Oliko Mikael Agrikola, suomen kirjoituskielen keksijä, aito ja isänmaallinen suomalainen? Oi, sattui olemaan aito suomenruotsalainen, ruotsinkielinen suomalainen, taitaa sitä natsifennoa ketuttaa =D
Isänmaallisuus ja suomenkieli
13+18
23504
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyseinen henkilö kuoli stressin takia kun Ruotsin homokuningas ei itse uskaltanut iivanoiden kanssa neuvotella rauhasta joten lähetti Agrikolan sinne. Kyllä tämä muistetaan svekko paska.
Mikael Agricola
s. noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko
Agricola oli syntyisin Pernajan Torsbysta. Agricolan syntymäaikaa ei tiedetä, mutta hänen myöhempien vaiheittensa perusteella se on onnistuttu sijoittamaan noin vuodelle 1510. Agricolan isän nimi oli Olavi (ruotsalaisittain Olof), äidin nimeä ei tiedetä.
Agricola oli jo poikana ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Hänen ensimmäinen opettajansa, Pernajan seurakunnan kirkkoherra, ilmeisesti taivutteli vanhemmat lähettämään poikansa 1510-luvun lopulla Viipuriin latinankouluun. Opinkäynti oli tuohon aikaan vain muutamien etuoikeus. Siihen vaadittiin aina varakkaita vanhempia, luontaista kykyä ja kirjasivistyneiden miesten suosituksia. Viipurissa Mikael Olavinpoika otti sukunimekseen isänsä ammatin mukaan Agricolan (lat. ”maanviljelijä”), joka oli suosittu nimenomaan Saksan humanistipiireissä, joihin Agricola opiskeluaikoinaan Viipurissa tutustui.
Agricolan äidinkielestä on esitetty erilaisia käsityksiä. On arveltu, että Agricolan äidinkieli oli todennäköisesti ruotsi sillä perusteella, että pitäjä olisi tuolloin ollut tyystin ruotsinkielistä seutua. Agricolan ruotsinkielisyyttä tukee myös se, että hän kirjoitti omistamansa Martti Lutherin postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen selittäessään latinan kielen sanojen merkityksiä itselleen.
Siihen, että Agricola olisi oppinut suomea jo lapsuudessaan Pernajassa, taas viittaisivat Osmo Ikolan mukaan etenkin Agricolan kielen runsaat kaakkoishämäläisyydet, joita esiintyy vain lähellä Pernajaa puhutuissa suomen murteissa, sekä Agricolan suomen yleinen sujuvuus, rikkaus ja runsasmuotoisuus. Näillä perusteilla Ikola pitää todennäköisenä, että nuori Mikael olisi ollut kaksikielinen lapsi, mutta pitää todennäköisempänä, että pääasiallinen kotikieli hänen lapsuudenkodissaan oli suomi.
Myös vanhin asutus Pernajassa on ollut suomenkielistä, minkä todistavat Pernajan useat suomenkieliset kylännimet ja vanhat suomenkieliset talonnimet. Nämä vanhat suomalaisasutukset kuitenkin ruotsalaistuivat keskiajalta alkaen niin, että kaikkien kylien nimistö viimeistään 1700-luvulla oli enemmistöltään ruotsinkielistä. Asiakirjoissa säilyneestä nimistöstä on kuitenkin päätelty, että pääosaltaan ruotsinkielisellä alueella on ollut myös Agricolan aikana jonkin verran suomenkielistä asutusta. Samoin Agricolan pernajalaisen opiskelutoverin Martti Teitin tiedetään osanneen suomea.
Agricolan henkilöhistorian kirjoittanut Kari Tarkiainen taas esittää, että Agricola tuli täysin ruotsinkielisestä perheestä, mutta saattoi joutua kosketuksiin suomen kielen kanssa nuoresta pitäen perheessä mahdollisesti vaikuttaneen suomenkielisen palvelusväen kautta. Lisäksi pappissääty Ruotsin valtakunnan itäisessä osassa oli myös velvoitettu opiskelemaan suomea. Kaisa Häkkisen mukaan kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on mahdotonta yksikäsitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena.
"Oliko Mikael Agrikola, suomen kirjoituskielen keksijä, aito ja isänmaallinen suomalainen?"
Todella mielenkiintoista, jos Agricola keksi suomen kielen, niin voisiko joku kertoa, mitä kieltä täällä puhuttiin ennen tätä Agricolan keksimää suomen kieltä?
Ilmeisesti murteita mutta niin tehtiin myös muualla Euroopassa paitsi Välimerellä. Latina oli rooman sivistyneistön kieli.
Puhe kielen keksimisestä on vääristelyä - kyse on kielen saattamisesta kirjoitusasuun. Sen tekivät täällä pohjoisessa usein papit, joilla oli ollut tilaisuus oppia kirjoittamaan latinaa.
Karjalan kieltä on löydetty kirjoitettuna tuohikirjeestä 1200-luvulta - kyrillisin kirjaimin. Tuohelle mahdollisesti kirjoitetuista muista asioista ei ole jäänyt jälkiä, koska tuohi hajoaa helposti.
Agricola oli fiksu mies ja teki paljon työtä. Voimme kunnioittaa häntä monesta syystä. Mielenkiintoista on se, että hänen äidinkielensä on jäänyt hämärään. Mielenkiintoisinta on se, ettemme historian henkilöiden kohdalla saa juuri koskaan lukea heidän äidinkielestään. Meillä on hyssytellen pidetty näennäinen kaksikielisyys ja siihen liittyy se, ettei yksilöillä Suomen historiassa ole äidinkieltä.
Tieto äidinkielistä olisi oleellinen osa kulttuurihistoriallista ymmärtämystä, päästäisiin myös kysymään, olivatko suomenkieliset vain tyhmiä vai oliko kynnys opintielle pääsemiseen kohtuuton.
Harvassa maassa on näin outo kielitilanne: täällä eivät vain aateliset vaan myös virkamiehet, papisto ja sivistyneistö on puhunut tyystin naapurimaan ja samalla emämaan kieltä, kansan oma kieli on ollut rahvaan sivistymätön ja halveksittu kieli - vasta 1930-luvulla alkoi suomen kielen asema olla lähellä ruotsin kielen asemaa ja kuitenkin suomenkielisiä oli yli 90% kansasta. Tämä jako näkyy edelleen tänä päivänä. Sitä täytyy tarkastella vailla katkeruutta, ymmärtäen, miten suomen kieltä tulee jatkossa varjella ja kehittää.
Kuka tahansa eri kieliä käyttävä voi todeta, että usein kirjoittaa sivuhuomautuksia kirjaan myös eri kielillä. Vieraskieliseen kirjaan tuskin kirjoitan mitään suomeksi.
Kari Tarkiaisella on särö silmässä. Hän lähtökohtaisesti palvoo ruotsalaisia ja halveksii suomalaisia. Sen näkee hänen toeksistaan niin selvästi.
"Todella mielenkiintoista, jos Agricola keksi suomen kielen, niin voisiko joku kertoa, mitä kieltä täällä puhuttiin ennen tätä Agricolan keksimää suomen kieltä?"
Ei Agricola "keksinyt" suomen kieltä, hän loi suomen kirjakielen. Toki suomea ja sen eri murteita puhuttiin ennen Agricolaakin mutta koska suomi oli kouluja käymättömän ja sivistymättömän kansan kieli niin sitä vain puhuttiin eikä kirjoitettu. Kirkon ja uskonnon harjoittamisen tarpeisiinhan se Agricolakin sen suomen kielen kirjoitusmuodon loi.
Uskonpuhdistuksen aika ja Vaasa-aika (1523–1640)
"Uskonpuhdistus korotti kansankielen jumalanpalveluksen kieleksi. Se sai aikaan myös suomen kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden syntymisen, sekä suuntasi suomen kielen käytön ensisijaisesti hengelliselle alueelle. Suomenkielisen kirjallisuuden perustaja on Turun piispa Mikael Agricola. Hän suomensi Raamatun Uuden testamentin (Se Wsi Testamenti, 1548) ja kirjoitti muun muassa ensimmäisen suomenkielisen aapisen Abckirian sekä Rucouskirian."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirjallisuus
.. ja ennen kuin netti fenno alkaa ikuisen valituksensa sorrosta ja valloittajan rötöksistä niin todettakoon taas kerran että olimme Agricolan aikana osa Ruotsin kuningaskuntaa, kahtiajako ja kieli tuohon maailman aikaan oli luokkakysymys eikä mikään Suomen kansan alistamisjuttu.
Ei siihen aikaan tavallinen kansa käynyt kouluja missään päin maailmaa, kirkon kieli oli latina ja yläluokan kodeissa puhuttiin itse asiassa hyvin monia Euroopan kieliä ruotsin lisäksi.
Ja mikäs sitten ruotsi oli? Viikingeillä oli mitkä koulut?
hahaha ei taitanut Pohjois-Ruotsin maajusseilla olla "sivistystä" kuin vasta 1600-luvulla.
"Agricolan ruotsinkielisyyttä tukee myös se, että hän kirjoitti omistamansa Martti Lutherin postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen selittäessään latinan kielen sanojen merkityksiä itselleen."
Mikael Agricola suomensi Uuden testamentin ja joutui siinä yhteydessä keksimään ja kehittämään uusia sanoja, koska kaikille kreikan ja latinan kielisille sanoille ei vielä ollut suomalaista vastinetta. Kun sanoja puuttui, ei Agricola varmaan voinut käyttää suomen kieltä selittäessään viraskielisiä termejä itselleen. Ruotsinkielistä kirjallisuutta oli jo enemmän olemassa, ja ruotsi oli maan valtakieli. En pidä ihmeellisenä, että Agricola turvautui ruotsiin pyrkiessään täsmentämään kreikan- ja latinankielisiä termejä. Itsekin käytän englantia tehdessäni reunamerkintöjä vieraskieliseen tekstiin. - Nämä marginaalimerkinnät osoittavat, että suomen kieli ei ennen Agricolaa ollut vielä kirjallisesti kehittynyttä. Agricolan äidinkieltä ne eivät sinänsä todista. Jos Agricola oli ruotsinkielinen, hän on varmasti fiksuin Suomessa elänyt ruotsinkielinen kautta aikain.
VAnhin säilynyt suomenkielinen asiakirja on tietääkseni Rauman kaupungin perustamiskirja joskus 1300-luvulta. Olisiko vielä vanhempia?
Ei ollut tarjolla koulusivistystä rahvaalle eikä maajusseille missään päin maailmaa ei edes 1600-luvulla. Koulua saattoivat käydä vain rikkaat.
Eivät viikingit siis käyneet koulua, eivätkä kirjoitelleet kirjoja eivät edes kirjeitä. Harald Hirmuinen on huomattavasti myöhäisemmältä aikakaudelta.
"Undervisning innan folkskolan
Det fanns en lagstadgad folkundervisning i Sverige även innan folkskolan infördes 1842. Denna undervisningsplikt var inskriven i 1686-års kyrkolag. Det var varje prästs ansvar att svara för undervisningen inom socknen. Undervisningen var helt koncentrerad på kristendomen och den protestantiska trons huvudstycken. Undervisningen gällde alla, gammal som ung, man som kvinna och skedde i form av husförhör, skriftemål och konfirmationsundervisning. Läsundervisningen var normalt klockarens uppgift.
I en regeringsresolution från år 1723 ålades föräldrarna att lära barnen "läsa bok" och se till att de lärde sig vissa hänvisade kristendomsstycken.
Prästen antecknade i husförhörsprotokollen hur de förhöll sig med kunskaperna och en slutsats man kan dra av dessa är att Sveriges läskunnighet var stor långt innan den allmänna skolplikten kom 1842.
Förslag om en allmän skola lades fram av prästeståndet på riksdagen år 1779 samt av liberala politiker under 1809.
Skolor upprättades också i många socknar och stadsförsamlingar"
http://www.algonet.se/~hogman/skolhistoria.htm
Huomaa! olimme samaa maata siihen aikaan, samat lait ne koskivat meitä itäruotsalaisia kuin länsiruotsalaisiakin.
Papit kuulustelivat kinkereillä kansan lukutaitoa, sen enempää ei tarvinnut kouluja käydä ja kinkerit pidettiin kansan omalla kielellä, meillä suomenkielisille suomeksi.
"Huomaa! olimme samaa maata siihen aikaan, samat lait ne koskivat meitä itäruotsalaisia kuin länsiruotsalaisiakin."
Haluat tahallasi loukata suomalaisia kutsumalla esivanhempiamme itäruotsalaisiksi. Toki he kuuluivat Ruotsin valtakuntaan, mutta he olivat myös Ruotsin sisällä selkeästi koettu omaksi ryhmäkseen. Silloin ei vielä tiedetty, että maassa oli puhuttu suomensukuista kieltä jo vuosituhat ennen ajanlaskun alkua ja että dna-näytteiden perusteella edelleenkin eroamme selkeästi niin ruotsalaisista kuin muistakin eurooppalaisista.
Suomalaiset ovat monen etnisen virran sekoittuma, mutta virrat ovat sekoittuneet täällä jo ennen ajanlaskun alkua ja kieli on ollut myös valmiina jo tuolloin. On turhaa ylimielisyyttä leimata tätä uniikkia taustaa itäruotsalaisuudeksi - sillä ei ole ole ollut mitään tekemistä ruotsalaisuuden kanssa.
Koulutuksen suhteen tiedät suomenkielisten olleen todella huonossa asemassa, koska ensin oli opiskeltava ruotsin kieli - siihen tarvittiin paljon enemmän varoja ja voimia kuin valmiiksi ruotsinkielisten kouluttautumiseen.
Suomea ei ollut olemassa ennen vuotta 1809, oli vain Ruotsi ja me olimme itäruotsalaisia, suomea puhuva vähemmistö kuningaskunnan sisällä joka asui pääosin maan itäosassa.
On se netti fennolle niin vaikeata katsoa totuutta silmiin ja tunnustaa juurensa.
"On turhaa ylimielisyyttä leimata tätä uniikkia taustaa itäruotsalaisuudeksi - sillä ei ole ole ollut mitään tekemistä ruotsalaisuuden kanssa."
Se "uniikki tausta" oli osa Ruotsin kuningaskuntaa yli 600 vuoden ajan mutta sillähän ei netti fennon mielestä ole ollut minkäänlaista merkitystä meille suomalaisille.
"Historian tunteminen on välttämätöntä, jotta voimme ymmärtää nykyhetkeä ja valmistua tulevaan."
Ankdam: "Suomea ei ollut olemassa ennen vuotta 1809, oli vain Ruotsi ja me olimme itäruotsalaisia, suomea puhuva vähemmistö kuningaskunnan sisällä joka asui pääosin maan itäosassa".
Näin varmaan on, jos puhumme poliittisesta historiasta. Tietenkin Suomi oli alueena, maakuntana ja hiippakuntana olemassa ja suomalaiset olivat kolmannes Ruotsin väestöstä. Suhteet Ruotsiin lujittuivat vasta Kustaa Vaasan aikana; sitä ennen vallitsi Kalmarin unioni, jota hallitsi tanskalainen kuningas/kuningatar.
Mutta jos Suomea ei ollut ennen vuotta 1809, niin oliko Norjaa ennen vuotta 1905? Kerro!
Miksi ruotsinkielisille on niin vaikeaa nähdä, että he ovat kielivähemmistönä suomalaisen kansan parissa, joka ei ole ruotsalaista eikä venäläistä alkuperää.
Voisiko joku laajentaa historiantuntemustaan kielitieteen, arkeologian ja dna-tutkimuksen tuloksiin?
Agricola ei ole voinut olla ruotsinkielinen.
Agricola ruotsin kielisellä alueella asuneena, jossa väitteiden mukaaan on asunut 100% ruotsinkielinen väestö ei ole voinut oppia suomea asuinympäristöstään. Hänen ei ole ollut edes tarvetta oppia suomea maassa, jossa ainoa viranomaiskieli on ollut ruotsi. Missään hänelle ei olla voitu opettaa suomen kieltä suomen kielisten koulujen puuttuessa.
Agricola on ollut suomenkielinen koska suomenkieliselle on ollut erittäin luontevaa oppia ruotsinkieli ruotsinkielisessä ympäristössä. Ainoa mahdollisuus että Agricola olisi ollut kaksikielinen, on että hänen isänsä olisi ollut ruotsinkielinen ja hänen äitinsä suomenkielinen. Silloinkin hänen äidinkieli olisi ollut suomi.
Ruotsinkielisenä hän ei ole voinut edellä osoitettujen todisteiden perusteella hallita suomen kieltä eikä ymmärtää suomen kielen nyansseja useiden murteiden väillä. Ruotsinkielisenä hänellä ei ole ollut motiivia paneutua suomen kielen aseman edistämiseen, ei kykyä suomen kielen monipuoliseen hallitsemisen, mahdollisuutta eikä edes tarvetta suomen kielen oppimiseen.
"Suomea ei ollut olemassa ennen vuotta 1809, oli vain Ruotsi ja me olimme itäruotsalaisia, suomea puhuva vähemmistö kuningaskunnan sisällä joka asui pääosin maan itäosassa.
On se netti fennolle niin vaikeata katsoa totuutta silmiin ja tunnustaa juurensa. "
Tälläiset väitteet osoittavat sen että kaikki ihmiset eivät osaa tehdä eroa identiteetin ja maan rajojen kanssa. Suomalaiset ovat identiteetiltään suomalaisia riippumatta siitä missä asuvat tai asuivat. Maiden rajat siirtyvät mutta identiteetti säilyy. Aivan kuten hurrit pitävät itseään ruotsalaisina.
Agricolalle ruotsin kielen opetteleminen ei ole ollut mahdottomuus ruotsin kielisellä alueella asuvana suomenkielisenä. Suomen kielen opetteleminen olisikin ollut hänelle liian vaikeaa varsinkin 100% puhtaalla ruotsinkielisellä alueella asuneena.
Agricola kirjasi yli 1000 kreikankielistä ja vaivaiset 43 ruotsinkielistä reunahuomautusta. Oliko hän siis kreikankielinen? No eiii!
Reunahuomautukset kertovat kyllä mitä kieliä hän osasi. Siis latinaa kreikkaa ruotsia ja suomea. Mutta eivät reunahuomautukset mitään äidinkielestä kerro. Siis ei yhtään mitään. Itse olit todistamassa yllä olevaa väittämääni ja tavallasi sen oikeaksi hyväksyit.
Agricolalle ruotsin kielen opetteleminen on ollut todenäköistä suomenkielisenä ruotsinkielisellä alueella asuvana. Suomen kielen opetteleminen olisikin ollut hänelle liian vaikeaa ruotsinkielisenä ruotsin kielisellä alueella asuneena.
Svekojen mielestä kaikki Suomessa asuvat ansioituneet ei-suomalaiset ovat suomenruotsalaisia.
Kovia adoptoimaan nuo svekot....
Koska kaikki joutuivat aiemmin opiskelemaan ruotsin kielen, jotta pääsisivät eteenpäin, voidaan tietysti väittää, että kaikki merkittävät ihmiset Suomen historiassa ovat olleet suomenruotsalaisia ;)
Aleksis Kivikin on adoptoitu Adlercreutzeihin, joiden avioton poika hän kuulemma on.
Ei siis mikään ihme että roomalaiset ja kreikkalaiset kutsuivat germaaneja barbaareiksi. Tacituksen Germania on myös osoitettu paskaksi.
Vai elinvoimaisia germaaneja. hahahahahah
"Elinvoimaiset germaanit" saivat Flavius Belisariokselta niin pahasti turpaansa.
joka osasi latinaa paremmin kuin pakkoruotsia.