäiväisesti, etteivät lehmä ja emokarhu enää lepäile samalla
lypsyterennoilla!
Ja mikäs riita niille rauhanajan ihmisille tapahtuu!
Mistä teidän riitanne syntyvät? kysyy Raamattu
Vastaus: " Teidän himoistanne, kun te himoitsette ettekä saa"!!
Jos tuhannen vuoden aikana kukaan ei himoinnut muuta kuin mm. täysmaitoa, niin mistä ne himot iski
kun yksi päivä oli yli tuhannen vuoden tullut?
Olivatko pahat ihmiset lepäilemässä taivaassa, ja saatana heidän joukossaan,..ja sitten tulivat tänne rauhanajan valtakuntaa häiritsemään!??
Itsehän Antti opetti, että tuhatvuotta on rauhanaikaa maanpäällä!?
Jatkahan Antti " raitista" opetustasi!!
totuus kiinnosta vaan satuilet. emme siis ota sinua vakavasti enää missään asiassa.
aivan samalla tavalla, kuten fariseukset kommentoivat Jeesuksen puheita aikanaan:
"jep. Sua ei totuus kiinnosta vaan satuilet. emme siis ota sinua vakavasti enää missään asiassa."
Et kai erehdy pitämään Bushmannia Jeesuksena? Vai mitä tuo hourailusi tarkoittaa.
että sinun vapahtasi on Bushmanni :)..
merkitsee sanat "samalla tavalla kuin" tai "ikään kuin".
Sanottiinko tekstissä, että Bushmanni=Jeesus?
Tyypillinen "fniss" advari vääristelee kaikkea mikä kirjoitettu on.
Tyypillisiä "fniss" fariseuksia!!
että tapa ittes. olet rienaaja pahimmasta päästä. Me ollaan Jumalan kansa ja on aina oltu.
>>> neuvo sulle että tapa ittes. >>>
Luulisi, että fundamentalistit harrastaisivat tällaista, sillä ettekös te pohdiskele että elämän paras aika on kuoleman jälkeen. Tuolla konstilla kun pääsisit nopeammin sen jumalasi luo, kuka sitten lieneekään.
Minä olen sitä mieltä, että elämän paras aika on ennen kuolemaa, niin taidan jättää neuvosi tekemättä tällä kertaa.
Sen adventistien epäjumalan kansa oli tarkoituksesi asia ilmaista, mutta se epä; jäi pois etu liitteenä. Olette pahimmasta päästä humpuukkia lahkoa mitä koskaan olen tavannut. Kun nyt vain todellinen varjeleva Jumala voisi pitää huolen ettei hyvät ihmiset, ja todelliset etsivät sielut eksyisi tuollaiseen itserakkauden sokaisemaan, ja järjettömän - todellista ymmärtäväisyyttä vailla olevaan järjestöön, ja vain sitävastoin kylmyyttä ja puuta heinää tarjoavan kultin yhteyteen.
>>Jos luomiskertomus olisi vain symbolinen, myös syntiinlankeemus olisi väistämättä vain symbolinen. Ja jos syntiinlankeemus on vain symbolinen, ihmisen synti on vain symbolinen. Ja jos synti on vain symbolinen, synnin rangaistuskin on vain symbolinen. Ja jos synnin rangaistus on vain symbolinen, sovitus synnin rangaistuksesta on vain symbolinen. Ja jos sovitus on vain symbolinen, on sovittajan toiminta vain symbolista. >> http://www.vapaasatama.net/tiede.html
Useat kristityt näkee uhkakuvia koko kristinuskolle, jos aletaan vesittään täysinmitoin luomisoppia.
Miten esim. sinä uskot neitseestä syntymiseen ja siihen että Jeesus nousi kuolleista ja elää Isän oikealla puolella? Uskotko enää lainkaan?
>> Useat kristityt näkee uhkakuvia koko kristinuskolle, jos aletaan vesittään täysinmitoin luomisoppia. >>
Ei näe useat, vaan hyvin harvat. Todella pieni reaalimaailmasta vieraantunut hörhöryhmittymä näkee tällaisia uhkia ja siihen on syynsä.
>>> Jos luomiskertomus olisi vain symbolinen, myös syntiinlankeemus olisi väistämättä vain symbolinen. Ja jos syntiinlankeemus on vain symbolinen, ihmisen synti on vain symbolinen. Ja ..... >>>
Juuri tällaisen logiikan avulla he saavat uhkakuvia aikaiseksi. He tekevät "uskosta" jumalineen tieteellisen hypoteesin, joka tulisi pitää koossa vastustamalla kilpailevia hypoteesejä, eli tämä on se sudenkuoppa, johon he putoavat, ja josta vaikkapa professori John F. Haught puhuu uusimmassa kirjassaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9110031
>>> Miten esim. sinä uskot neitseestä syntymiseen ja siihen että Jeesus nousi kuolleista ja elää Isän oikealla puolella? Uskotko enää lainkaan? >>>
Onko tällä oikeasti merkitystä sille, onko Jumala olemassa? Minun mielestä ei ole, sillä jos tämä kysymyksenasettelusi joko paljastaa Jumalan tai tuhoaa sen, niin mikä halvatun jumala se sellainen on?
Koska fundamentalistit ovat tehneet Jumalasta tieteellisen hypoteesin, jonka tulee olla todistetusti totta ja se todiste on esimerkiksi luomiskertomus kirjaimellisena tulkintana, niin he joutuvat vastustamaan kilpailevia hypoteeseja, joita edustaa vaikkapa evoluutioteoria, jonka todistusvoima on suunnaton verrattuna juutalaisten sinänsä romanttisiin nuotiotarinoihin.
He ovat joutuneet ansaan, jossa myöntämällä evoluution todeksi, edes 1 prosentin osalta, heidän jumalansa poksahtaa kuin ilmapallo osuessaan neulaan. Eli sitä jumalaa ei sitten olisi olemassa, jos he luopuvat omasta hypoteesistaan. Siksipä tällaiseen todistustaisteluun ei olisi kannattanut ryhtyä ollenkaan, vaan toimia kuten vaikkapa buddhalaiset. Eivät he mieti, että uskonko vai enkö usko ja muuttuuko epäuskolla jumalat epätodeksi, vaan he ajattelevat, että näin vain on.
Muslimeilla ei ole näitä ongelmia oikeastaan ollenkaan ja se johtuu siitä, että Koraani itsessään on paljolti runoutta ja se sisältää Raamattua vähemmän sellaisia kohtia, jotka joku voisi (väärin)ymmärtää ikään kuin historiallisiksi tai rationaalisiksi totuusväittämiksi. Opillisten tai historiallisten (jumala)spekulaatioiden sijasta Koraanissa korostetaan uskollisuutta ja alistumista Allahille.
Hindulaisten Brahman kaltainen persoonaton jumaluus ei myöskään taivu kenenkään etujen ajajaksi toisia vastaan. Raamatun mieltäminen historialliseksi ja rationaaliseksi oppikirjaksi on juuri yksi niitä tunnusmerkkejä, joita uskontojen historiassa ovat useimmin seuranneet älylliset ja opilliset ristiriidat sekä sosiaaliset konfliktit. Jos sen tulkitsee enemmän Koraanin kaltaiseksi runolliseksi, iättömäksi viisaudeksi, niin seilaa paljon vähemmän konflikteja vapaammilla vesillä.
Ei Jumala poksahda kuin ilmapallo naulaan, vaikka mikä tahansa tieteellinen teoria hyväksytään, vai mitä mieltä itse olet?
Sitten jos olet sitä mieltä, että Jumalan oleminen riippuu tieteellisten teorioiden hyväksymisestä, niin vastusta vaikka jokaista teoriaa, jos jumalasi sillä tavoin pysyy hengissä, edes sinun mielikuvituksessasi, mutta onko se jumala silloin oikeasti olemassa, jos sitä pitää puolustaa valheella?
Kysymys ei olut sokeasta ylpeydestä, vaan Saatana houkutteli ja petkutti Eevan SYNTIIN, koska hän oli helpommin houkuteltavissa/kampitettavissa, syntikapina Jumalaa vastaan ei ollut tietoista ihmisestä lähtenyttä ajatusta vaan Saatanan houkutusta/valhetta, Saatanan kapinaa Jumalaa vastaan, Eeva lankesi syntiin uskoessaan Saatanaa!