Kuohut suomalaisessa merenkulussa eivät ota laantuakseen. Nyt vaahtopäitä aiheuttaa ahvenanmaalaisen Viking Line-varustamon avokätinen osingonjakopolitiikka, joka on ristiriidassa yhtiön vaatimuksiin saada palkkasäästöjä ja valtion tukia paremman kilpailukyvyn saavuttamiseksi.
Jo vuosikausia jatkuneen varustamoiden ja Suomen Merimies-Unionin tukianelun jälkeen hallitus päätti toukokuussa 2001 uusista tukitoimista kauppamerenkululle. Päätöksen mukaan laivayhtiöitä tuettiin vuoden 2002 alusta 166 miljoonalla markalla vähentämällä niiden veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Suomen hallituksen taivuttua myöntämään tuet saavutettiin välirauha, jossa luvattiin alusten pysyminen suomalaisessa rekisterissä. Tämän tukipaketin lisäksi Merimies-Unioni teki aiemmin 1.3.01 voimaan astuneen matkustaja-alussopimuksen. Tämän sopimuksen mukaan jokainen yhtiön laivoilla työskentelevä Unionin jäsen säästi yhtiölle ansioistaan lähes 10 prosenttia.
Viking Linen henkilöstökulut alenivat tämän sopimuksen ansiosta noin 5 milj. euroa viime vuoteen verrattuna. Tuloksen parannuttua yhtiö päätyi jakamaan helmikuun yhtiökokouksessa jättiosingot osakkeenomistajilleen. Yhtiö myöntää vuosikertomuksessaan parantuneen tuloksen syyksi lähinnä alentuneet henkilöstökulut ja pienemmät korjaus- ja huoltokustannukset. Tulos parani viime vuodesta 62%, jolloin yhtiö jakoi puolet vähemmän osinkoa kuin tänä vuonna.
Viking Line päätti jakaa jättiosingot
Nyt yhtiökokous (osakkeenomistajat) päätti maksaa hallituksen esityksestä osinkoja n. 16 miljoona euroa n. 24 miljoonan euron tuloksesta. Osinkoa jaetaan siis noin 67 prosenttia voitosta. Suomessa osingot ovat verovapaata tuloa. Yhtiön oman pääoman tuotto on 18%, jota pidetään erittäin korkeana. Viime vuonna vastaava luku oli vajaa 11%. Osinkojen suuruus merkitsi säästöjen osittaista valuttamista osakkeenomistajien taskuun. Hallituksen jäsenenä istuu myös yhtiön toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund, joka on yksi suurimmista osakkeenomistajista. Hänen mukaansa Suomen merenkulun kilpailukyky on vielä heikko verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa on käytössä nettopalkkausjärjestelmä (tarkoittaen, että palkoista ei tarvitse maksaa lainkaan veroja tai sosiaaliturvamaksuja). Viking Linen päätös on saanut Merimies-Unionin ja kansanedustajat raivoihinsa. Suuri yleinen kohu syntyi tuen jakamisesta osakkeenomistajille sen sijaan, että sillä olisi turvattu työpaikkoja. Työntekijät ja valtio kokevat itsensä petetyiksi.
Tähän asti Merimies-Unioni, varustamot sekä poliitikot ovat olleet yhteisrintamassa puolustamassa suomalaisten merimiesten työtä. Nyt unionilla ja kansanedustajilla on syntynyt luottamuspula varustajia kohtaan. Eduskunta käsittelee keväällä uutta tonnistoverolakia, jolla olisi tarkoitus siirtyä verottamaan varustamoja yhtiövoiton sijaan sen tonniston perusteella. Kansanedustajien mukaan uuden lain läpimeno on nyt vaarantunut.
http://74.125.77.132/search?q=cache:6k4MWsugLx8J:www.eurofound.europa.eu/eiro/2002/03/word/fi0203102ffi.doc viking line tuki&cd=...
Jo vuosikausia jatkuneen varustamoiden ja Suomen Merimies-Unionin tukianelun jälkeen hallitus päätti toukokuussa 2001 uusista tukitoimista kauppamerenkululle. Päätöksen mukaan laivayhtiöitä tuettiin vuoden 2002 alusta 166 miljoonalla markalla vähentämällä niiden veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Suomen hallituksen taivuttua myöntämään tuet saavutettiin välirauha, jossa luvattiin alusten pysyminen suomalaisessa rekisterissä. Tämän tukipaketin lisäksi Merimies-Unioni teki aiemmin 1.3.01 voimaan astuneen matkustaja-alussopimuksen. Tämän sopimuksen mukaan jokainen yhtiön laivoilla työskentelevä Unionin jäsen säästi yhtiölle ansioistaan lähes 10 prosenttia.
Viking Linen henkilöstökulut alenivat tämän sopimuksen ansiosta noin 5 milj. euroa viime vuoteen verrattuna. Tuloksen parannuttua yhtiö päätyi jakamaan helmikuun yhtiökokouksessa jättiosingot osakkeenomistajilleen. Yhtiö myöntää vuosikertomuksessaan parantuneen tuloksen syyksi lähinnä alentuneet henkilöstökulut ja pienemmät korjaus- ja huoltokustannukset. Tulos parani viime vuodesta 62%, jolloin yhtiö jakoi puolet vähemmän osinkoa kuin tänä vuonna.
Viking Line päätti jakaa jättiosingot
Nyt yhtiökokous (osakkeenomistajat) päätti maksaa hallituksen esityksestä osinkoja n. 16 miljoona euroa n. 24 miljoonan euron tuloksesta. Osinkoa jaetaan siis noin 67 prosenttia voitosta. Suomessa osingot ovat verovapaata tuloa. Yhtiön oman pääoman tuotto on 18%, jota pidetään erittäin korkeana. Viime vuonna vastaava luku oli vajaa 11%. Osinkojen suuruus merkitsi säästöjen osittaista valuttamista osakkeenomistajien taskuun. Hallituksen jäsenenä istuu myös yhtiön toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund, joka on yksi suurimmista osakkeenomistajista. Hänen mukaansa Suomen merenkulun kilpailukyky on vielä heikko verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, jossa on käytössä nettopalkkausjärjestelmä (tarkoittaen, että palkoista ei tarvitse maksaa lainkaan veroja tai sosiaaliturvamaksuja). Viking Linen päätös on saanut Merimies-Unionin ja kansanedustajat raivoihinsa. Suuri yleinen kohu syntyi tuen jakamisesta osakkeenomistajille sen sijaan, että sillä olisi turvattu työpaikkoja. Työntekijät ja valtio kokevat itsensä petetyiksi.
Tähän asti Merimies-Unioni, varustamot sekä poliitikot ovat olleet yhteisrintamassa puolustamassa suomalaisten merimiesten työtä. Nyt unionilla ja kansanedustajilla on syntynyt luottamuspula varustajia kohtaan. Eduskunta käsittelee keväällä uutta tonnistoverolakia, jolla olisi tarkoitus siirtyä verottamaan varustamoja yhtiövoiton sijaan sen tonniston perusteella. Kansanedustajien mukaan uuden lain läpimeno on nyt vaarantunut.
http://74.125.77.132/search?q=cache:6k4MWsugLx8J:www.eurofound.europa.eu/eiro/2002/03/word/fi0203102ffi.doc viking line tuki&cd=...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.