Monesti kuulen ihmisten puhuvan erilaisista aavistuksista, jotka heillä ovat toteutuneet. Minullakin on toisinaan ollut vastaavanlaisia tuntemuksia, jotka yllättäen ovatkin peilanneet täydellisesti lähitulevaisuuttani.
Ihminen tekee automaattisia aavistuksia tulevasta varsin usein. Onnistuessaan henkilö yhdistää tapahtuneen yliluonnolliseen ja epäonnistuessaan unohtaa koko tapauksen. Koska tiedostan tämän, myös epäonnistuneet aavistukset jäävät mieleeni. Tällöin on helppo havaita, että suurin osa aavistuksista ei toteudu.
Mistä tässä sitten on kyse? Itse epäilisin, että ihmisen mieli pyrkii etukäteen sopeutumaan havaitsemiinsa mahdollisiin, toisinaan jopa epämiellyttäviin tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Suurten lukujen laki taas takaa, että kun riittävän moni henkilö tekee sopivan määrän aavistuksia, osa näistä väistämättä osuu oikeaan. Tämä onkin fakta riippumatta siitä, onko maailmassa yliluonnollisia voimia vai ei.
Epäilisin, että uskovainen pitää onnistuneita aavistuksia viesteinä jumalalta. Onko siis suurten lukujen laki yksi uskontoja kannattelevista voimista?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Suurten_lukujen_lait
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/suurten_lukujen_laki.html
Ihminen tekee automaattisia aavistuksia tulevasta varsin usein. Onnistuessaan henkilö yhdistää tapahtuneen yliluonnolliseen ja epäonnistuessaan unohtaa koko tapauksen. Koska tiedostan tämän, myös epäonnistuneet aavistukset jäävät mieleeni. Tällöin on helppo havaita, että suurin osa aavistuksista ei toteudu.
Mistä tässä sitten on kyse? Itse epäilisin, että ihmisen mieli pyrkii etukäteen sopeutumaan havaitsemiinsa mahdollisiin, toisinaan jopa epämiellyttäviin tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Suurten lukujen laki taas takaa, että kun riittävän moni henkilö tekee sopivan määrän aavistuksia, osa näistä väistämättä osuu oikeaan. Tämä onkin fakta riippumatta siitä, onko maailmassa yliluonnollisia voimia vai ei.
Epäilisin, että uskovainen pitää onnistuneita aavistuksia viesteinä jumalalta. Onko siis suurten lukujen laki yksi uskontoja kannattelevista voimista?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Todennäköisyysteoria#Suurten_lukujen_lait
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/suurten_lukujen_laki.html
Vastaukset 12
Vanhimmat
Rukoilussa tuo toteutuu myös kun toivotaan jotain tapahtuvan, vaikka se voi tapahtua muutenkin - ilman rukoilua. Kun rukous sitten tulee toteen, niin iloitaan että jumala vastasi siihen. Minusta tuo on yksi uskontoa kannatteleva voima.
Aivan juuri näin ja jos rukous ei toteudu, se ei vain ollut jumalan tahto. Kyseinen laki taitaa olla mukana monessakin eri muodossa uskontoihin ja muihinkin taikauskoihin liittyvänä yhtenä tekijänä.
Olisi mielenkiinoista myös kuulla mitä palstan uskovaiset ovat tästä mieltä?
Niinpä. Kun tarpeeksi paljon lentokoneita putoilee, jää aina joskus joku henkiin täysin mahdottomalta tuntuneesta tilanteesta ja joku toinen myöhästymään ko. kuoleman lennolta. Näitä sitten taivastellaan ja messutaan jumalan ihmeinä, vaikka se oli vain sattumaa.
"Tuuria ei ole." Tällä usein viitataan siihen, että onnea ei ole, vaan se pitää kovalla ja hyvällä yrityksellä ansaita, mutta kyllä se absoluuttisenakin totuutena pitää paikkansa.
Näin on, itse olen nyt ollut 'uskovainen' noin kaksi vuotta, ja syy tähän on nimenomaan se etten enää jaksanut uskoa itselleni tapahtuneiden omalaatuisten asioiden olevan vain sokean sattuman tuotosta. Pidän mielekkäämpänä uskoa 'yliluonnolliseen'. Heh, lisäksi elämä tuntuu nyt 'jännemmältä' kun en enää pidä mitään varmana.
Rukoilemisesta sen verran että teen sitä päivittäin, mutta en juuri koskaan pyydä mitään muuta kuin viisautta ja voimaa toteuttaa Jumalan tahdon elämässäni.
Käytänkin nykyisin käsitettä sallimus sattuman sijaan ;-)
Voin kertoa sen verran että olin täysin varma ettei mitään jumalia tai muita omituisuuksia ole olemassa. Arvatkaapas miten eksoottiselta tuntuu kun tuollaisesta ajatusmallista hurahtaa uskoon ;-=)
johtunee tiedon puutteesta tuo hurahdus..
Jnoo... Havainnot aiheuttivat sen etten enää kyennyt uskomaan sattumaan.
Joten ei sitä oikeastaan voi sanoa että tiedon puute, kyseessä on varmaankin tiedon erilaisuus ja
joku muu vain kylmästi pitäisi sattumina, mutta mä valitsin toisin.
En oikeastaan ymmärrä sellaista uskomista joka ei perustu havaintoihin, mutta olenkin luonnontieteellisesti koulutettu heppu, tämän takia en ole katsonut tarpeelliseksi kieltäytyä sianlihasta tai en ole välttämättä kovinkaan sivellinen ynnä muuta sellaista. Luotan että mikäli havaintoni Jumalasta pitivät paikkansa ja että Jumala kyllä ohjaa minua kun pyydän vain sitä, en siiis oikein jaksa kuunnella muiden tulkintoja (tai uskontoja) mutta kunnioitan pyhiksi havaitsemiani ihmisiä ja luen mielelläni uskonnollisia kirjoituksia etsien sieltä rusinoita ;-)
Aivot käsittelevät suunnattomia määriä tietoa jatkuvasti sen on elmälle välttämätöntä toimintaa.
Kun on jostain tullut (aikasempien kokemusten kautta) tullut aavistus (eli muistetaan, että on joitain merkkejä siitä miten viimeksi on käynyt vastaavissa olosuhteissa) niin jos tämä aavistus jää toteutumatta niin aivot lakaisevat sen merkityksettömänä "maton alle" ja jos se taas toteutuu niin se pistetään merkityksellisenä muistiin jota kautta voidaan taas rakentaa uusia aavistuksia.
Eli siis aina kun ihmisen sensorit (näkö, kuulo, tunto, haju, maku) saavat ärsykkeen niin sitä verrataan aikasempiin kokemuksiin ja niiden pohjata syntyy automaattisesti aavistus. Jos kokonaisuus liittyy johonkin joka on aiemmin osottutunut vaaralliseksi se pistää hälytyskellot soimaan ja jos taas yhdistetään miellytään kokonaisuuten tietysti tulee mieleen, että tällainen tilanne onkin hyvä.
Kun vastaava tilanne kokonaisuus toistuu riittävän monta kertaa niin sen merkityksellisyys vahvistuu toteutuassaan ja jos taas enne ei toteudu niin sen merkitys vähenee.
Ei siis oikeasti ole mitään "aavistusta" vaan asioiden automaattisesta peilaamisesta menneeseen.
Suuten lukujen lakia tarkoittaa sitä, että otoskoon kasvaessa (äärettömäksi)
lähestyy otoksesta laskettu keskiarvo satunnaistapahtuman todellista odotusarvoa (teoreettista keskiarvoa)
Voidaan tulkita myös siten, että suotuisten tapausten osuus otoksesta lähestyy tapauksen
esiintymistodennäköisyyttä kun otoskoko kasvaa.
Joten suurten lukujen laki ei liity mitenkään uskonnollisuuteen, päinvastoin suurten lukujen
lain pitäisi johtaa pois uskonnoista. Esim. ihmeparantumiset rukouksen voimasta niiden lukumäärä
on pyöreä nolla, ja rukouksia on tehty varmasti miljardeja. Siis suurten lukujen lain perusteella
rukousparantumisen todennäköisyys on 0 eli mahdoton koska kyseessä diskreetti suure (lukumäärä).
Näin ollen ainakaan rukouksen vuoksi ei pidä uskontoja harjoittaa.
ihmeellistä selittää pelkällä sattumalla. Eräs uskovainen mies kuoli monelle "yllättäen" parisen viikkoa sitten. Nyt jälkeen päin kaksi rukoilijaa on paljastanut, että he olivat jo Hengessä vaistonneet reilut puoli vuotta sitten rukoillessa veljen puolesta, että kyseisellä henkilöllä ei ole enää pikä taival edessä, eräs seurakuntalainen oli nähnyt tammikuussa unen, että täsät perhekunnasta pian kuolee joku ydinperheeseen kuuluva. Monia muitakin enteitä on kerrottu. Nämä enteet lohduttavat valtavasti nyt leskeä ja hänen lapsia. He ovat 100 %:n varmoja että perheenisä meni kirkkauteen, vaikka oli vielä melko nuori.
Minäkin vaistosin saman kyseisestä hemmosta vaikken tunnekaan koko hemmoa saati tiedä edes missä on asustanut. Eli helppoahan noita on jälkikäteen aavistella vaikka mitä ja mistä aiheesta tahansa.
Mitäs mieltä olette sattuman mahdollisuudesta oman kokemukseni kohdalla? Olen nähnyt ennalta unissani kummankin poikani syntymän, noin viikkoa ennen lasten siintymistä. Emme olleet kummankaan kohdalla erityisemmin ajatelleet edes lasten hankkimista, vaan joku voisi jopa sanoa lapsiamme vahingoiksi. Ennen ensimmäistä lastamme olin jopa ääneen sanonut vaimolleni, etten halua lapsia tähän pahaan maailmaan.
Ensimmäisessä unessani jokin "olento" takanani vei minut utuiseen tilaan, jonka koin jotenkin synnytyssairaalaksi. Huoneen keskellä oli valokeilassa mahdollisesti pyöreä peti, jonka päällä oli n. 3-vuotias poikalapsi. Ihmettelin lasta ja koko tilannetta, sanomatta mitään. Takanani oleva olento sanoi minulle: "Siinä on sinun poikasi." Toisen unen näin, kun ensimmäinen poikamme oli hiukan alle vuoden vanha. Unessa olin kotonamme vaihtamassa vaippaa hoitopöydällä pojalle. Yht'äkkiä huomasin, että eihän tämä ole minun poikani, vaikkakin oli hiukan saman näköinen. Siinä samassa näin ensimmäisen poikamme nojaavan sängynreunalla seisten hoitopöytään, iloisesti hymyillen. Hän oli unessa kasvanut jo selvästi isommaksi. Kun ihmettelin ääneen lasta hoitopöydällä, olento takanani sanoi: "Siinä on *pojan nimi*." Voitte varmaankin arvata, että annoimme toiselle pojallemme nimen, jonka unen enkeli kertoi.
Taustaksi kerrottakoon, että olen saanut akateemisen kasvatuksen, enkä nuorempana uskonut Jumalaan, vaikkakaan en tieteellisistä syistä pitänyt sitäkään mahdottomana. Uskoon tulin vasta n. vuotta ennen ensimmäisen poikamme alkuun saattamista. Luin kerran yhden kirjan, jossa oli lopussa ns. "pelastusrukous". Luin sen ääneen hieman varauksella. Mitään ei mielestäni tapahtunut, enkä ollut varma oliko sillä mitään vaikutusta, mutta jälkeenpäin näen selvästi, että tuo hetki oli elämäni käännekohta. Ennen tätä minulla ei ollut mitään tietoa uskovan elämästä, enkä ollut saanut mitään vaikutteita muilta uskovilta/opettajilta, koska en osannut hakeutua seurakuntaan; Oli vain minä ja Jeesus. Seuraavan 5 vuoden ajan Jumala sai tehdä rauhassa työtä minussa, ilman ihmisten doktriineja. Uskonelämäni oli henkien taistoa, kunnes ajauduin lopulta henkiseen ahdinkoon tekojeni kanssa ja minulle jäi kaksi polkua eteeni. Valitsin Jumalan osoittaman tien, jonka seurauksena koin Pyhän Hengen kasteen. Tunsin Jumalan rakkauden kuin sähkövirtana elimistössäni. Itkin vuolaasti Jumalan edessä, tuntien jatkuvasti tuon Voiman. Seuraavan viikon ajan tunsin säteileväni Jumalan rakkautta ympäristööni ja sain vaikean tilanteeni selvitettyä Jumalan avulla.
"Ihminen tekee automaattisia aavistuksia tulevasta varsin usein. Onnistuessaan henkilö yhdistää tapahtuneen yliluonnolliseen ja epäonnistuessaan unohtaa koko tapauksen. "
Sinänsä huvittavaa kuinka helposti moinen oletus yliluonnollisuudesta tehdään. Ittsellänikin on kokemuksiä siitä että olen onnistunut tulevaisuuden näkemään ennalta ja näen asian selittyvän sillä ihmisen alitajunta saattaa kerätä ympäristöstään vain todella paljon tietoa jonka pohjalta kykenee ennakoimaan tulevan.
Koska tuleva on aina nykyisyyden looginen seuraus, tietämällä tarpeeksi nykyhetkestä voi aina tietää tulevan.
En ymmärrä miksi niin moni olettaa kyseessä olevan yliluonnollinen ilmiö, kun luonnollinenkin selitys löytyy tulevan näkemiselle.
Ja en tietystikään tosissani usko tulevan näkemiseen, vaan pelkästään tulevan ennakointiin ja siihen sattumaan että tulevaisuus osuu siihen mihin ennakoitiin. Ja tosiaan, ihminen ei itse ole kovinkaan hyvä arvioimaan ennustustena paikkansapitävyyttä koska se on niin helppo unohtaa ennustukset jotka eivät toteutuneet.