Talvisodassa Stalin pakko otti maita suomelta,se on kaikkien mielestä rikos. Kesäsodassa mikä jatkui kuten tiedämme vähän kauemmin,jopa nimikin piti vaihtaa. Suomi otti takaisin ensin omansa ja sen lisäksi vielä neuvostoliitoltakin vielä palan. Suomessa tätä ei kuitenkaan katsota rikokseksi. MIKSI?
Sotasyyllisyys
että näin meillä
21263
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
saada "elintilaa" ja perustaa Suur-Suomi. Lyödä Neuvostoliitto Saksan toimiessa "takuumiehenä". Sellaista toimintaa kuvataan "isänmaallisuudeksi". Ei vaan onnistunut. Yhdysvallat olikin yllättäen eri mieltä.
Luuletko sinä tosiaan että ne kaikki Jenkkilässä on juutalaisten ja ryssien käskykoiria?
Entäs se kun Roosevelt ja amerikkalaiset vaativat että Suomi jää itsenäiseksi? Jopa vaativat Pariisissa 1946 Suomen sotakorvausten lieventämistä ja rajojen tarkistusta mutta koska eivät olleet julistaneet sotaa Suomelle niin eivät voineet päättä Suomen sopimuksesta.
Nekut ja britit päätti.
No mitäs se Stalinin ja Lenin suunnittelema maailmanvallankumous sitten oli? Koko maapallo yhdeksi isoksi kommunisti valtioksi jota hallitaan Moskovasta Kremlistä. Oliko se sitä "venäläistä Lebensraumia"? Harasoo?
Venäläiseen lebensraum hankintaan kuului luokkavihollisten ja ei-venäläisten kansallisuuksia eliminointi. Uhittelivat jopa Jugoslaviaa 1948 mutta onneksi Tito haistatutti pitkän paskan niille ja nöyryytti Venäjän "suurta ja mahtavaa" Tsaaria Josif Stalinia koko maapallon edessä.
hahahaha Stalinilla ei rohkeus eikä hermot riittänyt hyökätä Jugoslaviaan. Korean sota oli myös surkea tappio Neuvostoliitolle. Marshall-avun ansiosta eivät saaneet kommunisteja valtaan Ranskassa ja Italiassa. Berliinin saarto oli myös täysin surkea yritys.
eräät päättää jo Teheranissa Suomenkin puolesta, miten menetellään. Ja niin meneteltiin.
on oikeassa siinä, että Suomella oli tarkoitus laajentaa Suomea Neuvostoliiton alueelle. Ilman Yhdysvaltojen valtavaa materiaalitukea Neuvostoliitolle 1941-1945 se olisi saattanut onnistuakin.
Niin tehtiin. Päättikö viisas johtaja Stalin jo Teheranissa kohdella kiinalaisia kommunistaja kuin paskaa?
he veljellisesti sopivat miten menetellään.
Britit menitti imperiuminsa kuten venäläiset vuonna 1941. Ei Suursilli ja Joe-Setä osaneet sitä Teheranissa ennustaa?
Siis vuonna 1991 jolloin Neuvostoliitto romahti. En tiedä oliko Britannialla vielä tuolloin siirtomaita jäljellä mutta eiköhän se ne kaikki viimeistään 1990-luvulla menettänyt.
suunnitelma oli olemassa. Mannerhein kertoo sen "miekkakäskyssään" ja Ryti esittelee sen laajemmin. Airolla oli hyökkäyssuunnitelma Muurmanskiin ja Kuolan alueelle, mutta Englannin sodanjulistus ja Yhdysvaltojen sillä uhkaus peruutti hankkeet. Mannerheim ei jatkanut hyökkäystä vaan se pysäytettin
Itä-Karjalassa ja alkoi asemasotavaihe.
"Airolla oli hyökkäyssuunnitelma Muurmanskiin ja Kuolan alueelle, mutta Englannin sodanjulistus ja Yhdysvaltojen sillä uhkaus peruutti hankkeet."
Airo laati suunnitelman hyökkäyksestä Sorokkaan, ei Muurmanskiin ja Kuolaan. Hyökkäys peruttiin Rytin vaatimuksesta, koska hän pelkäsi USA:n julistavan sodan, jos avustuskuljetukset NL:on pysäytettäisiin.
Mananerheim kuvitteli Suomen voivan pitää Kannaksen, jos Itä-Karjala luovutetaan takaisin tai annetaan kansainväliseen hallintoon. M. tajusi hyökkäyksen Itä-Karjalaan olleen paha strateginen virhe. Hän oli olettanut kansalaisten kannattavan sitä muuallakin kuin AKS:n piirissä.
>Suomi otti takaisin ensin omansa ja sen lisäksi vielä neuvostoliitoltakin vielä palan. <
Suomen valtakuntaan liitettiin VAIN Tarton rauhan rajojen mukaiset alueet, EI muita.
Muita alueita vain miehitettiin ja se on eri asia kuin ottaminen, jota naapuri harrasti 1940 ja 1944.
Max Jakobsonin kyhäämässä jutussa tai olla melkoisesti lööperiä etenkin noissa rintamatilanteen rajoissa!
Minne saakka se voittamaton puna-armeija pääsikään 1940 tai 1944?
Suomen ulkoasiainministeriö Suomen suurlähetystö, Oslo: Ajankohtaista:
http://www.finland.no/Public/Print.aspx?contentid=128099&nodeid=39580&culture=fi-FI&contentlan=1
Uutiset, Artikkelit ja kolumnit, 17.9.2004 "Torjuntavoitto avasi tien rauhaan"
"Puna-armeija pääsi Suomen suunnalla vuoden 1940 rajalle, mutta ei pitemmälle."
Sama juttu oli HS:n Max Jakobsonin jutussakin:
"Torjuntavoitto avasi tien rauhaan"
Ministeri Max Jakobson Helsingin Sanomissa 3. syyskuuta 2004.
http://www.hs.fi/artikkeli/Torjuntavoitto avasi tien rauhaan/1076153822466
"Puna-armeija pääsi Suomen suunnalla vuoden 1940 rajalle, mutta ei pitemmälle."
Max Jakobson tuntee huonosti Jatkosodan lopun rintamatilanteen: Eihän Jatkosota rintamatilanteellisesti noin päättynyt, jos ei kohta Talvisotakaan!
Jakobson on lähes samassa sarjassa Paavo Lipposen kanssa tuossa sodan lopun tilanteen tuntemuksessaan.
Torjuntavoitto avasi tien rauhaan
http://www.finland.no/public/default.aspx?contentid=128099&nodeid=39620&contentlan=1&culture=fi-FI
http://www.hs.fi/artikkeli/Torjuntavoitto avasi tien rauhaan/1076153822466
Ohto Mannisen mukaan karhua ei nyljetä ennen kaatamista siksi sitä ei virallisesti vahvistettu. Itäkarjala kuitenkin oli tarkoitus jättää suomelle tarkoitus oli laajentaa valtio aluetta.
Hyvä myös tutustua Jalmari Jaakkolan teokseen
tekemättömistä sotarikoksista ja ns. meiningeistä. Ei taida muuta negatiivista paljoa löytyä.
"Itäkarjala kuitenkin oli tarkoitus jättää suomelle tarkoitus oli laajentaa valtio aluetta." Eduskunta ei kuitenkaan tällaista päätöstä koskaan tehnyt. Olisiko tehnyt? Ilman sos.demeja se ei olisi ollut mahdollista ja puolueessa oli kyllä voimakas vastustus kaikkea aluelaajentamista kohtaan.
Nuo avaajan elintilajutut kuuluu kokonaan toiseen kontekstiin.
Koska Suomi otti omansa eli siltä ryöstetyn alueen takaisin, eli palautti alkuperäisen laillisen olotilan.
Tämä ylimääräinen alue otettiin haltuun, koska Mannerhim oletti sodan jälkeen tulevan yleisen rauhankonferenssin, jossa lopullinen raja sovitaan ja siihen konferensiin tarvittiin jotain, mistä käydä kauppaa eri aluevaihtoja ajatellen.
" Koska Suomi otti omansa eli siltä ryöstetyn alueen takaisin, eli palautti alkuperäisen laillisen olotilan. "
Historia osoittaa, että venäläisillä on oma omituinen lähestymistapansa tämänkaltaisiin "ottoihin". Palautetaan vaikka mieliimme tämä lapsikaappausjuttu, jossa Venäjälle kaapattu lapsi tuotiin takaisin diplomaattikyydillä.
"lapsellisia" riitoja on ollut suomalaisilla monien valtioiden kansalaisten kanssa. Turha siitä on Venäjää syytellä. Ei valtiot lapsia saa syntymään, tarvitaan "kahden henkilön läheisyyttä".
Paasikivi ja Enckell kiistävät asiallisin perustein kaikki Molotovin väittämät Suomen aloittamista kolmesta sodasta, eli 1918, 1939 ja 1941. Molotov ei pannut hanttiin Paasiviven asiallisille perusteluille. Jopa Jatkosodan aloitus kiistettiin Suomen taholta.
Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopussa, sivuilta 420-429, on 2 pöytäkirjaa keskusteluista J. K. Paasikiven, C. Enckellin ja V. M. Molotovin välillä. Sihteerinä oli suomalaisten puolelta G. Enckell ja NL:n puolelta Dekanosov, sihteeri ja tulkki. Se on käydyistä keskusteluista pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944." Kokous pidettiin Kremlissä ja kesti klo 16.00-18.45, tapahtuen venäjäksi.
Toinen keskustelu (s. 429-440) on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. Kokous tapahtui samassa paikassa kuin edellinenkin ja saapuvilla oli samat henkilöt kuin edelläkin. Se alkoi klo 16.00 ja keskeytyi klo 18.10 ja jatkui klo 20.00 - 20.25.
Linkomies halusi ehdottomasti nämä samaiset asiakirjat liitettäväksi muistelmiensa loppuun. Kirjaan ne onkin otettu näistä oikeudenkäyntipöytäkirjoista.
Liite II Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin pöytäkirjat nide IV sivut 21-54
23.1.1946
Tähän on poimittu vain nuo kolmea sotaa koskevat maininnat ja puuttuvissa kohdissa on - merkkinä keskustelun jatkumisesta.
s. 425:
Molotov: Tiedän, että herrat Paasikivi ja Enckell ovat kokeneita valtiomiehiä, ja senvuoksi tahdon myös puhua kanssanne avoimesti.
Ensiksikin: luuletteko tosiaan, että Suomi olisi itsenäinen, jos vanha Venäjä olisi olemassa?. Minä tiedän, ettei se olisi, ja te olette kai samaa mieltä. Suomi saa kiittää Neuvostoliittoa itsenäisyydestään. Tästä huolimatta Suomi on 25 vuoden aikana jo kolme kertaa ollut sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomi on rikkonut Moskovan rauhansopimusta vastaan. Luuletteko, ettei tämä seikka vaikuta Venäjän kansan tunteisiin? Venäjän kansa on loukkaantunut.
-
Paasikivi: Suomi ei aloittanut 1939 vuoden sotaa.
Molotov: Suomi ei silloin tahtonut sopia kanssamme muutamista vähäpätöisistä kysymyksistä, joista Suomi vieläpä olisi saanut huomattavan kompensaation.
s. 426:
Paasikivi: V. 1939 olivat Neuvostoliiton ja Saksan suhteet hyvät, eikä Neuvostoliiton siis tarvinnut odottaa mitään hyökkäystä.
Molotov: Herra Paasikivi, tämä on kyllä totta, mutta meidän täytyy toimi pitkällä tähtäimellä.-
-
Paasikivi: Jos Talvisotaa ei olisi ollut, Suomi ei olisi milloinkaan osallistunut sotaan, ellei mahdollisesti Neuvostoliiton liittolaisena Saksaa vastan, jos Saksa olisi menetellyt meillä samalla tavalla kuin esim. Norjassa t.m. maissa - Mutta mitäpä näistä vanhoista asioista!
-
Molotov: (hermostuu) Muistakaa, että Neuvostoliitto ei ollut hyökkäävä puoli v. 1941. Hanko on meille sotilaallisesti tärkeä.
Paasikivi: Minulla on edessäni luettelo sotatoimista tämän sodan alussa. Se osoittaa, että ensimäiset sotatoimet suoritettiin Neuvostoliiton puolelta Suomea vastaan.
-
s. 427:
Paasikivi: Suomen kansa on aika naivi. Se luotti 1939 sopimuksiin ja asiakirjoihin. - Olen teille muuten jo ennen useamman kerran lausunut, että Tanner ja minä luulimme syksyllä 1939 palaavamme tänne vielä kerran.
Molotov: Ainakaan Suomen Hallitus ei ole naivi; kyllä se tiesi mitä teki.
Paasikivi: Katson, että voitte vaihtaa Petsamon Hankoa ja Pohjois-Karjalaa vastaan.
Molotov: Emme voi suostua siihen. Kolme sotaa 25 vuodessa on jo liikaa.
-
Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.
Enckell: V. 1918 emme hyökänneet.
Moloton: Tarkoitan Itä-Karjalan sotaa.
Enckell: Sehän ei ollut mikään sota valtioidemme välillä.
Molotov: Kyllä Suomi silloinkin kävi sotaa.
Enckell: Olin v. 1918 suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana Berliinin rauhanneuvotteluissa, jotka raukesivat sen johdosta, että Neuvostoliiton taholta väitettiin, ettei v. 1918 ollut mitään sotaa. Suomi oli myös heikko v. 1918, paljon heikompi kuin Neuvostoliitto.
-
Thede Palm Moskova 1944 -kirja kertoo samat jutut hieman laajemmin selitettynä ja kytkettynä lähdeviittein asiayhteyksiin sekä Paasikiven ja monen muun samoista asioista kirjoittaneen muistelmiin. Paasikivi, Assarsson, Blücher, Tanner Gripenberg vain mainitakseni.
Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972
Kuka aloitti, kenen syy?
Suomen osalta ei tuollaisesta voida edes puhua.