Kirkollisverot nousee...

>> oikein ennustajaeukko on kun tietää tulevien vuosienkien alijäämät. Näitä mutukanipuoskareita uskonnottomissa riittää...  

Jossain vaiheessa kirkosta eroaminen tasaantuu tai voi tippua pieniin lukumääriin. Yhteisön koko kyllä pienenee ja rakennuskanta kutistuu, samoin työntekijöiden määrä, mutta kirkko ei katoa yhtään mihinkään. Vapaaehtoisten aktivoituminen toteutuu, kun yhteisökoot pienenevät. Vastuunkantajien määrä kasvaa ja kirkossa tapahtuu uudenlaista elämää, jota sinne on tarvittu jo monien vuosien ajan.

Luulen, että ateistit saavat orgasmeja lukiessaan eroamistilastoja. Erotilasto, joka ateistin omankodin pornolehti!

Että lapsetkin ovat jäseniä yleensä siihen asti että täysi-ikäisyys koittaa :) Ja kirkosta eroaminenhan on vain tunnetusti yksi faktori tässä jäsenkadossa, joka yleensä edistää aika hyvin toista: kastettujen määrän tippumista.

10+16 kirjoitti:

Että lapsetkin ovat jäseniä yleensä siihen asti että täysi-ikäisyys koittaa :) Ja kirkosta eroaminenhan on vain tunnetusti yksi faktori tässä jäsenkadossa, joka yleensä edistää aika hyvin toista: kastettujen määrän tippumista.

Kirkon nelivuotiskertomuksessa http://www.evl.fi/kkh/ktk/nelivuotiskertomus2004_2007/kertomus.pdf
sivulla 55 on hieno kuvaajaa siitä miten kirkkoonkuulumisen osuus käy huipussaan (90%) 15-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta siitä kymmenen vuotta vanhempien osalta kuuluminen on pudonnut 13 %, niin että 25-vuotiaista vain 77% kuuluu kirkkoon. Ja tämä tieto on vuodelta 2007, epäilen että tuo korostuu vielä enemmän nyt, mutta tuoreempaa tietoa ei ole. Vasta vuonna 2011 kirkko julkaisee seuraavan nelivuotiskertomuksen.

Tuosta kuvaajasta näkee muutenkin miten kirkkoon kuuluminen on korkeampaa alle 18-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Työssäkävijoiden ikäluokassa on selkeä monttu. 20-60-vuotiaiden ikäryhmässä kirkkoon kuului jo vuonna 2007 selvästi alle 80 %.

UPDATE_8653165 kirjoitti:

Kirkon nelivuotiskertomuksessa http://www.evl.fi/kkh/ktk/nelivuotiskertomus2004_2007/kertomus.pdf
sivulla 55 on hieno kuvaajaa siitä miten kirkkoonkuulumisen osuus käy huipussaan (90%) 15-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta siitä kymmenen vuotta vanhempien osalta kuuluminen on pudonnut 13 %, niin että 25-vuotiaista vain 77% kuuluu kirkkoon. Ja tämä tieto on vuodelta 2007, epäilen että tuo korostuu vielä enemmän nyt, mutta tuoreempaa tietoa ei ole. Vasta vuonna 2011 kirkko julkaisee seuraavan nelivuotiskertomuksen.

Tuosta kuvaajasta näkee muutenkin miten kirkkoon kuuluminen on korkeampaa alle 18-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmissä. Työssäkävijoiden ikäluokassa on selkeä monttu. 20-60-vuotiaiden ikäryhmässä kirkkoon kuului jo vuonna 2007 selvästi alle 80 %.

Vuotta uudempikin tilasto löytyy, josta näkee, että vuoden aikana on tapahtunut merkittävää kehitystä.

http://bayimg.com/image/falgeaaca.jpg

Innolla odotan miltä vuoden 2009 käppyrä näyttää.

"Tiedä sitten missä kipuraja menee? Miten paljon veroa voi korottaa ilman että ihmiset eroavat kirkosta juuri tästä syystä?"

Mielenkiintoinen kysymys. Ensinnäkin todellinen vero-% ei ole useimmilla se mitä se näyttää olevan. Erilaisten vähennysten takia määrä voi olla paljonkin pienempi pienituloisilla.

Veron korotus nostaa eroja, mutta on vaikea sanoa paljonko johtuu ihan siitä uutisoinnista ja paljonko aidosti prosentista. Veikkaisin että esim. veronkorotus 1,5% --> 1,6% ei ole kannattava, mutta 1,5% --> 1,75% voi olla juuri siksi, että korotuksen suuruudesta riippumatta päästään lehtiin.

Arvioisin, että useimmat kirkosta eroajat eivät ole saaneet eivätkä oikeastaan halunneetkaan kirkosta mitään. Ei ole hinta-laatu -suhdetta, kun ei ole mitään minkä laatua mitata. Toisaalta jos istuu kirkossa liki joka sunnuntai, käy viikollakin raamattupiirissä, lapset ovat seurakunnan kerhossa jne, niin eihän vero ole siitä ollenkaan paha hinta. Ja vapaiden suuntien kymmenykset osoittavat, että uskovilla ihmisillä on sekä varaa että halua maksaa paljonkin.

Epäilen, että kipuraja on paljon isompi kuin luullaan. Jos ikäänkuin salaa voitaisiin kolminkertaistaa kirkollisverot, vaikuttaisiko sekään? Vaikutusta tullee vasta sitten, kun verolappuja lukiessa huomaa kirkollisveron merkittäväksi eräksi verojen kokonaismäärässä.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

"Tiedä sitten missä kipuraja menee? Miten paljon veroa voi korottaa ilman että ihmiset eroavat kirkosta juuri tästä syystä?"

Mielenkiintoinen kysymys. Ensinnäkin todellinen vero-% ei ole useimmilla se mitä se näyttää olevan. Erilaisten vähennysten takia määrä voi olla paljonkin pienempi pienituloisilla.

Veron korotus nostaa eroja, mutta on vaikea sanoa paljonko johtuu ihan siitä uutisoinnista ja paljonko aidosti prosentista. Veikkaisin että esim. veronkorotus 1,5% --> 1,6% ei ole kannattava, mutta 1,5% --> 1,75% voi olla juuri siksi, että korotuksen suuruudesta riippumatta päästään lehtiin.

Arvioisin, että useimmat kirkosta eroajat eivät ole saaneet eivätkä oikeastaan halunneetkaan kirkosta mitään. Ei ole hinta-laatu -suhdetta, kun ei ole mitään minkä laatua mitata. Toisaalta jos istuu kirkossa liki joka sunnuntai, käy viikollakin raamattupiirissä, lapset ovat seurakunnan kerhossa jne, niin eihän vero ole siitä ollenkaan paha hinta. Ja vapaiden suuntien kymmenykset osoittavat, että uskovilla ihmisillä on sekä varaa että halua maksaa paljonkin.

Epäilen, että kipuraja on paljon isompi kuin luullaan. Jos ikäänkuin salaa voitaisiin kolminkertaistaa kirkollisverot, vaikuttaisiko sekään? Vaikutusta tullee vasta sitten, kun verolappuja lukiessa huomaa kirkollisveron merkittäväksi eräksi verojen kokonaismäärässä.

Ei kirkollisveron suuruudella varmaan todellisille uskovaisille olekaan mitään merkitystä, mutta ns. tapauskovaisille varmasti on merkitystä kuinka paljon kirkko nyhtää rahaa. Todellisia uskovaisia on kirkon jäsenistä 15% - 25% ja tapauskovaisia 75% - 85%. Joten itse ainakin näen, että kirkon varomaton kirkollisveron nosto voi ajaa tapauskovaisia suurissakin määrissä ulos kirkon kirjoilta. 2% on varmaan kipukynnys, jota kirkko itsekään ei halua ylittää.

Miettikääpä ihmisen talouden hallintaa seuraavasti. Kun tuloista vähennetään verot ja ihminen maksaa käteenjäävällä palkallaan kaikki kiinteät pakolliset menot (vuokran, laskut, ruuan, vaatteet, lääkkeet, jne.), niin jäljelle jäävä raha on sitä varsinaista elämistä ja itsensä hemmottelua varten olevaa rahaa. Eikä sitä jää keskipalkkaiselle kovinkaan paljoa. Pakollisten menojen jälkeen jäävään rahaan suhteutettuna kirkollisveron määrä on erittäin suuri ja leventäisi monenkin elämää kummasti.

Hessu H kirjoitti:

Ei kirkollisveron suuruudella varmaan todellisille uskovaisille olekaan mitään merkitystä, mutta ns. tapauskovaisille varmasti on merkitystä kuinka paljon kirkko nyhtää rahaa. Todellisia uskovaisia on kirkon jäsenistä 15% - 25% ja tapauskovaisia 75% - 85%. Joten itse ainakin näen, että kirkon varomaton kirkollisveron nosto voi ajaa tapauskovaisia suurissakin määrissä ulos kirkon kirjoilta. 2% on varmaan kipukynnys, jota kirkko itsekään ei halua ylittää.

Miettikääpä ihmisen talouden hallintaa seuraavasti. Kun tuloista vähennetään verot ja ihminen maksaa käteenjäävällä palkallaan kaikki kiinteät pakolliset menot (vuokran, laskut, ruuan, vaatteet, lääkkeet, jne.), niin jäljelle jäävä raha on sitä varsinaista elämistä ja itsensä hemmottelua varten olevaa rahaa. Eikä sitä jää keskipalkkaiselle kovinkaan paljoa. Pakollisten menojen jälkeen jäävään rahaan suhteutettuna kirkollisveron määrä on erittäin suuri ja leventäisi monenkin elämää kummasti.

"ensi vuodesta uhkaa tulla vähintään yhtä alijäämäinen."

tarkoittaa eri asiaa kuin

"2011 talous vähintään 230 000 alijäämäinen."

kuten kiiski totesi.

Whitewashin kannattaisi mennä esim. iltalukioon. (ei taida tosin äly sinne riittää)

Jori Mäntysalo kirjoitti:

"Tiedä sitten missä kipuraja menee? Miten paljon veroa voi korottaa ilman että ihmiset eroavat kirkosta juuri tästä syystä?"

Mielenkiintoinen kysymys. Ensinnäkin todellinen vero-% ei ole useimmilla se mitä se näyttää olevan. Erilaisten vähennysten takia määrä voi olla paljonkin pienempi pienituloisilla.

Veron korotus nostaa eroja, mutta on vaikea sanoa paljonko johtuu ihan siitä uutisoinnista ja paljonko aidosti prosentista. Veikkaisin että esim. veronkorotus 1,5% --> 1,6% ei ole kannattava, mutta 1,5% --> 1,75% voi olla juuri siksi, että korotuksen suuruudesta riippumatta päästään lehtiin.

Arvioisin, että useimmat kirkosta eroajat eivät ole saaneet eivätkä oikeastaan halunneetkaan kirkosta mitään. Ei ole hinta-laatu -suhdetta, kun ei ole mitään minkä laatua mitata. Toisaalta jos istuu kirkossa liki joka sunnuntai, käy viikollakin raamattupiirissä, lapset ovat seurakunnan kerhossa jne, niin eihän vero ole siitä ollenkaan paha hinta. Ja vapaiden suuntien kymmenykset osoittavat, että uskovilla ihmisillä on sekä varaa että halua maksaa paljonkin.

Epäilen, että kipuraja on paljon isompi kuin luullaan. Jos ikäänkuin salaa voitaisiin kolminkertaistaa kirkollisverot, vaikuttaisiko sekään? Vaikutusta tullee vasta sitten, kun verolappuja lukiessa huomaa kirkollisveron merkittäväksi eräksi verojen kokonaismäärässä.

Jos kirkollisverosta tipahtaisi ajoneuvoveron tapaan erillinen maksulappu maksettavaksi, saattaisi tämä lisätä eroja.

Nyt tavallisen veroilmoituksen yhteydessä homma menee "rasti ruutuun"-periaatteella ilman, että maksun määrää keksii moni edes laskea.

Atte Ateisti kirjoitti:

Jos kirkollisverosta tipahtaisi ajoneuvoveron tapaan erillinen maksulappu maksettavaksi, saattaisi tämä lisätä eroja.

Nyt tavallisen veroilmoituksen yhteydessä homma menee "rasti ruutuun"-periaatteella ilman, että maksun määrää keksii moni edes laskea.

Ennen vuotta 1964 näin tapahtuikin. Lasku tipahti luukusta, joka muistutti mitä mielikuvitusolennon palvonta maksaa. Sitten kirkko havahtui kasvaviin kirkosta eroamislukuihin, lobbasi eduskunnan nykyjärjestelmän kannalle ja nyt kirkko kuppaa kansalaisia vaivihkaan verotuksen yhteydessä.