Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi HS:n uutisen mukaan hätäkeskuspäivystäjälle huomautuksen tämän asiattomana pitämästään käytöksestä. Perheen mies oli joutunut lähtemään lastensa kanssa turvakotiin puolisonsa väkivaltaisuuden vuoksi. Kun mies meni kotiinsa hakemaan lisää vaatteita itselleen ja lapsilleen, hän joutui soittamaan neljä kertaa hätäkeskukseen. Mies kertoi soittaneensa apua, koska puoliso oli huitonut häntä ja käynyt päälle sekä uhkaillut. Kolme neljästä miehen hätäkeskukseen soittamasta puhelusta olivat apulaisoikeusasiamiehen mukaan asiallisia, mutta yhden puhelun aikana päivystäjä oli kysynyt perheenisältä muun muassa, että "otat sä naiselta pataan" ja tiedustellut riidan osapuolten painoa.
Kieltämättä tapahtumakuvaus on surullinen kertomus suomalaisesta käsityksestä emansipaatiosta, naisen halveksivasta ja halveksittavasta käytöksestä läheisiään kohtaan. Sellainen ei selittelyllä muuksi muutu eikä virkamiehen tyyliltään epäonnistuneet, joskin selkeästi miehistymiseen kannustavat sanavalinnat taatusti tehneet miehen alennustilaa yhtään miellyttävämmäksi kokemukseksi. Aivan tuloksettomaksi eivät sanavalinnat kuitenkaan jääneet, sillä mies näyttää ryhdistäytyneen kantelemaan saamastaan kohtelusta.
Aiheellista olisi tarkastella kriittisesti myös eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaa. Millaisista asioista oikeusasiamiehelle kannellaan ja erityisesti mitä kaikkea oikeusasiamies katsoo aiheelliseksi tutkia. Oikeusasiamies näyttää yleisemminkin käsittelevän erityisellä innolla populistisesti värittyneitä, viihdearvoa omaavia asioita, joita myös jostain syystä tehokkaasti uutisoidaan. Samalla käsittelyajat ovat käsittämättömän pitkiä ja asiaratkaisujen laadullinen taso perusteluineen on kauniisti sanottuna kirjavaa yhteiskunnallisesti todella merkittävissä asioissa, joissa kysymys on kansalaisten oikeusasemasta eikä pelkästään virkamiesten aiheuttamasta mielipahasta. Mielipahatason asioiden käsittely näyttää olevan erityisesti eräälle esittelijälle suunnattoman paljon mieluisampaa kuin todellisten oikeudellisten ongelmien ratkaiseminen. Onko tässä kysymys tietoisesta julkisuushakuisuudesta vai kenties puutteellisesta ammattitaidosta? Oikeusasiamiesinstituutio ansaitsee ehdottomasti jotain nykyistä parempaa pysyäkseen julkisen vallan käytön uskottavana kriitikkona.
Kieltämättä tapahtumakuvaus on surullinen kertomus suomalaisesta käsityksestä emansipaatiosta, naisen halveksivasta ja halveksittavasta käytöksestä läheisiään kohtaan. Sellainen ei selittelyllä muuksi muutu eikä virkamiehen tyyliltään epäonnistuneet, joskin selkeästi miehistymiseen kannustavat sanavalinnat taatusti tehneet miehen alennustilaa yhtään miellyttävämmäksi kokemukseksi. Aivan tuloksettomaksi eivät sanavalinnat kuitenkaan jääneet, sillä mies näyttää ryhdistäytyneen kantelemaan saamastaan kohtelusta.
Aiheellista olisi tarkastella kriittisesti myös eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaa. Millaisista asioista oikeusasiamiehelle kannellaan ja erityisesti mitä kaikkea oikeusasiamies katsoo aiheelliseksi tutkia. Oikeusasiamies näyttää yleisemminkin käsittelevän erityisellä innolla populistisesti värittyneitä, viihdearvoa omaavia asioita, joita myös jostain syystä tehokkaasti uutisoidaan. Samalla käsittelyajat ovat käsittämättömän pitkiä ja asiaratkaisujen laadullinen taso perusteluineen on kauniisti sanottuna kirjavaa yhteiskunnallisesti todella merkittävissä asioissa, joissa kysymys on kansalaisten oikeusasemasta eikä pelkästään virkamiesten aiheuttamasta mielipahasta. Mielipahatason asioiden käsittely näyttää olevan erityisesti eräälle esittelijälle suunnattoman paljon mieluisampaa kuin todellisten oikeudellisten ongelmien ratkaiseminen. Onko tässä kysymys tietoisesta julkisuushakuisuudesta vai kenties puutteellisesta ammattitaidosta? Oikeusasiamiesinstituutio ansaitsee ehdottomasti jotain nykyistä parempaa pysyäkseen julkisen vallan käytön uskottavana kriitikkona.
Vastaukset 1
Vanhimmat
vitsi näyttää olevan. Huono vitsi.