Perämerelle tuulivoimaloita

on lintujen ja lepakoiden teurastushärryköissä.
Aaltovoimaa, biopuuta ja -turvetta, jätteenpolttoa ja ydinvoimaa mieluummin

Hyvä niin että tuulivoimapuistoja suunnitellaan ja toteutetaan. Oikealla suunnittelulla tuulivoimalat eivät häiritse rantojen asukkaita tai linnustoa. Tulivoima puistot tulee sijoittaa aavalle kauas rannikosta jolloin tuuliolosuhteet ovat optimaaliset ja kaukainen sijainti ei aiheuta varjoja rantamökeille yms. Kaukainen sijainti tietysti aiheuttaa sähkötehon siirrossa ongelmia, mutta se on kyllä ratkaistavissa vaikka DC linkillä. Samaa tekniikkaa käytetään jo rakennettaessa linkkejä eurooppaan.

Yleisesti ottaen poliittiset päätökset kielivät siitä, että Suomesta tulee suuntautumaan energian tuotantoon. Valtioksi joka myy sähköä eurooppaan. Kiivaasti rakennetaan tuulivoimapuistoja, lupia haetaan uusille ydinvoimaloille ja rakennetaan tehonsiirtoverkkoja eurooppaan. Se on päivän selvää, että normaalin kuluttajan sähkölasku nousee varmasti tuolle eurooppalaiselle tasolle joka tarkoittaa tällähetkellä sitä, että sähkön hinta kaksinkertaistuu. itse seuraan tilannetta työnpuolesta aika läheltä ja markkinat käyvät kuumina energiasektorilla.

Yksittäiselle kuluttajille suosittelisin pienien mikrovoimaloiden hankkimista. Sähkö voi tehdä omakotitalossa monellakin tavalla. Aurinkopanelit, tuulivoimalat, stirling-generaattorit tulisijoissa jne... Itselläni on jo nuo kaksi ja stirlig-generaattori on suunnittelun alla. Omavaraisuusasteeksi pyritään saamaan noin 80%.

edustaja kertoi aamu-tv .ssä,että mahdollisesti käytännössä puolet saattanee toteutua.Tuo määrä on eräänlainen visio.Lintukuolemista hän totesi että niitä tulee.Kiljuhanhipaisteja saatavilla tulevaisuudessa ilman metsästyskortteja.Metsähallitus on nähtävästi hankkeen vetäjä.

Yks, viisas sanoi että kun laitetaan tarpeeksi tuulimyllyjä niin tulee aivan tyventä.

Tuollainen tuulivoimapuisto ei tule ikinä "säästämään" grammaakaan ilmaan pääsevää hiilidioksidia. Silloin, kun ydinvoimaloiden ja tuulivoimaloiden tuotto on yli kulutuksen, täytetään tekoaltaita. Grammaakaan polttoöljyä tai hiiltä ei jää polttamatta.

Vähintään tuhat, mutta 10.000 olisi paljon parempi. Ydinvoimalan hinnalla näitä saataisiin varmaan 100.000 kpl. Ydinvoiman kannattajat vain tekevät typerät laskelmat omaa napaa katsoen!

Englannissa oli yksi tuulivoimala, jonka siipeen joku lentäväinen tipunen törmäsi, että siipi murtui ja katkesi! Tuota murtunutta puuttuvaa siivenpätkää ei sitten löytynyt koskaan, liekö kiljuhanhi ottanut mukaansa kun tuolla lailla törmäili.
Sen puoleen en ole koskaan kuullut muuta törmäystä näihin fantastisiin tuulimyllyihin.
Jo esi-isämme ymmärsivät näitten laitteiden tehokkuuden ja toimivuuden ja hyödynsivät ilmaista energiaa.
Nyt on kaikenlaisia propelipäitä insinöörejä, jotka ovat sellaisia, että vaikka niille puhuu, ne eivät kuuntele.
Siis puhetta tulee, mutta vastaanotin on vialla. No insinööreistä ei ole turhaan tehty vitsejä. Yksi valitteli sairaalassa, että silmään sattuu aina aamuteellä, mutta nerokas lääkäri oivalsi poistaa lusikan kupista!

Nojoo olisipa hienoa. Tanskan tyyliin, veronmaksajien rahoilla tuotettu tuulivoimaylikapasiteetti, jouduttaisiin myymään polkuhintaan naapurimaihin (Ruotsi, Norja, Venäjä), jotka voisivat säännöstellä omaa vesivoimaa tai maakaasun tarjontaa tuulisina aikoina. Ja vastaavasti tyyninä hetkinä joutuisimme ostamaan kalliimpaa sähköä naapureilta.

Nykyisessä muodossaan tuulivoima on haitallista ja ne ropelit ovat rumia humisevia linnuntappajia. Niiden läheltä eläimistö katoaa. Voisi vaikka luontokuvaajat kilpailla kuka saa ropeleiden lähettyviltä eniten kuvia elävistä eläimistä. Kyllä siinä pitkäjännitteisenkin luontokuvaajan polvet rupeaa tutisemaan ja piilokämpästä ruokakin loppuu ennekuin elikoita saa ruutuun:D

Saksa on fiksu, menet Berliiniin lentokoneella ja näet huikeat tuulimyllypuistot. Tanska on edelläkävijä, Suomi on kehitysmaa, niin tuntuu olevan tuolla pääkopassakin hyvin monella tämän suhteen.
Selitykset ovat kummallisia; melu (en minä ainakaan kuullut Ahvenanmaalla niistä tulevan juuri mitään ääntä, lienenkö menettämässä kuuloni sitten?), lintujen kuolemat (en ole ensimmäistäkään kuullut tai nähnyt), ympäristön maiseman pilaaminen (minusta ne vain ovat komeita), jne.
Monien päättäjien mielestä Suomessa pitäisi olla ilmeisesti monopoli. Yhdestä hanasta tulisi sähkö, toisesta vesi ja yhdestä ruoka ja yhdestä juoma jne.
Tähänhän ollaan kovasti menty. Pienet ruokakaupatkin ovat kadonneet ja pari suurta yrittää pitää kaiken myynnin. Minä en ole ostanut tänä vuonna kertaakaan tämän monopolisysteemin takia näiltä ryhmittymiltä vaan suunnannut kaikki ostot LID:lle.
Jotain tolkkua tähän sopulimaiseen Suomeen olisi saatava.
Nuo tuulimyllyt lisäävät työllisyyttä, ei pidä aina katsoa pelkkää tehokkuutta yksikkö kohti. Sitä saa moni työpaikallaa jo kokea kellokallen katsoessa mitä tuo työläinen saa päivässä aikaan ja miten vielä tehostaa hänen työpanostaan jotenkin hiostamalla.
Atomivoimasta tulee ympäristötuhoja jo kaivuupaikoilla, sitten tuo rikastaminen ja kalliit, muutaman vuosikymmenen parhaimmillaan toimivat laitokset, niiden hävittäminen ja jätteiden niin kuin vanhan radioaktiivisen tuotantolaitoksen hautaaminen maan uumeniin vuosituhansiksi ja vaaraksi jälkipolville.
Atomivoiman kannattaja ei todella halua pesäänsä liata, hän ei kerro koskaan todellisista vaaroista. Energiaa meillä riitti 50 vuotta sittenkin yllin kyllin. Paperitehtaita on muutenkin lopetettu ja paperin käyttö vähenee netin myötä...eli mihin tuota energiaa sitten tarvitaan muuta kuin myyntiin?!

TUHANNEN VIRHE SE ON!

Siis miksi rakentaa tuhat. Normaali ihminen ajattelee niin, että rakennetaan ensin vaikka 100 erilaisille mutta kohtuullisen hyville paikoille, tehdään tutkimustyötä vaikutuksista ja VASTA SITTEN PÄÄTÖS seuraavista voimaloista.

On monia asioita jotka kaipaavat lisätietoa. Yllättävän vähän meillä edelleenkään arvostetaan merta ja sen ekosysteemejä. Ei se nyt vain voi olla niin, että joku porukka päättää ykskaks rakentaa kalojejn kutumatalikot täyteen omia heikkotehoisia tuulimyllyjään ja vetää kirlometritolkulla kaapeita rannikolle. Olemme vasta siinä vaiheessa tiedon osalta, että voisimme rakentaa vain esimerkiksi satamien tai kaupunkien lähivedet energian tuotantoon. Niiden huoltokin olisi helpompaa. Ei ole mitään syytä tehdä päätöksiä noin suuresta määrästä kerralla.

Nyt on vaakakupissa tuhansien vuosien yksi tärkeimmistä elinkeinoista ( luonto ja ympäristö muutenkin) ja pieni määrä ei-välttämätöntä kallista lisäenergiaa. Kyllä ihminen on tyhmä!

Ei tuulivoimala huono juttu sinänsä ole. Asiaan tulee vain suhtautua paljon varovaisemmin. Rakentakaa 100 ja päättäkää sitten onko systeemit olleet edes hintansa arvoisia ja makustelkaa miltä oma kesämökin edusta kymmenien voimaloiden kanssa näyttää. Ei luonto näitä myllyjä kaipaa. Rumia kuin perkeleet paitsi satamanosturien kanssa.

voimaloiden tehokkuus on jo varsinkin kyseenalaista mutta entä kokonaispäästöt?

Onko niitä laskettu, tai varmaan on. Entä kokonaistehokkuus? Laskettu on varmaan sekin.
Tanska on tosiaan aika surkuhupaisa esimerkki ja se on sentään Tanska missä tuuliolosuhteet
ovat ihan toisenlaiset kuin SUomessa.

Huuhaata sanon minä

Noitten vispilöitten teko on aivan yhtä tyhjän kanssa ku pekkarisen risupaketti . Lukekaas kuinka tanskalle on käynyt . Vuotos ja kollaan pitää rakentaa jo nyt , mihin meinasitta seuraavat altaa rysäyttää ? Kaikenlaiseen paskaan me rahoja tuhlataan . Pah

tehdään ne myllyt helsinkiläisten iloksi, ei tänne pohjoiseen muutenkin herkkää luontoa pilaamaan, suomenlahdella on paremmat tuuletkin
t.Ikivihreä

Näitä myllyjä jo asennetaan kovaa vauhtia Tornion alueella...

mutta kuka jaksaa maksaa tämän älyttömyyden?

ole jos noin 400 km pitkällä rantaalueella on muutamia tai kymmeniä erillisiä tuulipuistoja.
Yhden tuulipuiston mitat ovat noin 3 km x 4 km, jos sitäkään.

Tomittajilta menee aina suhteellsuuden taju.

Tottakai se näyttää keskittymältä jos karttapallosta katsoo.

siis Suomen hallitus tässä tapauksessa. Ja onhan meille uusiutuvan energian pientuottajillekin tarjolla oma osamme tästä pekkaroidusta paketista. NIMITTÄIN MAKSAJAN OSA! Aurinkolämpö jätettiin tarkoituksella ulos, koska se on ainoa uusituvan energian käyttökohde, puun polttamisen tai lämpöpumppujen ohella, josta pientuottajakin voi järkevillä kustannuksilla saada jotain hyötyä. Kyllä herrat olivat tässä kirjansa lukeneet ja eivät aurinkovoimaa tukeneet.

Nimittäin sitä,että jokaiselle tuulienergialla tuotetulle watille pitää olla korvaava sähkön tuotto,kun olen niitä myllyjä katsellut,suurimman osan aikaa ne seisoo turhan panttina ja ne on niin kalliita,ettei ne maksa itseänsä takas koskaan

Kolmisiipisellä roottorilla ja ilman säädettävää välityssuhdetta toimiva tuulivoimala ei ole se paras ratkaisu vaan uudentyypppisellä roottorilla ja vaihdelaatikolla varustetun voimalan hyötysuhde on kertaluokkaa tai paria parempi ko nykyisten tyyppien.
Kolmisiipisen roottorin tuulienergian sieppauspinta on se ympyrä jonka siipien kärjet piirtävät. Roottorin keskellä ne siipien putkimaiset tyvet eivät sieppaa energiaa lainkaan vaan roottorin keskeltä virtaa ilmaa roottorin sieppauspinnan läpi tekemättä työtä. Alla esittelemäässäni roottorissa tähän keskiöön osuva ilmamassa otetaan tavallaan sivuun ja se muutetaan työksi tehokkaalla menetelmällä. Siiven keskiosa on lentokoneen siipiprofiili jonka nopeus kasvaa keskiöstä poispäin edettäessä. Siipien kärkien nopeus on keskiosaan nähden nopeampi että siellä kohtauskulman tulisi olla pienempi kuin keskellä eli siiven tulisi olla hieman kiertynyt. Olen katsellut maassa olevaa siipeä ja se ei ole kiertynyt lainkaan.Se siipiprofiilin osa joka on olähellä keskiötä sen nopeus on pieni ja siinä kohtauskulman tulisi olla suurempi. Tälläisiä siipiä on kehitetty.

On olemassa roottori joka alkaa tuottamaan merkiitävsti energiaa arvioni mukaan jo 2 sekuntimetrin tuulennopeudella kun kolmisiipinen alkaa tuottaa vasta 5n sekuntimetrin tuulella. Deskis on aina kiinnostanut ja uskon kehittäneeni roottorin joka sieppaa energiaa tehokkaammin kuin perinteinen kolmisiipinen. Se roottori perustuu solakoihin ja ne solakot säätyvät omavoimaisesti tuulen virtauksesta aiheutuvan pintapaineen voimasta.
Myrskyllä tämä roottori pyörii mutta sen solakot kääntyvät niin ettei pyörintänopeus kasva liian suureksi. Tyypillistä tälle roottorillle on että siinä on suuri vääntömomentti ja jotta siitä johtuen seuraa että jos halutaan saada energiaa sähköksi tarvitaan vaihdelaatikko koska 50 Hz generaattorin tyypillinen kierrosluku on 150 r / min.

Tämä vaihdelaatikko voidaan toteuttaa esim hydraulisesti siten että liitetään akseliin hydraulipumppu. Koska kierrosopeus on vain kierros pari sekunnissa niin paras pumppu on monisylinterinen radiaalimäntäpumppu koska sellaisen voi valmistaa niin että sem voi liittää suoraan roottorin akselille. Roottorilla on suuri vääntömomentti ja mängtäpumpulla päästään korkeaan paineeseen. Mäntäpumpun tilavuusvirtaa voidaan säätää askelittain lepuuttamalla sylintereitä aina tarpeen mukaan ja tämä on yksi tapa muuttaa välityssuhdetta. Mäntäpumpun paine on sykkivää ja on pikkujuttu liittää systeemiin ilmaa sisältävä tasaussäiliö. Sitten on olemassa säädettäviä hydraulimoottoreita. Eräs, tosin hyötysuhteen kannalta epäedullinen tapa säätöön on että laitetaan hydraulimoottoriin ohitusventtiili joka pitää kierrosluvun 1500 na. Toki generaattoriin kannattaa ajaa niin paljon vääntömomenttia kuin minkä generaattori sallii joutumatta edelle verkon tahdista niin saadaan tuotettua maksimimäärä sähköä.

Toinen tapa toteuttaa vaihteisto on käyttää Henry Ford I sen keksimää planeettavaihdetta. Pinoamalla näitä pyörästöjä peräkkäin akselille 4 kpl. Haluttu välityssuhde saadaan valittua aina lähinnä paras välityssuhde joka parantaa hyötysuhdetta. Nämä ratkaisut eivät ole patentoitavissa ensinnäkin siksi koska ne ovat tunnettuja ja siksi koska ei ole patenttilain edellyttämää keksinnöllisyyttä ja toiseksi siksi koska triviaalit itsestääänselvyydet eivät ole patentoitavissa.

Lopuksi.

Olen huomannut kolmisiipisessä roottoriaa pahan fysikaalisen puutteen sen kyvyssä siepata energiaa talteen roottorin siepppauspinnan kautta kulkevasta ilmamassasta.

Esimerkki:
Roottorin halkaisija on 16 m niin sieppauspinta - ala on 200 neliömetriä ja kun olmaa virtaa 2 m sekunnissa niin sieppauspinnan kautta kulkee ilmamassaa 400 kuutiometriä sekunnissa ja ilma painaa 1,25 kg motti niin massavirta on 500 kiloa ja hitto vie ko ja jos seison tuulivoimalan alla ei olis kiva jos äkkiä putoisi 500 kiloa ilmaa niskaan- E = m v exp 2 = 500 x 4 = 27 hevosvoimaa jos oikein laskin ja se on 1,7 kilowattia.
tuulivoimalat käynnistetään vasta 5 metrin tuuleen ni tekee 500 x 25 = 12500 / 75 = 166 Hp = noin sata kiloWattia. On se energia joka kohdistuu seelisen tuulivoimalan sieppauspintaan jossa on 8 metriä pitkät siivet.

Kolmisiipisessä roottorissa on se paha fysiaakonen puute että sitä roottorinsiiven tuuuleen osuvaa pintaa on alle promillen siitä roottorin sieppauspinnasta ja koksa roottorinsiipien väleissä on kolme ympyränleikkaleen alaa josta tuuli iloisesti virtaa sieppauspinnan läpi kohtaamatta roottorinlapaa ja tuuli jatkaa iloisesti matkaansa.

Nyt saan kolmisiipisten roottorien rakentajat riemastumaan kun sanon että tämä lolmisiipinen roottori joka on tavaramerkki tuulivoimalalle vaalmistajasta riippumatta, semmoinen roottori on perseestä.

Mats Bearchill.

Kiva kun jaksoit lukea tänne asti ja hyvää ja tuulista kesää.