15% Suomen ruotsinkielisistä maavoimien joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla. Näin siis saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään! Kylläpä näyttääkin aika karsealta kun asiaa tarkastellaan hieman eri tavalla ja oikeassa kontekstissä eli suhteutettuna siihen paljonko heitä oikeasti oli!
Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.
Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.
1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.
Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.
15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 15% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.
Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.
1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.
Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi kuin heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!
8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.
15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan, katso kirjan sivut 339-341, mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!
Ruotsinkielisiä joukko-osastoja oli paljonkin, eritoten tykistöä. 17.D oli kuitenkin ainoa ruotsinkielinen divisioona. Se oli divisioona kaikkine tukiyhtymineen eli tykistöineen yms. Toki ruotsinkielisiä tai Suomen ruotsalaisia oli kaikissa aselajeissa, ilma- ja merivoimissa ja nimenomaisesti tykistössä, mutta jalkaväkijoukoista 17.D taisi olla ainoa yksikkö, jossa oli lähinnä vain ruotsinkielisiä. Ja nimen omaan Jatkosodassa.
JR13 ja JR61 muodostivat 17.D:n rungon täydennettynä erillispataljoonalla, olikohan se juuri tuo ErP 27.
Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.
http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp
"Uudenmaan prikaati ja Uudenmaan prikaatin kilta on pystyttänyt tämän muistomerkin 1976, niiden ruotsinkielisten joukko-osastojen muistoksi jotka taistelivat talvi- ja jatkosodassa.
Talvisota 1939-1940
Jalkaväki
Kenttätykistö
JR 9, RsPsto 1, JR 10, RsPsto 2, II/1.Pr, RsPsto 3, III/JR 61, RsPsto 4, ErP 18, RsPsto 5, ErP 20, RsPsto 6, PPP 8, 1.ErRsPtri, 1.PPK, 3.ErRsPtri, 2.PPK
Jatkosota 1941-1945
JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1 "
Ei paljon kannattaisi kerskua Suomen ruotsalaisten sotasankaruudella, ainakaan Merenkurkun tienoolla.
Oikea sotilaskarkureiden luku suomenruotsalaisten osalta on lähempänä 40 %: valitettavasti heidän kannaltaan!
Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50"
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi. Ruotsiin luvattomasti yrittäneitä virolaisia on pidätetty 20."
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
"Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana. Esimerkkinä mainittakoon, että n. 90 % kaikista niistä, jotka saivat lomaa Kolarin ja Enontekiön kuntiin, karkasivat Ruotsiin. Myöskin muihin Tornionjokilaakson kuntiin lomaa saaneista teki huomattava osa samoin ja palvelukseenastumismääräyksen saaneista tämän seudun miehistä suuri joukko seurasi esimerkkiä. M.m. Enonteköstä karkasi 30.7.1944 Ruotsiin kolme veljestä, jotka olivat saaneet lomaa neljännen veljensä sankarihautajaisiin. Karkulaiset eivät tiettävästi läheskään kaikki ilmoittaudu Ruotsin viranomaisille, koska pelkäävät joutuvansa keskitysleireihin, vaan oleskelevat sukulaistensa ja tuttaviensa luona rajaseudun syrjäkylissä. On oletettavissa, että he talven tullen siirtyvät Suomen puolelle metsäkaartilaisiksi. – Vastatoimenpiteeksi ehdottaa Er.SPol.Os., että kaikki lomat Lapin läänin läntiselle matkustuskieltoalueelle kiellettäisiin sekä että vastaisuudessa Tornionjokilaaksosta palvelukseen kutsutuille reserviläisille ei lähetettäisi palvelukseenastumismääräystä poliisiviranomaisten toimesta, vaan ne annettaisiin osaston Torniossa sijaitsevalle asemakomennuskunnalle, joka noutaisi miehet palvelukseen." -
"Ahvenanmaalle suuntautunut matkustusliikenne väheni kuukauden aikana huomattavasti. Heinäkuussa myönnettyjen lupien lukumäärä oli vain 511 vastaavan luvun ollessa kesäkuussa 846."
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
"Karkuruutta Ruotsiin jatkui edelleenkin, joskin vähentyneenä. Valvonnan tehostamisella sekä yhteistoiminnalla muiden viranomaisten kanssa saatiin joukko karkureita sekä neljä ammattimaisesti näitä Ruotsiin kuljettanutta henkilöä pidätetyksi.
Pakolaisliikenne Ahvenanmaalta Ruotsiin loppui melkein kokonaan. Ainoastaan yhden nuorukaisen todettiin lähteneen luvatta maasta. Sen sijaan arviolta 750–800 henkilöä, joista huomattava osa sotilaita, pitkin Pohjanlahden rannikkoa on siirtynyt luvattomasti Ruotsin puolelle. Eniten näitä tapauksia Korsnäs´in, Närpiön, Koivulahden ja Munsalan pitäjissä. Kun vahvistetusta vartioinnista huolimatta rajanylitys kasvoi, ryhdyttiin epäilyttävissä tapauksissa takavarikoimaan moottoriveneitä tai poistamaan niistä koneosia."
Mietiskellessäsi kuuntele "lännen miesten biisiä"...
Pet Shop Boys - Go West
http://video.google.com/videoplay?docid=3835077680495671017#
Luettelo sotilaskarkureista kertoo monien olleen vanhoja ukkoja, siis 1800 -luvun puolella syntyneitä. Toki monet olikin sitten perheellisiä...
29-sivuisessa julkaisussa ei mainita mitä aikaa luettelo koskee eikä siinä ole painovuotta.
http://www.genealogia.fi/hakem/sotilaskarkurits.htm
Tämän laulun teksti on irvokas:
"Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on."
Kyllä vanhat ukot arvosti henkeään enemmän kuin nuoret...
Ateenalaisten laulu (1933)
Säveltänyt Jean Sibelius. Suomentanut Yrjö Veijola (Weilin).
Hitaisen marssin tapaan.
Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut,
Taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.
Hehkuvin mielin puoltaan nouse syntymämaatas,
Riemuiten lastesi vuoks uhriksi henkesi suo!
Eespäin voittohon siis, te sankarit vahvat ja nuoret!
Väistymys mielestä pois! Pelvosta tunnetta ei.
Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.
Naisista kaunis, miehistä rohkea aina hän olkoon,
Taistossa kaatuen hän kaunis on kuolossa myös.
Lähde: Suomen sotilaan lauluja. 1933. Neljäs painos. Koonnut Sotilaspoika. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo
http://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_(1933)
eivät muuta.
Vai oliko ne saaristovahteja?
Näistä jutuista ei ole liikoja huudeltu muualla, mutta nyt viimeistään on jo aika kertoa ruotsinkielisten "sankarien" soutuhommistakin...
Vai vielä isänmaan pelastajia olivat...
Sotiemme sankarivainajat kunnittain. Lähde: Isänmaan puolesta. Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945. Tarmo Metsälä.
VÄHITEN kunnan miesmäärästä laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa. (Kuntia oli silloin 550 kpl)
http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html
Kemppinen käsittelee samaa aihetta tilastojen valossa:
http://kemppinen.blogspot.com/search/label/sota
Pitäjät
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html
Jatkaakseni keskustelua
http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html
Laurilain työt ja niiden kommentit, se viimeinen varsinkin!
http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html
https://www.blogger.com/comment.g?blogID=17011369&postID=7060693312143154965
Kulomaan kirjassa kerrotaan tämäkin asia:
Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirjan sivujen 339-341 mukaan Uumajassa oli keväällä 1945 peräti 800 sotilaskarkuriksi luokiteltavaa suomalaista miestä ja näistä 3/4 osaa eli 600 oli kotoisin Suomen ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta!
Niin on.