Venäjän euroviisu 1939

Venäjän Euroviisu 1939

Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar

http://heninen.net/kaunotar/suomeksi.htm

Männiköt jyrkänteillä kihartuvat,
Rajan näköpiiri kapea.
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.

Olemme olleet veljiä voittojen kanssa,
Ja taas kerran kannamme taistelun kautta
Isoisien kulkemia teitä pitkin
Punatähtistä mainettamme.

Paljon valheita on näinä vuosina kasattu,
Jotta olisi hämätty Suomen kansa.
Avaahan nyt meille luottavaisena
Leveän portin kumpikin puolisko!

Eivät pellet eivätkä heikkopäiset kynäilijät
Pysty enää hämmentämään sydäntänne.
Monesti on teiltä riistetty kotimaanne,
Tulimme palauttamaan sen teille.

Tulemme auttamaan tekemään selvää,
Maksamaan roimasti häpeästä,
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Elokuu 1939


http://heninen.net/kaunotar/suomeksi.htm
5136
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Mistä Venäjä tiesi jo elokuussa että Suomi aloittaa talvisodan?

Äänestä
  • Motti-Matti Aarnio kertoo kirjassaan Talvisodan ihme, kuinka NL alkoi vimmatusti rakentamaan 1935 vuodesta alkaen teitä, kasarmeja, leipomoita, sairaaloita aivan Suomen rajan läheisyyteen. Samoin rautatieasemia rakennettiin pistoratoineen ja lukuisine sivuraiteineen. Kyseessä on Kirovin rata eli Muurmannin rata. Kirjan alussa käydään perusteellinen analyysi NL rautateiden kuljetuskapasiteetista ja sen kasvusta suomen rajan tuntumassa. Ne tiesi NL:ssa varustaua jo tuosta alkaen tulevaan sotaan.

    AARNIO MATTI A.: Talvisodan ihme
    Gummerus, 1966, 396 s., painos: 1,

    Äänestä

  • Motti-Matti kirjoitti:

    Motti-Matti Aarnio kertoo kirjassaan Talvisodan ihme, kuinka NL alkoi vimmatusti rakentamaan 1935 vuodesta alkaen teitä, kasarmeja, leipomoita, sairaaloita aivan Suomen rajan läheisyyteen. Samoin rautatieasemia rakennettiin pistoratoineen ja lukuisine sivuraiteineen. Kyseessä on Kirovin rata eli Muurmannin rata. Kirjan alussa käydään perusteellinen analyysi NL rautateiden kuljetuskapasiteetista ja sen kasvusta suomen rajan tuntumassa. Ne tiesi NL:ssa varustaua jo tuosta alkaen tulevaan sotaan.

    AARNIO MATTI A.: Talvisodan ihme
    Gummerus, 1966, 396 s., painos: 1,

    Kaikesta huolimatta Neuvostoliitto pyrki Suomen kysymyksessä rauhanomaiseen ratkaisuun viimeiseen asti niin epävirallisia kuin virallisiakin kanavia käyttäen. NL oli asiassa aktiivinen, Suomi passiivinen - omaksi vahingokseen. Kun Boris Jartsev ja Boris Stein tekivät tunnustelujaan Suomen hallitukselle vv. 1938-1939, Saksa ja NL eivät vielä olleet solmineet hyökkäämättömyyssopimustaan. Suomen neuvotteluasema olisi ollut vahvempi kuin syksyllä 1939. Suomi ei kuitenkaan tehnyt mitään omia, ikään kuin ennaltaehkäiseviä aloitteita Suomenlahden ja Leningradin turvallisuusasiassa. Se tuli kostautumaan.

    Stalin meni silti vielä Moskovassakin todella pitkälle - hänelle epäluonteenomaisesti - saadakseen suomalaisten kanssa sopimuksen aikaan. Aivan viime vaiheessa hän oli jopa luopumassa Hangostakin ja ehdotti jotain saarta tai saaria sen lähistöltä neuvostotukikohdan paikaksi, mikä kertoi jo Stalinin epätoivosta ja turhautumisesta suomalaisten asenteen edessä. Se oli suomalaisten viimeinen tilaisuus, eikä siihenkään tartuttu, kiitos ulkoministeri Erkon määräysten. Pääministeri Cajander oli hänen talutusnuorassaan, Moskovan neuvottelijoiden kädet sidotut. Suomalaisten olisi pitänyt olla psykologisempia: Stalin koki suomalaisten nöyryyttäneen häntä, kun Stalin oli alentunut tinkimään suomalaisten kanssa viimeiseen saakka, eivätkä suomalaiset silti olleet tulleet häntä vastaan piiruakaan. Stalin julmistui, Stalin päätti kostaa.

    Äänestä

  • Koroljov kirjoitti:

    Kaikesta huolimatta Neuvostoliitto pyrki Suomen kysymyksessä rauhanomaiseen ratkaisuun viimeiseen asti niin epävirallisia kuin virallisiakin kanavia käyttäen. NL oli asiassa aktiivinen, Suomi passiivinen - omaksi vahingokseen. Kun Boris Jartsev ja Boris Stein tekivät tunnustelujaan Suomen hallitukselle vv. 1938-1939, Saksa ja NL eivät vielä olleet solmineet hyökkäämättömyyssopimustaan. Suomen neuvotteluasema olisi ollut vahvempi kuin syksyllä 1939. Suomi ei kuitenkaan tehnyt mitään omia, ikään kuin ennaltaehkäiseviä aloitteita Suomenlahden ja Leningradin turvallisuusasiassa. Se tuli kostautumaan.

    Stalin meni silti vielä Moskovassakin todella pitkälle - hänelle epäluonteenomaisesti - saadakseen suomalaisten kanssa sopimuksen aikaan. Aivan viime vaiheessa hän oli jopa luopumassa Hangostakin ja ehdotti jotain saarta tai saaria sen lähistöltä neuvostotukikohdan paikaksi, mikä kertoi jo Stalinin epätoivosta ja turhautumisesta suomalaisten asenteen edessä. Se oli suomalaisten viimeinen tilaisuus, eikä siihenkään tartuttu, kiitos ulkoministeri Erkon määräysten. Pääministeri Cajander oli hänen talutusnuorassaan, Moskovan neuvottelijoiden kädet sidotut. Suomalaisten olisi pitänyt olla psykologisempia: Stalin koki suomalaisten nöyryyttäneen häntä, kun Stalin oli alentunut tinkimään suomalaisten kanssa viimeiseen saakka, eivätkä suomalaiset silti olleet tulleet häntä vastaan piiruakaan. Stalin julmistui, Stalin päätti kostaa.

    "Kaikesta huolimatta Neuvostoliitto pyrki Suomen kysymyksessä rauhanomaiseen ratkaisuun viimeiseen asti niin epävirallisia kuin virallisiakin kanavia käyttäen"

    Näinhän asia oli. Syyskuusta -39 alkaen koottiin 500 000 miestä ja valtava kalustomäärä Suomen rajoille ihana rauhaa rakentamaan, siis epävirallisesti?

    Kaikessa rauhassa lähdettiin 30.11. 39 ihan vain tukemaan Kuusisen laillista Suomen hallitusta. Soittokunnat soittivat ja leipäkoreja pudotettiin nälkää näkevälle Suomen kansalle. Jopa 8 tunnin työpäivä oli tuomisina.

    Jos ei tuo todista rauhanhalusta, niin ei mikään. Ihan pelkkää rauhanhalua keskeytettiin marssi Helsinkiin ja Tornionjoelle, niinkö?

    Kerro Koroljov, uskotko todella itse noihin valheisiin, joita tunneittain työnnät palstalle?

    Äänestä

  • Koroljov kirjoitti:

    Kaikesta huolimatta Neuvostoliitto pyrki Suomen kysymyksessä rauhanomaiseen ratkaisuun viimeiseen asti niin epävirallisia kuin virallisiakin kanavia käyttäen. NL oli asiassa aktiivinen, Suomi passiivinen - omaksi vahingokseen. Kun Boris Jartsev ja Boris Stein tekivät tunnustelujaan Suomen hallitukselle vv. 1938-1939, Saksa ja NL eivät vielä olleet solmineet hyökkäämättömyyssopimustaan. Suomen neuvotteluasema olisi ollut vahvempi kuin syksyllä 1939. Suomi ei kuitenkaan tehnyt mitään omia, ikään kuin ennaltaehkäiseviä aloitteita Suomenlahden ja Leningradin turvallisuusasiassa. Se tuli kostautumaan.

    Stalin meni silti vielä Moskovassakin todella pitkälle - hänelle epäluonteenomaisesti - saadakseen suomalaisten kanssa sopimuksen aikaan. Aivan viime vaiheessa hän oli jopa luopumassa Hangostakin ja ehdotti jotain saarta tai saaria sen lähistöltä neuvostotukikohdan paikaksi, mikä kertoi jo Stalinin epätoivosta ja turhautumisesta suomalaisten asenteen edessä. Se oli suomalaisten viimeinen tilaisuus, eikä siihenkään tartuttu, kiitos ulkoministeri Erkon määräysten. Pääministeri Cajander oli hänen talutusnuorassaan, Moskovan neuvottelijoiden kädet sidotut. Suomalaisten olisi pitänyt olla psykologisempia: Stalin koki suomalaisten nöyryyttäneen häntä, kun Stalin oli alentunut tinkimään suomalaisten kanssa viimeiseen saakka, eivätkä suomalaiset silti olleet tulleet häntä vastaan piiruakaan. Stalin julmistui, Stalin päätti kostaa.

    >Aivan viime vaiheessa hän oli jopa luopumassa Hangostakin ja ehdotti jotain saarta tai saaria sen lähistöltä neuvostotukikohdan paikaksi, mikä kertoi jo Stalinin epätoivosta ja turhautumisesta suomalaisten asenteen edessä. <

    Et sitten paksumpaa valhetta enää keksinyt?


    Suomen Sinivalkoinen kirja, osa I kertoo nämä tapahtumat tarkasti!

    Ulkoasiainministeriön julkaisuja:

    Suomen Sinivalkoinen kirja-Suomen ja Neuvostoliiton välisten suhteiden kehitys syksyllä 1939 virallisten asiakirjain valossa, Oy Suomen kirja, 1941, 112 sivua

    Suomen sinivalkoinen kirja : II : Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen Moskovan pakkorauhan jälkeen, Sininen kirja, Oy Suomen kirja,1941, 138 sivua



    Osassa I on mm. Mainilan laukausten tarkka selostus.

    Sivulla 67 on Molotovin nootti Suomen Moskovan -lähetiläälle, Yrjö-Koskiselle, ja sivulla 68 on suomalaisten vastauksen suomennos ja tarkka kuvaus tapahtumista. Siinä kerrotaan kuinka Suomen puolelta voitiin nähdä räjähdyspaikka.


    Tapaus Kaleva kerrotaan tarkasti osassa II.

    Suomen Sinivalkoinen kirja, osat I ja II kertoo monta muutakin tapahtumaa ennen Talvisotaa ja välirauhan aikana tapahtuneet Neuvostoliiton provokaatiot ja rajaloukkaukset! Suosittelen sen lukemista alan harrastajille. Divareista ne löytyy muutamalla eurolla.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Suomi-kaunotar kirjoitti:

Venäjän Euroviisu 1939

Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar

http://heninen.net/kaunotar/suomeksi.htm

Männiköt jyrkänteillä kihartuvat,
Rajan näköpiiri kapea.
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.

Olemme olleet veljiä voittojen kanssa,
Ja taas kerran kannamme taistelun kautta
Isoisien kulkemia teitä pitkin
Punatähtistä mainettamme.

Paljon valheita on näinä vuosina kasattu,
Jotta olisi hämätty Suomen kansa.
Avaahan nyt meille luottavaisena
Leveän portin kumpikin puolisko!

Eivät pellet eivätkä heikkopäiset kynäilijät
Pysty enää hämmentämään sydäntänne.
Monesti on teiltä riistetty kotimaanne,
Tulimme palauttamaan sen teille.

Tulemme auttamaan tekemään selvää,
Maksamaan roimasti häpeästä,
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.

Elokuu 1939


http://heninen.net/kaunotar/suomeksi.htm

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu