Valtit pois hirsiseinästä

Ainakin näin minulle on kerrottu. Yhteen aikaa käsittely on kuulemma tehty vuosittain, joten ei ihme, että töhkää on kertynyt. Parhaiten säilyneistä osista näkee, että aine on todellakin imeytynyt syvälle puuhun. Maalikauppiaan mukaan Valtti oli ennen erilaista, nykyisin aine on hengittävämpää eikä muodosta kalvoa. Täytynee aloittaa surkeimmasta seinästä ja kokeilla erilaisa menetelmiä. Lisää putsausvinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!

Epätoivoa... kirjoitti:

Ainakin näin minulle on kerrottu. Yhteen aikaa käsittely on kuulemma tehty vuosittain, joten ei ihme, että töhkää on kertynyt. Parhaiten säilyneistä osista näkee, että aine on todellakin imeytynyt syvälle puuhun. Maalikauppiaan mukaan Valtti oli ennen erilaista, nykyisin aine on hengittävämpää eikä muodosta kalvoa. Täytynee aloittaa surkeimmasta seinästä ja kokeilla erilaisa menetelmiä. Lisää putsausvinkkejä otetaan kiitollisena vastaan!

Lue lisää

No niinpä tietenkin, tuo on just näitä "meillä on uusi ihmelitku, tämä on kuulkaa hieno tökötti", sitä sitten vedellään joka kesä pintaan kun pinta alkaa menemään piankin huonoksi, pilataan samalla puukin. Ilmeisesti maalitehtaat hoitelee tuon lopullisen testauksen käyttäjien rahoilla!

Mutta käy tosiaan tuolla www.rintamamiestalo.fi -foorumilla lukemassa maalausosiosta noita maalinpoisto/raappaus -keskusteluja, siellä kirjoitetaan muistakin käsittelyaineista kuin maaleista.

ovat hyviä tähän hommaan. Lamellilaikka vaikka 60 karkeutta.

Rälläkkään saa myös raspilaikan. En muista sem virallista nimeä, mutta mm. Mirkan tuotteista löytyy sellainen. Metalli lätkä ja siinä jotain kovametallirakeita. Sellainen, jossa ulkoreuna on hiukan sisempänä kuin keskusta, on parempi kuin tasomainen. Kevyesti kun tälläisella pyyhkii hirren pintaa niin takuulla lähtee lakkakalvot pinnastasta. Pinta jää hiukan nukkamaiseksi, joten siihen uusi kylläste tai värillinen aine (esim. punamulta) tarttuu paremmin kuin lamellilaikan sileään jälkeen. Näitä raspilaippoja voi olla eri karkeuksia.

125mm rälläkkä on kevyt käsitellä. Pöly on kyllä helvatunmoinen, joten hyvät silmä- ja hengityssuojat ja vaikka hupulliset paperikuituiset kertakäyttöhaalarit (3 - 4€) ovat tarpeen.

Näillä käsittelyillä piilunjälki haalistuu, mutta se ei liene sinun tapauksessasi suurin murhe.

Tuo ohje kysyä Tikkurilan neuvonnasta on kans asiaa. Tosin voivat kyllä suositella uutta myrkkyä entisten poistoon.

Onneksi puu on hyvässä kunnossa, lahoa ei tässä pohjoisessa hitaasti kasvaneessa punahongassa näy missään. Tikkurila suosittelee homeen poistolla aloittamista. Vinha pysyisi kuulemma pinnassa ilman mekaanista puhdistustakin, mutta uusi homekierre pelottaa. Tuo tervamaali kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, ilmeisesti sillä saadaan melko pitkä huoltoväli. Täytyypä keräillä rautakaupasta arsenaali erilaisia välineitä mekaaniseen puhdistukseen ja käydä työhön käsiksi homeen poiston jälkeen. Kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille myötätunnosta!

Epätoivoa... kirjoitti:

Onneksi puu on hyvässä kunnossa, lahoa ei tässä pohjoisessa hitaasti kasvaneessa punahongassa näy missään. Tikkurila suosittelee homeen poistolla aloittamista. Vinha pysyisi kuulemma pinnassa ilman mekaanista puhdistustakin, mutta uusi homekierre pelottaa. Tuo tervamaali kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, ilmeisesti sillä saadaan melko pitkä huoltoväli. Täytyypä keräillä rautakaupasta arsenaali erilaisia välineitä mekaaniseen puhdistukseen ja käydä työhön käsiksi homeen poiston jälkeen. Kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille myötätunnosta!

Lue lisää

ja järjen käteen ennenkuin ryntäisin palstan mestarien hiomalaikka-piilukirves-lisäeristyshommiin. Jo itse duuni on kamalaa suuruusluokkaa jos yhtään isompi mörskä on kyseessä ja kuinka piiluat ikkunankarmit, vuorilaudat, räuystäät ym jossa sitä varmaan on myös. Ja mitäs sitten teet kun se nyt maalattava seinä aikanaan taas kaipaa uusintakäsittelyn? Eihän nyt hemmetissä vanhoja pintakäsittelyaineita seinistä yleensä veistämällä tai lisäpaneloimalla pois hoideta, aivan tolkuttomia ideoita täällä heitellään.
Vanhat valtit on aika takuulla suurelta osin pelkkää liuotetta ja hävinneet puusta jo ennen näitä päiviä. Elleivät ole niin mitä suotta sitten maalailemaan. Meillä pestiin hirret Tikkurilan homepesuaineella ja lopputulos oli aivan puhdas kelon näköinen pinta, väritkin lähti kun juuriharjalla hangattiin.

Mökki-lehden uusimmassa numerossa joku kysyi asiantuntijalta (se oli Tikkurilan asiantuntija joka vastasi) että millä hänen kannattaisi käsitellä aiemmin Valtilla käsitelty pinta, kun hän haluaisi peittävän käsittelyn seuraavaksi. Vastauksessa asiantuntija huomautti, että vähän asian miettimistä vaikeuttaa nyt se, kun ei kerrottu, kumpaa Valttia seinässä on: Valtti Coloria, joka imeytyy puuhun eikä muodosta näkyvää kalvoa - vai Valtti Color Extraa, joka muodostaa lakkamaisen kalvon ja jota on käytetty 80-luvulla paljon hirsimökkien pintakäsittelyyn. Eli oletettavaa on, että alkuperäisen kysyjän murhe johtuu juurikin tästä Extrasta, jota käsittääkseni edelleenkin myydään kuultavaksi tuotteeksi sellaisille seinille, joissa on tuuletusraot ja systeemit ja esim. ovien pintakäsittelyyn. Liekö sitten häävi tuote kuitenkaan, itse en kyllä laittaisi.

Asiantuntija meinasi ohjeessaan että kaikki irtoava pintakäsittelyaines on irrotettava ja lakkamainen pinta on hiottava rikki ennen kuin alkaa lyyti kirjoittelemaan. Sitten tietenkin Valtti pohjusteen kautta ohjasi Vinhan käyttöön (Vinha, tuo kumimaalien kuningas!) joka on siis Tikkurilan peittävä puunsuoja. Vinha ei muuten sitten tiedoksi vaan kestä kovin hyvin sellaisissa paikoissa, joissa on vähänkään mahdollisuutta että vesi pääsee jostain kulkeutumaan aineen pinnan alle, silloin lähtee Vinha kuoriutumaan pois sellaisina roikkuvina suikaleina. On ihan höpönlöpöä etteikö vesi jostain aina pääsisi näiden aineiden alle jossain vaiheessa - ongelmallista onkin se, että se ei pääse sieltä itsekseen pois! En laittaisi Vinhaa hirsitaloon vaikka sitä paljon käytetäänkin niissä. Tämä on vähän kuitenkin ilmeisesti uskon asioita, kun toiset on sitä mieltä että Vinha rulettaa (varsinkin ne, joiden paidoissa lukee Tikkurila) ja toiset kiroaa Vinhan. Itsellä vaikuttaa se, mitä olen nähnyt anopin kesämökin vuorilaudoissa tapahtuvan. Kyllä se ihan hyvin pärjää katoksen alla, mihin ei pääse vettä mistään. Räystäslaudoissa menestys ei ole ollenkaan yhtä hyvä. Terassikatoksen alla oleva paikka on niin varjoinen, että siellä tahtoo ruveta kasvamaan sellaista vihreää levämäistä peitosta kosteina kesinä jos ei mitään tehdä asialle - ihan puhtaasti kyllä epäilen, että puhdas öljymaali aika herkästi todennäköisesti homehtuisi tuollaisessa paikassa, eli sen suhteen Vinha on kyllä pärjännyt.

Toivottavasti löydät hyvän pintakäsittelyaineen. En ihan suitsait olisi ylenkatsomassa vanhoja hyviä maalitervaa ja keittomaalia, mutta tuossa sinun kohteessa niiden kanssa tartunta saattaa jäädä heikoksi, riippuen siitä, miten paljon sitä lakkaa sinne pohjalle sitten jää. Jos saat kaiken pois, noi vois olla varsin hyvä ratkaisu. Jos taas pitää saada iankaikkinen tartunta, niin Virtasen öljymaali vois olla hyvä ratkaisu. Sen alle kyllä laittaisin homeentappajaa. Muovimaaleihin en koskis ja alkydien kanssa voi olla sitten joskus todella hikinen urakka saada niitä raaputettua pois huoltomaalauksen yhteydessä.

Se mualiterva taas kirjoitti:

Mökki-lehden uusimmassa numerossa joku kysyi asiantuntijalta (se oli Tikkurilan asiantuntija joka vastasi) että millä hänen kannattaisi käsitellä aiemmin Valtilla käsitelty pinta, kun hän haluaisi peittävän käsittelyn seuraavaksi. Vastauksessa asiantuntija huomautti, että vähän asian miettimistä vaikeuttaa nyt se, kun ei kerrottu, kumpaa Valttia seinässä on: Valtti Coloria, joka imeytyy puuhun eikä muodosta näkyvää kalvoa - vai Valtti Color Extraa, joka muodostaa lakkamaisen kalvon ja jota on käytetty 80-luvulla paljon hirsimökkien pintakäsittelyyn. Eli oletettavaa on, että alkuperäisen kysyjän murhe johtuu juurikin tästä Extrasta, jota käsittääkseni edelleenkin myydään kuultavaksi tuotteeksi sellaisille seinille, joissa on tuuletusraot ja systeemit ja esim. ovien pintakäsittelyyn. Liekö sitten häävi tuote kuitenkaan, itse en kyllä laittaisi.

Asiantuntija meinasi ohjeessaan että kaikki irtoava pintakäsittelyaines on irrotettava ja lakkamainen pinta on hiottava rikki ennen kuin alkaa lyyti kirjoittelemaan. Sitten tietenkin Valtti pohjusteen kautta ohjasi Vinhan käyttöön (Vinha, tuo kumimaalien kuningas!) joka on siis Tikkurilan peittävä puunsuoja. Vinha ei muuten sitten tiedoksi vaan kestä kovin hyvin sellaisissa paikoissa, joissa on vähänkään mahdollisuutta että vesi pääsee jostain kulkeutumaan aineen pinnan alle, silloin lähtee Vinha kuoriutumaan pois sellaisina roikkuvina suikaleina. On ihan höpönlöpöä etteikö vesi jostain aina pääsisi näiden aineiden alle jossain vaiheessa - ongelmallista onkin se, että se ei pääse sieltä itsekseen pois! En laittaisi Vinhaa hirsitaloon vaikka sitä paljon käytetäänkin niissä. Tämä on vähän kuitenkin ilmeisesti uskon asioita, kun toiset on sitä mieltä että Vinha rulettaa (varsinkin ne, joiden paidoissa lukee Tikkurila) ja toiset kiroaa Vinhan. Itsellä vaikuttaa se, mitä olen nähnyt anopin kesämökin vuorilaudoissa tapahtuvan. Kyllä se ihan hyvin pärjää katoksen alla, mihin ei pääse vettä mistään. Räystäslaudoissa menestys ei ole ollenkaan yhtä hyvä. Terassikatoksen alla oleva paikka on niin varjoinen, että siellä tahtoo ruveta kasvamaan sellaista vihreää levämäistä peitosta kosteina kesinä jos ei mitään tehdä asialle - ihan puhtaasti kyllä epäilen, että puhdas öljymaali aika herkästi todennäköisesti homehtuisi tuollaisessa paikassa, eli sen suhteen Vinha on kyllä pärjännyt.

Toivottavasti löydät hyvän pintakäsittelyaineen. En ihan suitsait olisi ylenkatsomassa vanhoja hyviä maalitervaa ja keittomaalia, mutta tuossa sinun kohteessa niiden kanssa tartunta saattaa jäädä heikoksi, riippuen siitä, miten paljon sitä lakkaa sinne pohjalle sitten jää. Jos saat kaiken pois, noi vois olla varsin hyvä ratkaisu. Jos taas pitää saada iankaikkinen tartunta, niin Virtasen öljymaali vois olla hyvä ratkaisu. Sen alle kyllä laittaisin homeentappajaa. Muovimaaleihin en koskis ja alkydien kanssa voi olla sitten joskus todella hikinen urakka saada niitä raaputettua pois huoltomaalauksen yhteydessä.

Lue lisää

Itselläni onoli juuri vastaava projekti, jossa poistin vanhan Valtti Color Extran hirsimökkini seinistä. Hiontaan häytin pientä 125 mm:n kulmahiomakonetta.
Testasin aikaisemmissa kirjoituksissa kerrottuja lamellilaikkoja, teräsharjalaikko yms. Mikään edellämainittu ei ollut hyvä. Parhaaksi ratkaisuksi osoittautui kulmahiomakoneeseen saatava suhteellisen jäykkä tukilaikka, johon saa eri karkeuksilla varustettuja mm. Mirka merkkisiä suhteellisen jäykkiä hiomalaikkoja. Nuo hiomalaikat ovat erittäin tehokkaita syömään tuota vanhaa lakkamaista Valttia ja samalla puusta on helppo hioa pois tuo homehtunut pintakerros. Hionnan jälkeen hirsi on aivan juuri veistetyn näköinen ja tuosta on hyvä jatkaa uudella ja paremmalla pintakäsittelyaineella.
Oman noin 12x7 m:n suuruisen 1-kerroksisen mökin hiomiseen meni aikaa 6-7 miestyöpäivää.
Varoituksen sana tähän loppuun. Tuo mainitsemani hiontatapa on varomattomissa käsissä vaarallinen, jos kulmahiomakonetta käyttää väärässä asennossa ja se pääsee "honasemaan" hirren raosta. Meidän projektissa yksi talkoolainen sai pyörivän kulmahiomakoneen jalkaansa ja haava ulottui luuhun saakka.