(HS 17.4.) Italian keskuspankkijohtaja Mario Draghi sanoi, että pankkien huolia liikasääntelystä pitää kuunnella.
--- Kommentti: Italialla on keikkein eniten velkaa PIIGS-maista. Joten onko Italia "vähän jäävi" kertomaan, että pankkien huolia liikasääntelystä pitää kuunnella? Italian budjettivaje oli viime vuonna 5,3 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,8 %.
Rahoitusmarkkinoiden vakautusneuvostoa eli FSB:tä johtavan Draghin mukaan finanssikriisin jälkeistä sääntelyremonttia pitää kuitenkin jatkaa.
--- Kommentti: Ellei jatketa, pankkien velkaelvytys on hukkaan heitettyä rahaa ja kriisi tulee jatkumaan... jatkuvasti tullaan käymään veronmaksajien kukkarolla.
Suomea lauantaina EU-kokouksessa edustaneen alivaltiosihteeri Martti Hetemäen mukaan liikasääntelyn uhka on se, että lainanannon kutistuminen tukahduttaa samalla myös talouskasvun.
--- Kommentti: Suomea näissä kokouksissa on EU:ssa edustanut Suomen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen sijasta alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Katainen on ollut sairaana ja/tai siilinjärveläisen opettajan valtiomiestaidot eivät ole riittäviä edustamaan Suomea valtiovarainministerien kokouksessa EU:ssa.
"Jotkut puhuvat 'sääntelytsunamista'. Pankit ovat huolissaan moninkertaisesta sääntelystä. Siitä ollaan huolissaan myös poliittisella tasolla", Hetemäki kertoi.
--- Kommentti: "Moninkertainen sääntely" ei ole kovin hyvin purrut, pankkien pitää olla huolissaan omasta holtittomasta velanannostaan - ei sääntelystä. Espanjan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 53,2 %, Italian 115,8 %, Irlannin 64,0 %, Kreikan 115,1 %, Portugalin 76,8 %.
Pitäisikö sääntelyä näiden lukujen perusteella lisätä? Tai ihan perustaa "sääntelytsunami" ylivelkaantuneille pankeille, jotka ovat saattaneet koko euroalueen pahaan, pahaan, pahaan talouskriisiin?
Pankkien pelastaminen maksoi EU:lle 13 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta 2008–2009.
--- Kommentti. EU on jo pelastanut holtittomasti velkaa antaneita pankkeja vuosina 2008-2009. Tämä on maksanut EU:lle 13 % koko unionin bruttokansantuotteesta. Onko tässä syy EU:n lamaan ja euroalueen valtioiden ahdinkoon? Pankkien sääntelyn puuttuminen?
Sisämarkkinakomissaari Michel Barnier painotti Madridissa, että samanlainen ei saa enää toistua. "Emme voi hyväksyä sitä, että veronmaksajat saavat laskun ylettömästä riskinotosta." Barnierilta on tulossa kesällä lisää finanssimarkkinoiden sääntelyehdotuksia.
--- Kommentti: Miksi vasta kesällä lisää sääntelyehdotuksia? Sääntelyehdotukset olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Pitääkö pankkien sääntelyä vastustavien maiden päättäjiä ensin lobata? Kuka kannattaa pankkien holtitonta luotonantoa ja sääntelemättömyyttä, kun kaikkien edun mukaista on tiukka sääntely ja riskien minimointi.
EU:ssa mietitään nyt myös pankeille mahdollisesti määrättävää veroa. Saadut rahat kerättäisiin kansallisiin rahastoihin, joilla varauduttaisiin uusiin kriiseihin. EU-maista Ruotsi on jo perustanut vakautusrahaston.
--- Kommentti: Euroalueen pankeille pitää saada tiukka kuri tavalla tai toisella. Kun sääntely ei toimi, pitää valtionohjausta kiristää esim. siten, että valtiot ostavat pankkien osakkeita.
Talouskomissaari Olli Rehn varoitti lauantaina, että mahdolliset uudet pankkiverot ja vakavarausvaatimusten koventamiset eivät saa ruveta uhkaamaan pankkien luotonantoa. "On tärkeää, että sääntely on oikeassa mittakaavassa ja että se toimii tehokkaasti", Rehn sanoi Madridissa.
--- Pankit eivät halua sääntelyä ja uhkaavat kotitalouksien luototuksen vähentämisellä, kun heidän pitää vähentää euroalueen ylivelkaantuneiden maiden kriisiluototusta. Kotitalouksilta vaaditaan takuut tai vakuudet, miksei valtioiden lainoista? Syyksi ei riitä se, että valtion velat siirtyvät sukupolvelta toisella, ja pankit saavat näistä luotoista perittyä korkoa korolle sukupolvesta toiseen.
EU-maiden valtiovarainministerien kokousta johtaneen Espanjan Elena Salgadon mukaan pankkiverosta ei ole vielä yhteistä näkemystä.
--- Ellei pankkiverota löydy yhteistä näkemystä, pitää pankkien pelastamisen loppua. Ylivelkaantuneiden maiden luottoja ei pidä EU:n keskuspankin hoitaa jäsenvaltioiden veronmaksajien tulella. Tämä on selvä vinkki hotittomasti luottoja jakaneille Saksan ja Ranskan suurille pankeille: lainatkaa entiseen tapaan... jotta korkotuotot ovat mahdollisimman suuret - ilman riskejä.
--- Kommentti: Italialla on keikkein eniten velkaa PIIGS-maista. Joten onko Italia "vähän jäävi" kertomaan, että pankkien huolia liikasääntelystä pitää kuunnella? Italian budjettivaje oli viime vuonna 5,3 % ja julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 115,8 %.
Rahoitusmarkkinoiden vakautusneuvostoa eli FSB:tä johtavan Draghin mukaan finanssikriisin jälkeistä sääntelyremonttia pitää kuitenkin jatkaa.
--- Kommentti: Ellei jatketa, pankkien velkaelvytys on hukkaan heitettyä rahaa ja kriisi tulee jatkumaan... jatkuvasti tullaan käymään veronmaksajien kukkarolla.
Suomea lauantaina EU-kokouksessa edustaneen alivaltiosihteeri Martti Hetemäen mukaan liikasääntelyn uhka on se, että lainanannon kutistuminen tukahduttaa samalla myös talouskasvun.
--- Kommentti: Suomea näissä kokouksissa on EU:ssa edustanut Suomen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen sijasta alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Katainen on ollut sairaana ja/tai siilinjärveläisen opettajan valtiomiestaidot eivät ole riittäviä edustamaan Suomea valtiovarainministerien kokouksessa EU:ssa.
"Jotkut puhuvat 'sääntelytsunamista'. Pankit ovat huolissaan moninkertaisesta sääntelystä. Siitä ollaan huolissaan myös poliittisella tasolla", Hetemäki kertoi.
--- Kommentti: "Moninkertainen sääntely" ei ole kovin hyvin purrut, pankkien pitää olla huolissaan omasta holtittomasta velanannostaan - ei sääntelystä. Espanjan julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 53,2 %, Italian 115,8 %, Irlannin 64,0 %, Kreikan 115,1 %, Portugalin 76,8 %.
Pitäisikö sääntelyä näiden lukujen perusteella lisätä? Tai ihan perustaa "sääntelytsunami" ylivelkaantuneille pankeille, jotka ovat saattaneet koko euroalueen pahaan, pahaan, pahaan talouskriisiin?
Pankkien pelastaminen maksoi EU:lle 13 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta 2008–2009.
--- Kommentti. EU on jo pelastanut holtittomasti velkaa antaneita pankkeja vuosina 2008-2009. Tämä on maksanut EU:lle 13 % koko unionin bruttokansantuotteesta. Onko tässä syy EU:n lamaan ja euroalueen valtioiden ahdinkoon? Pankkien sääntelyn puuttuminen?
Sisämarkkinakomissaari Michel Barnier painotti Madridissa, että samanlainen ei saa enää toistua. "Emme voi hyväksyä sitä, että veronmaksajat saavat laskun ylettömästä riskinotosta." Barnierilta on tulossa kesällä lisää finanssimarkkinoiden sääntelyehdotuksia.
--- Kommentti: Miksi vasta kesällä lisää sääntelyehdotuksia? Sääntelyehdotukset olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten. Pitääkö pankkien sääntelyä vastustavien maiden päättäjiä ensin lobata? Kuka kannattaa pankkien holtitonta luotonantoa ja sääntelemättömyyttä, kun kaikkien edun mukaista on tiukka sääntely ja riskien minimointi.
EU:ssa mietitään nyt myös pankeille mahdollisesti määrättävää veroa. Saadut rahat kerättäisiin kansallisiin rahastoihin, joilla varauduttaisiin uusiin kriiseihin. EU-maista Ruotsi on jo perustanut vakautusrahaston.
--- Kommentti: Euroalueen pankeille pitää saada tiukka kuri tavalla tai toisella. Kun sääntely ei toimi, pitää valtionohjausta kiristää esim. siten, että valtiot ostavat pankkien osakkeita.
Talouskomissaari Olli Rehn varoitti lauantaina, että mahdolliset uudet pankkiverot ja vakavarausvaatimusten koventamiset eivät saa ruveta uhkaamaan pankkien luotonantoa. "On tärkeää, että sääntely on oikeassa mittakaavassa ja että se toimii tehokkaasti", Rehn sanoi Madridissa.
--- Pankit eivät halua sääntelyä ja uhkaavat kotitalouksien luototuksen vähentämisellä, kun heidän pitää vähentää euroalueen ylivelkaantuneiden maiden kriisiluototusta. Kotitalouksilta vaaditaan takuut tai vakuudet, miksei valtioiden lainoista? Syyksi ei riitä se, että valtion velat siirtyvät sukupolvelta toisella, ja pankit saavat näistä luotoista perittyä korkoa korolle sukupolvesta toiseen.
EU-maiden valtiovarainministerien kokousta johtaneen Espanjan Elena Salgadon mukaan pankkiverosta ei ole vielä yhteistä näkemystä.
--- Ellei pankkiverota löydy yhteistä näkemystä, pitää pankkien pelastamisen loppua. Ylivelkaantuneiden maiden luottoja ei pidä EU:n keskuspankin hoitaa jäsenvaltioiden veronmaksajien tulella. Tämä on selvä vinkki hotittomasti luottoja jakaneille Saksan ja Ranskan suurille pankeille: lainatkaa entiseen tapaan... jotta korkotuotot ovat mahdollisimman suuret - ilman riskejä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
--- Pankit eivät halua sääntelyä ja uhkaavat kotitalouksien luototuksen vähentämisellä, kun heidän pitää vähentää euroalueen ylivelkaantuneiden maiden kriisiluototusta. Kotitalouksilta vaaditaan takuut tai vakuudet, miksei valtioiden lainoista? Syyksi ei riitä se, että valtion velat siirtyvät sukupolvelta toisella, ja pankit saavat näistä luotoista perittyä korkoa korolle sukupolvesta toiseen.
***********************************************************************
Eivät pankit ole ainuttakaan "uhkausta" esittäneet. Eikä pankeilta mitään "kriisiluototuksen vähentämistä" ole vaadittu. Valtioiden lainat ovat sijoittajamarkkinoille päästettyjä haltijavelkakirjalaionoja, joille lainaa haluava maa itse määrittää koron, sellaisen koron, jolla laine menisi sijoittajille kaupaksi. Näitä lainoja sijoittajat ostavat sijoitussalkkujensa osaksi siitä syystä, että ne ovat turvallisia ja tasapainottavat sellaisia salkkuja, joissa on mukana myös spekulatiivisia riskisijoituksia esim. yritysosakkeisiin.
Kun sijoittajilla on vapaa oikeus olla ostamatta valtioiden velkapapereita, ei niihin tietenkään liity mitään takuita. Sellaisista puhuminen on pelkkää poliittista hämäystä, johon ei pidä langeta. Se, että velkaantuneet valtiot ottavat aina lisävelkaa saadakseen erääntyvät lainapaperinsa lunastetuksi takaisin, kuuluu tähän toimintaan, mutta ei rajhattomasti sekään. Juuri tästä syystä Kreika olisi ollut luvattava aivan kohtuuttomia huippukorkoja, kun sijoittajat kadottivat luottamuksensa Kreikan velkapapereihin.
Niinpä EU:lla ei ollenkaan ollut sellaista vaihtoehtoa, että se ei olisi järjestänyt Kreikalle tiukkoihin ehtoihin sidottua lisälainaa ja pannut EKP:n lunastamaan kriittisiä velkapapereita markkinoilta, koska Kreikan kaataminen velkoihinsa olisi aiheuttanut euroopanlaajuisen laman.
--- Ellei pankkiverota löydy yhteistä näkemystä, pitää pankkien pelastamisen loppua. Ylivelkaantuneiden maiden luottoja ei pidä EU:n keskuspankin hoitaa jäsenvaltioiden veronmaksajien tulella. Tämä on selvä vinkki hotittomasti luottoja jakaneille Saksan ja Ranskan suurille pankeille: lainatkaa entiseen tapaan... jotta korkotuotot ovat mahdollisimman suuret - ilman riskejä.
***********************************************
Kyse ei ole "pankkien pelastamisesta". Sellainen puhe on täyttä puppupropagandaa ja täysin perätöntä mielikuvapolitikointia. EU:n keskuspankki ei myöskään hoida mitään lainoja "veronmaksajien tuella", kun ainoa, mitä Kreikka saa on tiukkaehtoinen lisälaina ja vaatimus oman taloutensa tervehdyttämisestä EU:n vaatimassa aikataulkussa tai muuten lisälaina katkeaa alkuunsa.
Mikään pankki ei ole jakanut mitään "holtittomia luottoja" minnekään eikä ole "lainaamassa entiseen tapaan" yhtään mitään, koska kyse ei ole lainanannosta, vaan valtionoblikaatioihin sijoittamisesta ja nyt tuen ansiosta siitä, että näiden oblikaatioiden korot pysyisivät edelleen mahdollisimman matalina, mutta edelleen luotettavina, jotta Kreikalle tulisi aikaa panna oma taloutensda tasapainoon ja myös maksaa muilta EU-mailta saamansa lisälaina korkoineen pois.
Asioista kannattaa puhua niiden oikeilla nimillä, niin vääristely jää silloin vähemmälle.
Pelkäänpä, että kirjoituksessasi menevät puurot ja vellit välillä sekaisin. Valtioiden velkaongelmat eivät ole pankkien vika. Holtittomia eivät ole pankit, vaan valtion velkaantumisesta päättäneet poliitikot. Valtioilla on käytössään kaikki asiantuntemus hallita omaa talouttaan, jos siihen on vaan poliittista halua.
Valtiot myyvät itsekin luottoja eli keräävät sillä tavoin rahaa sieltä, mistä saavat. Valtion obligaatiot ovat olleet jo pitkään tunnettu rahoitusinstrumentti. Näillä voidaan sitten käydä kauppaa edelleen kolmansien osapuolien kesken ja siinä kaupanteossa huomioidaan riski eli valtion kyky lunastaa liikkeelle panemansa laina. Kun jonkun valtion likviditeettiongelmat alkavat olla tarpeeksi suuria, se ei saa enää kaupautuksi liikkeelle panemiaan velkakirjoja eikä sille lainata pankeista eikä mistään muualtakaan.
Kreikan osalta selvitymistä vaikeuttaa se, että maa kuuluu euroalueeseen. Se ei voi manipuloida valuuttaansa ja selvitä sillä ongelmistaan. Suuret velkantuneet valtiot kuten USA voivat näin tehdä varsinkin, kun velat ovat dollaripohjaisia. Silloin velkojen maksuun ei suuressa hädässä tarvita muuta kuin panna painokoneet jauhamaan upouusia dollareita. Seurauksena on hyperinflaatio, mutta tulevathan ainakin velat hoidetuksi.
Pankkien ja rahoituslaitosten sääntelyä ja valvontaa pitää lisätä erityisesti niiden kotitalouksiin kohdistuvassa luotonannossa sekä riskipitoisten johdannaisinsturumenttien käytössä. Pankkien vakavaraisuusssääntöjä tulisi kehittää kaikkien riskien varalle. Riskiä voisi jakaakin varmaan niin, että vakuutusyhtiöt ottaisivat kantaakseen osan riskistä. Se tietysti näkyisi lainarahan hinnassa, mutta lisäisi lainaamisen riskitietoisuutta, kun sitä valvottaisiin markkinaehtoisesti vakuuttajienkin toimesta. Yhteiskunnalla on oikeus tietysti suojautua erilaisin keinoin siltä, etteivät pankkien ongelmat kaadu veronmaksajien niskaan kuten meillä kävi 1990-luvulla.
Suo siellä, vetelä täällä. Valtioiden velkaongelmien hoitaminen velkarahalla aiheuttaa uuden ongelman. Jos valtiot kuten Suomi joutuvat ottamaan velkaa antaakseen esim. Kreikalle tukilainoja, se vaikeuttaa rahoittajien kykyä lainata rahaa yksityisektorille. Joka tapauksessa seurauksena on kysynnän lisääntymisestä johtuva koron nousu. Suomen valtio sekä yksityissektori joutuvat maksamaan tästä eteenpäin korkeampia lainakorkoja, vaikka niiden luottokelpoisuudessa ei olisi tapahtunut mitään muutosta.
Moderni talous ei toimi ilman lainarahaa ja muita pääomia. Sellaisessa tilanteessa investoinneista pidättäydytään, mikä vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja voi aiheuttaa uuden laman. Tilanne on nyt monelta osin ongelmallinen ja vaikeasti hallittavissa. Toisaalta pitäisi alkaa vetämään liikoja seteleitä pois markkinoilta inflaation torjumiseksi ja toisaalta pitää kuitenkin huoli siitä, että rahaa on saatavissa talouden tarpeisiin.