Kaupunki kuppaa myös omaa kuntaansa; puhutaan sivutaajamien vahvistamisesta ja elävöittämisestä, mutta RAKENNSLUPAA et saa kirveelläkään.
Vaaditaan pokkeuslupaa, suunnittelutarveratkaisua, kaavaa.
Kaupungilla on kaavamonopoli ja kymmeniä kaavoja kesken, kaavoituksesta sivukylissä ei ole mitään tietoa.
Asemakaavoitetut tontit ovat loppuneet kaupunginkansliassa.
Rivitaloja on rakennettu päädyt kiinni toisiinsa, mutta edes hehtaarin tontille ei saa rakentaa taloasi entisiin vireisiin kyliin, jos ei näy Lakeuden Ristiä.
Kuntaliitos oli karvaamaton tappio kaupungin sivukylin kehitykselle.
Vaaditaan pokkeuslupaa, suunnittelutarveratkaisua, kaavaa.
Kaupungilla on kaavamonopoli ja kymmeniä kaavoja kesken, kaavoituksesta sivukylissä ei ole mitään tietoa.
Asemakaavoitetut tontit ovat loppuneet kaupunginkansliassa.
Rivitaloja on rakennettu päädyt kiinni toisiinsa, mutta edes hehtaarin tontille ei saa rakentaa taloasi entisiin vireisiin kyliin, jos ei näy Lakeuden Ristiä.
Kuntaliitos oli karvaamaton tappio kaupungin sivukylin kehitykselle.
Vastaukset 110
Vanhimmat
Erääseen kylään kaupunginhallitus määräsi juuri 5 (viiden) ! vuoden rakennuskiellon.
Aikamoista bresneviläistä kuntalaisten kohtelua.
Eikö kaavoitusta voi ulkoistaa, jos kaavoitus on niin hidas prosessi ?
Minköå ihmeen takia vanhan Seinäjoen alueelle pitää ahtaa kaitti talot eikä
rakenneta Ylistaroon ja Peräseinäjoelle joissa olisi kyllä lääniä.
Mikäli kaupungin kaavoitusjohtaja ei saa estetyksi sivutaajamien rakentamista, hän valittaa ympäristöpiiriin tai ympäristökeskukseen, jossa rakentaminen torperoidaan varmuudella.
Koko virkakoneisto haluaa autioittaa kaupungin sivukylät.
Kaavoitus/rakennusasiat Sjoella on tehdy todella hankaliksi. Omaa rakentamista kun suunnittelimme, ja lupa- asioita hoidimme, homma oli NIIN hidasta ja hankalaa että emme rakentaneet Seinäjoelle.
Siirryimme naapurikuntaan. Sielä rakennuslupa vaati yhden viranomaisen luona vierailun kestoltaan 20min, ja homma oli siinä. Virallinen päätös toimitettiin postilla myöhemmin kotiin.
Seinäjoella emme saaneet ko viranomaista edes puhelimeen usean päivän yrittämisestä huolimatta.
Talo tuli tehtyä, ja homma on paketissa. Seinäjoen palvelut ovat nyt noin 20min päässä.
kaavoitusjohtaja Seinäjoella on? Jokin aika sitten oli muistaakseni Ilkka lehdessä juttua kuvan kera, jossa ihan Helsingistä asti oli jokin suuri asiantuntija antamassa nuhteita Seinäjoen kaavoituksesta. Seinäjoella sikin sokin matalaa ja korkeaa rakennusta ja vaikutelma on sekava. Missä Seinäjoen kaava-asioiden asiantuntemus? Pitääkö koko kaupunki pilata muutaman henkilön hällä väliä asenteella.
Kuntien liitosasiakirjoissa sovittiin, että asiat hoidetaan kuin ennenkin, mutta kattia kans---rakennusluvan saanti on byrokratian kukkanen---kuka jaksaa odottaa vuosia rak.lupaa.
Kaavajohtaja vaihtoon.
Asutus on aina muodostunut jokien varsille vuosisatojen ajan.
Nyt jokivarteen sivukylään ei saa rakentaa edes luhtalatoa.
Hyllykallio rakentui vauhdilla, kun kaupungissa ei saanut rakennuslupia.
Nyt Ilmajoen Ahokylä kasvaa samoin.
Kuntaliitoksessa erityisesti Hyllykallion hyvät veronmaksajat kiinnostivat kaupungin johtoa.
Toimialajohtajat saivat roimat palkankorotukset liitoksen avulla.
Nyt nämä johtajat suovat rakentamisen valikoidusti vain lähialueelle.
Sama ylhäältä säädetty tiukka ohjailu esti kaupungin kasvamisen 70- ja 80-luvuilla ja Hyllykallio paisui nopeasti 5000 :lla ihmisellä.
Pato murtuu aina aikanaan ja joet virtaavat vastustamattomasti.
Enkö mukamas tosiaan voisi rakentaa Seinäjoen taajama-alueen ulkopuolelle?? Taitaa naapurin trollit olla taas asialla.
Katsoppa netistä viimeinen kaupungin teknisen lautakunna pöytäkirja, siinä ei anneta lähes hehtaarin tonteille vireässä kylätaajamassa rakennuslupia.
Perusteluna on asemakaavn puute, osayleiskaava ei nyt enää Seinäjoen johtajille riitä.
Menee lähemmäs kymmen vuotta, että uusi kaava valmistuisi.
Miehelle on sama missä asustaa, mutta nainen yleensä päättää.
Monet naiset haluavat harrastaa hevosia tai koiria, mutta se ei onnistu kaupungin pienellä tontilla.
Pitäisi kaavajohtajan ymmärtää, että eri ihmisillä on erilaiset mielenkiinnot ja tarpeet.
Kaikki eivät halua sopeutua kaupungin pikkutarkkaan sapluunaan 1000 m2 tontille naapurin keittiön ikkunan viereen.
Mielikuvitusta lisää kaupungintalolle.
Sivutaajamaan ei saa rakentaa, vaan kaupunki tarjoaa kivistä 1000 m2 tonttia kaava-alueeltaan.
Eipä taida Kuortane ja Isokyrö enää haluta liittyä (suunnuttelutarve) rakennuskieltoalueeksi.
Ympäristöpiiri, Vaasan Ympäristökeskus ja kaupungin kaavoitus-ja rakennusvirasto vastustavat kaupungin kasvamista taajamissa.
Kaikki eivät halua asua muurahaispesässä.
Kuka hitto noita nergiasyöppöjä ostaa, kun pariskunnan sukset menevät velkataakan alla ristiin? Ei ole edes autolle paikkaa joka torpassa kuin jossain luiskassa taivasalla.
Kohta siellä vilisee meluavia kakaroita pilvin pimein ja vieteri kiristyy entisestään, kun talot ovat muutaman metrin välein.
Milloin niihin aletaan asuttamaan maahanmuuttajia, joille eivät pienet asunnot kelpaa? Eräskin asunto on odottanut jo vuosia muuttajaa. Tuleeko hän Somaliasta?
Kaupungilla ei ole nyt myynnissään kuin rupisia tontteja, vaan ei sittenkään hyväksy sivutaajamiensa rakentumista, vaikka mm. koulut ovat taajamissa valmiina.
Ympäristökeskus ja kaavatoimisto on täynnä pyrökraatteja.
Paise puhkee; Peräseinäjoelle ja Nurmoon on nyt myönnetty pari poikkeuslupaa.
Kaupungintalolla vissiin jo ymmärretään, että nuoria perheitä ei kannat menettää Ilmajoelle.
Kaavapäällikkö on joutunut puhutteluun ?
Vinkki kaikille pokkeuslupaa hakeville. Varmistakaa että teetätätte suunnitelmat toimistolla jonka nimessä on nuo neljä kaavapäällikön "vaatimaa" kirjainta. Silloin kaavapäällikön kaverit tai suosikit ovat piirustusten takana eikä ongelmia kaupungintalolla synny.
Onko koko uusi Seinäjoki kasvukeskusta, vai pelkästään kantakaupunki ja Hyllykallio ?
Ovathan läheiset kylätaajamatkin kasvualueita, varsinkin kun kaupungintalolta ei myydä kunnon tontteja.
Kylätaajamissa kyläkoulut ym. ovat tilavia ja valmiina.
http://www.sitra.fi/artikkelit/uusi-demokratia/katso-video-tata-uusi-demokratia
Seinäjoen päättäjät. Puhutaan Seinäjoen kehityksestä,tämäkö on kehitystä että autioitetaan sivukylät. Ei se näin toimi jos tälläinen linja jatkuu niin porukat muuttaa muuaallle. Ja sitten katsellaan murheellisena muutto tappio tilastoja ja mietitään mikä meni vikaan. Taide museokin on silloin täysin tarpeeton ja turha. Myös virkamiesten tilipussi pienenee kun ei olekkaan enää veronmaksajia.
Kaupungin kaavoitus ja kunnallistekniikka on säästetty minimiin, ei saa kaupungilta kunnon tonttia.
Kaikki eivät viihdy 800 neliön tontilla.
Ja kylätaajamiin ei saa silti juurikaan rakentaa.
Kuntaliitos oli iso taantuma ja vahinko taajamille.
Vanhan kaupugin aluetta pidetään maailman napana.
Kaupungintalolla ei ymmärretä laajemmin kokonaisuuksia.
Seinäjoki pitäisi olla Etelä-Pohjanmaan napa.
Kaikki maakunnasta muuttavat eivät halua kuitenkaan keskustaan kerrostaloon tai 800 m2 tontille.
Ovat tottuneet pitämään koiraa vähän väljemmässä ympäristössä.
Liitosasiakirjoissa oli puhe "kehittää" KOKO uutta kaupunkia, mutta kävikin niin, että alkoi valtava kylätaajamien köyhdytys.
Ei rakennuslupaa, ei kyläkouluja, pelkkää viemäriä ja utopistista kaavaa.
Suoranainen ryöstö ja riisto kyläalueille.
Koirillekko kaupunkeja suunnitellaan?
pitää myös ajatella. Koiran hyväätekevä vaikutus ihmisille on kiistaton. Koiran omistavat ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia ja terveenpiä.
Onko niin kovin vaikeaa suunnitella erikokoisia tontteja tarjottavaksi. Miksi kaikki pitää tasapäistää pakolla samanlaiseksi.
Puoli Nurmoa ollaan saattamassa viideksi vuodeksi rakennuskieltoon.
Uuuden kaavoituksen ajaksi.
Kaikki muuttamaan kerrostaloon keskustaan Nyykoolinmäelle.
Rakennuskielto maaseudun taajamien kehittymiseen.
Liitosasiakirjoissa mahdollistettiin myös Nurmon taajamien asuttaminen., vaan kuinkas kävikään.
Vanha voimassa oleva osayleiskaava Nurmossa olisi voitu päivittää nopeasti kaupungintalolla.
Saatana mitä touhua. Toivottavasti kukaan ei liity enää Seinjokeen. Älkää tehkö sitä virhettä.
Sattumalta silmäilin Sjoen kaavoituspäätöksiä, ja ihmettelen kyllä suuresti miksi kerrostaloja tungetaan väkisin ja vängällä kaikki ahtaat raot ja kujat täyteen. Mm. Siukunkadun ja Rautatienkadun väliin on tulossa kerrostalo tai kaksi. Aivan pöljää. Tilaa olisi kyllä "kylän" laidoillakin, mutta ilmeisesti tämä on nyt sitä Seinäjoen kaupunkilaistumista.
kuppaa asukkaitaan kaikin tavoin. Härskein tapaus on Jouppi ja tulevan lakeuden ankkuri- kauppakeskuksen alue. Kaupunki aikoo rahastaa 12miljoonaa euroa niiltä joilla on kiinteistöjä alueella sen vuoksi, että kiinteistöjen arvo nousee kauppakeskushirvityksen ansiosta. Toinen syy tähän rahastukseen on se, että kaupunki rahoittaa tällä lailla alueen infran rakentamista.
Lapualla ainakin syttyis kova rähinä tällääsistä suunnitelmista, mutta seinäjokiset vain vikisee, kun kaupunki rosvoaa ja verottaa.
Lapua on hyvä vaihtoehto niille jotka eivät halua ostaa ylihintaista postimerkin kokoista tonttia ja Lapualla palvelut pelaa.
Mitenkään puuttumatta siihen, että Siukunkadun ja Rautatienkadun väli oikea paikka kerrostaloille, kun ei ole hajuakaan mitä siinä ympärillä on ja vituiksi nekin kerrostalot menee kun seinäjokiset omakoti arkkitehdit suunnittelee ja Peab tekee omaa laatuaan (b-laatu), mutta on pakko kysyä, että mikä on "kylän laita" johon olisit kerrostalot tunkemassa ? Seinäjoella on kerrostaloja kaiken mailman kaukaisissa ja vähemmän kaukaisissa slummeissa, mutta yhtään parempaa eli viihtyisää taloa ei ollenkaan.
Muutenkin hassua ajaa väkipakolla kerrostalo asukkaat kauaksi kaikesta kaupungissa, jossa jokaiselle pitää olla 2autoa :) Ne urbaanit kerrostalo asukkaat varmaan nauttiikiin kerrostaloasumisesta, jos ja kun asuinalue on karmea slummi ja pitää perheen jokaisella jäsenellä olla silti vitun aikanen autokin kun ollaan kaukana kaikesta.
Ja ei en tiedä, miten nykyrahkeilla suomen vittumaisimpaan kuntaan saataisiin viihtyisää asumista. Mutta jos ydinkeskusta (nordean talosta 2 korttelin säde) räjäytettäisiin maan tasalle ja rakennettaisiin uudestaan (tori keskelle ja paljon arvokasta toimisto ja asumistilaa ympärille) niin sitten alkaisi Seinäjoellakin viihtyä.
Nimim. urbaani city perhe, joka joutuu kituuttamaan omakotitalossa kun täällä landella ei laadukasta asumista harrasteta.
TOIMENPIDEKIELTO !!! , että edes omaa vakituista kotia ei saa edes korjata on pöyristyttävää.
Tiesivätkö valtuutetut mitä toimenpidekielto tarkoittaa ?
Tiesivätkö valtuutetut mistä päättivät ?
On silkkaa typeryyttä ahtaa naapurit niin, että näkee aamukahvilla viereisen asunnon jääkaapin varallisuuden.
Pohjanmaalla pitkässä juoksussa ei koskaan seuraa mitään hyvää sellaisesta asumisesta, jossa asutaan niin lähellä toisiaan että voi naapuria hengittää niskaan mikäli sinne suuntaa vilkaisee!
Mitä heillä liikkuu mielessä, jotka rakentavat postimerikin kokoiselle tontille ?
ja näin tekee myös naapurikin !!
Olette kuin silakat halvasti lidlin tarjouspurkkiin ympättynä!!
Lakeudella on tilaa rakentaa aito omakotitalo oma rauha, eikä vain kulissiedustustaloa toisen ikkunan alle.
Mistä ne juorut ja kyttäämiset saavat alkunsa ?
Ahtaasta asumisesta, alkoholista, perheriidasta, salarakkaista ja naapurista joka on väkisin tungettu asumaan pariskunnasta puhe-etäisyyden päähän. Siitä nämä keitokset ovat syntyneet elämän sopassa.
Eikö olisi aika mennä pienen asukas lautakunnan kanssa tirehtöörin kotia "juttelemaan" pattitilanteesta ?
Voimme elää täällä "hieman" ilmavamminkin, hox hox!!
Meidän keittiönikkunasta näkee suoraa naapurin makuuhuoneeseen.
Riitelevät ja rakastelevet vuoro illoin.
Nainen hymyilee aamulla kadulla, vaikka sai nyrkistä illalla.
Kiinteistövälittäjä Kätkänaho pelkää, että nuoret perheet hakeutuvat ympäryskuntiin, kun "NURMO SEISOO"
Näin tänäään Ilkassa.
Rakennuspaineita on, vaan ei kaupungin tontteja. Siksi kaupunki sulki Nurmon taajamien rakentumisen ja kehityksen, jossa olisi ollut tilaa myös koiralle ja hevoselle.
Todella törkeää käytöstä nurmolaisia kohtaan.
Keski-Nurmo on koko Etelä-Pohjanmaan paras haja-asutusalue ja jos sinne ei saa tontilleen rakentaa, niin kyllä ehdottoman sameissa vesissä uidaan. Miten kaupunki voi kasvaa orgaanisesti ilman naapurikuntien syömistä, jos se ei tarjoa erilaisia asumismahdollisuuksia. Vauhtia kaavaan ja asiat tapahtumaan.
Kaupungin kaavoitusvirkamiehillä (ja NAISELLA) on erittäin negatiivinen asenne kylätaajamia kohtaan.
Kaikki Lakeuden Ristin juurelle ?
Kaikki eivät harrasta näyteikkunoiden katselua, moni haluaa hengittää vapaammin.
No se negatiivinen asenne on sitten parempi pistää syrjään kun nyt naimisiin niin haluttiin.
Onko Seinäjoella montakin näyteikkunaa katseltavaksi ja viitsiikö kukaan ylipäänsä käyttää aikaansa noin rumassa ympäristössä kuljeskeluun?
.
saako kohta kirjallisen huomautuksen jos mainitseekin sanan Nurmoo?????
.
Hei
Olemme etsineet rauhallista tonttia Seinäjoelta, löytyisikö mistään ?
Toisaalta harkitsemme muuttavamme rajapyykin toiselle puolelle, jos rakennusvalvonta sekä kaavoitus muodostuvat esteeksi. Neuvoja ?
Voipi löytyäkin tontti maaseudun rauhasta Nurmosta, anna vinkki osoitteesta .
Keskitetäänkö kaikki rakentaminen vanhan kantakaupungin alueelle ?
Ei saa taas Keski-Nurmoon sukutilalle rakentaa, vaikka maata on 5 ha ympärillä.
Seinäjoen keskustaan tukitaan koko ajan lisää asuntoja " vähäisellä rakennusoikeuden ylittämisellä"
KAUPUNGIN KAAVA-ASIAT
Toivottavasti pian saadaan asioita oikealle tolalle! Kaupungin päättäjät kulkevat laput silmillä kun virkamiehet harrastavat diktatuuria!
Ihme kylä koko Seinäjoki! Hirveä halu kasvaa ja saada aikaan kuntaliitoksia mutta oma pesä hoitamatta! Kaava-asiat olleet retuperällä jo vuosia mutta aikaa on kaikkeen muuhun!
ÄÄNESTÄN PERSUJA SYKSYN VAALEISSA ELLEI SITÄ ENNEN MITÄÄN TAPAHDU!
Varokaa liitoskunnat kun ympäristöministeriö ja kaupungin kaavoittaja laittaa teidät kaikki asummaan Lakeuden Ristin lähelle.
ELY-keskus on samassa koplassa vastustamassa maaseudun rakentamista.
"""Perustuksia
Vinkki kaikille pokkeuslupaa hakeville. Varmistakaa että teetätätte suunnitelmat toimistolla jonka nimessä on nuo neljä kaavapäällikön "vaatimaa" kirjainta. Silloin kaavapäällikön kaverit tai suosikit ovat piirustusten takana eikä ongelmia kaupungintalolla synny. """""
MINÄKIN ÄÄNESTÄN PERSUJA SYKSYN VAALEISSA ELLEI SITÄ ENNEN MITÄÄN TAPAHDU!
Komia kaupunki ei kasva kamtakaupungissa 1000 henkeä vuodessa, kun tontteja ei ole käytettävissä.
Siksi vireät sivulylät ovat keskeisiä rakennuspaikkoja kehityksen kannalta.
Naapurikunnat seuraavat tarkasti Seinäjoen kylätaajamien rakennuslupien saantia.
Kannattaako Seinäjokeen liittyä, vai onko kaupungintalo ylijäykkä rakentamiselle.
Paskan maku on suussa Seinäjoen rakennuslupamenettelystä. Sumppuun yrittävät ahtaa kaiken väen ja ainakaan me emme suostu jollekin 2000 neliön tontille ahtautumaan.
Viikonlopun Pytinkimessuilla saimme erittäin mielenkiintoisen tonttitarjouksen Lapualta. Jos kaikki menee nyt miten on suunniteltu, ostamme ison tontin Lapualta ja rakennamme uuden talomme sinne. Plussana vielä sekin että molempien työmatka lyhenee jonkinverran.
Olihan taas juttu paikallisessa ILKKA -lehdessä!
Rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri lateli totuuksia...
MITEN SEINÄJOELLA ON VARAA PITÄÄ TÖISSÄ TUOLLAISTA DIKTAATTORIA
Ihmettelen ylipäänsä KOKO Seinäjoen kaupungin suunnittelusta vastuussa olevaa ihmisjoukkoa, poliitikkoineen päivineen. Miten ihminen kaikessa Jumalan antamassa viisaudessaan onkaan onnistunut aikaansaamaan noin epäviihtyisän ja ruman paikan asuttavakseen.
Ohjeita rakentajille.
http://www.verivel.fi/oppaat/Seinajoki.pdf
Seinäjoen maapolitiikassa ja maankäytössä olisi paljon parantamisen varaa. Samoin rakennusvalvonassa.
Kaikki eivät voi eivätkä halua muuttaa ja rakentaa keskustaan, kun tontteja ei ole.
Erilaiset elämäntilanteet vaativat koko kaupungin tonttivaihtoehtoja.
Hevosen ja koiran kanssa ei voi kauaa olla pienellä tontilla keskustassa.
Kunnallinen viemäri ja rakennuslupa ovat kaksi eri asiaa valtakunnallisen jätevesiasetuksen mukaan.
Kaupungintalolla asiat yritetään kytkeä toisiinsa laittomasti.
Virkamiesten on vaikea ymmärtää, että Seinäjoki on muuttunut uusi kaupunki.
Elämää on ja halutaan olevan muuallakin kuin Mandin kulmilla, Jerikontiellä ja Kapernaumissa.
.
OROTAN INNOLLA VAALIA JA UURISTUSTA SEINÄJOE ASIOOHI... (politiikot varmaha päättää kaupungin asioosta ja luvista jokku virkamiehet)
.
PERSUT.... LÖYTYYKÖ EHROKASTA ?
.
Ilmajoki asuttaa voimakkaasti Pojanluomaa.
Tontteja ja rakennuslupia irtoaa helposti.
Kylätaajamat saavat kasvaa naapurissa.
Seinäjoki asuttaa vain Kärkeä ja Tanelia.
Lakeuden Risti pitää kuulua ja näkyä.
Varo modenia vaimoa ja koira- tai hevosinnostusta.
Kerrostalossa eläimen pito ei luonnistu.
Kaupungintalolla ollaan maaseutuvastaisia, ei ymmärretä, että ihmiset halauvat asua eri paikoissa eri elämäntilanteissaan.
Millä kunnalla/yhteiskunnalla on pitkin maaseutua ripotellun asutuksen palvelut ja kunnallistekniikka varaa maksaa?
-päivähoito?
-koulut?
-terveyspalvelut?
-vanhuspalvelut?
-tiestö?
-sähköverkko?
-tietoliikenneverkko?
-vesijohdot?
-viemärit?
-postin jakelu?
-kuljetukset?
- henkilöliikennöinnin kulut?
Ai niin nämähän ovat Suomessa aikeuksia, joita voidaan vaatia yhteisestä lompakosta maksettaviksi...
Perinteinen maaseutuasutus on perustunut maanviljelyyn, jolloin faktoja hajanaisen rakenteen tueksi oli löydettävissä. Aika on tainnut muuttua...
Meidän työläisten sijoittumisessa asumaan pitkin maaseutu ei ole mitään järkeä.
Seinäjokisena veronmaksajana olen tyytyväinen siihen, että virkamiehet ainakin yrittävät järkeä päätöksentekoon tuoda. Poliittisen puolen syrjäkylien ääntenkalastelu johtaa edelleen osin ratkaisuihin, joita jatkossa yhteisestä lompakosta joudumme maksamaan.
Anteeksi eriävä maksajan näkemykseni
Mekin törmättiin tähän rakennuslupamenettelyn ja tonttitarjonnan hankaluuteen Seinäjoella.
Ostimme tontin Lapualta kun sellainen isokokoinen oli tarjolla. Rakennusluvan sai muitta mutkitta, jopa neuvoivat meitä ystävälliseen sävyyn rakennusvalvonnassa.
Niin, me ostettiin tontti tästä läheltä Simpsiötä.
Virkamies ei tee mitään ----ei tule virkavirheitä.
"
Asutus on aina muodostunut jokien varsille vuosisatojen ajan.
Nyt jokivarteen sivukylään ei saa rakentaa edes luhtalatoa.
"
Kummasti Seinäjoen varteen saa rakentaa ja vieläpä puistoalueelle pilaten koko puistoreitin. Silti Nurmonjoen varteen omalle tontilleen ei saa rakentaa ees saunaa.
Jossain on taas ollut näemmä sauna lämpeemäs kylmien kaljojen kans kun sijoitus asuntoja rakennetaan ihan minne sattuu.
Todella.
Lukion taakse Kaaartotien lähelle jokivarteen saivat isokenkäiset pilkkahinnalla tontit ja rakennusluvat.
Olkaa ny köyhät jo hiljaa, muttakaa kerrostaloon että mä saan rauhas saunoo ökytalossani
Makeita asuntoalueita meille asukkaille on hyvällä suunnittelulla aikaansaatu. Kiitos kaupungin suunnittelijoille.
Palveluja ruikuttavien syrjäkylille itse hakeutuneiden ongelmat on itse aiheutettuja. Perheviljelmien maatalousyhteikunnassa hajalleen sijoittuminen oli pakon sanelemaa. Ajat ovat muuttuneet.
Minne muutan traktorini kanssa.
1000 m2 tontti ei riitä.
Muuta Ilmajoelle.
.
Rakenna ja hae lupa jälkikäteen!
.
Liittyväkö muut kunnat rakennuskieltoalueeseen.
Huonoa diplomatiaa kaavapäälliköllä.
Eihän tuo rakennuskieltoalue kata kuin pienen osan Nurmon ja Peräseinäjoen alueelta. Näkyipä Seinäjoen puolellakin olevan jotain rakennuskieltopaikkoja. Esim Ylistaron puolella saa rakentaa vapaasti, ja suurilta osin Nurmon ja Peräseinäjoenkin puolelta. Nyt ruikutetaan turhasta. Ja rakennuskielto johtuu siitä, ettei ole asemakaavaa suunniteltu, ja se kieltoalue kohdistuu sinne, missä on tiesuunnitelmia, ettei joku vatipää hankaloita tulevia tielinjauksia holtittomalla rakentamisellaan. Eli älkää narisko turhasta.
Ylistaroon, mutta minne? Missä siellä maata myynnissä? Ihan kyselen, kun ei ole tullut kovin tarkasti seurattua tilannetta.
Haluavatko ilmajokiset ja lapualaiset liittyä suppean kaavapäällikön alaisuuteen.
Miksi Kurikka ja Kauhava ovat suositumpia suuntia ?
Voi taivas Teitä arvon valittajat. Asuminen herättää tunteita ymmärrän sen kyllä, mutta väkisinkin tulee mieleeni että nyt valittajina ovat naapurikuntien ihmiset, joilla nyt sattuu olemaan hampaan kolossa pieni pala Seinäjokea.
Knnatan elinvoimaisia kyliä, mutta en ymmärrä miksi sinne pitäisi kaavoittaa tontteja ja hajauttaa asutusta mahdollisimman paljon. Palvelut maksaa sinne aika paljon. Siihen ei ole Seinäjoella varra, eikä kenelläkään muullakaan. Ajat muuttuvat, sen saatte nähdä. Valittajat valittaa, mutta karavaani kulkee eteenpäin.
Seinäjoki on oikein hyvä paikka elää. Tällä olen asustellut pian 30v.
Ilimajokelaaset, lapualaaset, kuortanelaaset ja alavutelaaset, lukekaa tämä, haluetteko seuraaviksi ylistarolaaseiksi. Jalasjärvisillä persaukisilla ei oo mitää väliäkää, kuinka käy.
Koulut ja ryhmikset ovat kylätaajamissa jo valmiina, toisin kuin uudella Karhuvuoren ja Paukkulan alueilla.
Eli siis palvelut uudelle neitseelliselle kaupungin tonttialueelle ovat kalleimmat.
Vantaa voitaisiin julistaa rakennuslieltoon, jos sielläkin 15 km. tai 15 minuuttia Helsingin keskustasta on rajana mihin voidaan rakentaa
Pattitilanne vain jatkuu lupien suhteen. Kaikki on jäissä, kuka on tämän takana ?
Kaavoituspäällikko ja tekninen johtaja haluavat vain postimerkkitontteja uusille kalleille asuntoaueille ( pitää rakentaa louhien viemärit ja uudet koulut ja päiväkodit)
Lautakunnat ovat vain kumileimasimia ja niissä jäsenet mielistelijöitä.
Seinäjoen kasvukehä pärjää vertailussa maan muihin kasvukeskuksiin. Se kasvaa voimalla ja alueen väestörakenne on erityisen suotuisa. Mitään ei ole vielä menetetty. On maakuntia, joista kasvukehiä ei tahdo enää löytyä lainkaan.
---Ilkka tänään.
Kitinojalla taas estettiin rakentaminen.
Rakentavat sitten Lapualle.
Meidänkin perhe suunnitteli omakotitalon rakentamista Seinäjoelle. Olemme molemmat asuneet Pohjassa rivarissa opiskeluajasta lähtien. Emme oikein ymmärtäneetkään katsella muuta tarjontaa kuin Seinäjoen kaavatontteja.
Mieheni kaveri vinkkasi sitten meille tästä Ylistaron alueesta josta lähdimmekin sitten hakemaan rakennuspaikkaa unelmiemme omakotitalolle. Sopiva tontti löytyi sitten tästä Hanhikosken suunnalta. Katselimme eri vaihtoehtoja myös Karhunmäki - Kitinoja - Hellanmaa - Alanurmo suunnilta. Aivan ihania alueita joista lyhyt matka myös Seinäjoen keskustaan.
Suosittelen tutustumaan muiden paikkakuntien tarjontaan. Ylistarossa ja Lapualla on ihania rakennuspaikkoja joista on nopea yhteys myös isoon kaupunkiin eli Vaasaan.
Komeita taloja on tullut Ylistaron Hanhikoskelle. Ajelimme siitä Lapualle ja huomasimme että kivoja asuinpaikkoja oli Kitinojalla, Hanhikoskella ja Hellanmaassa.
Kukahan siellä maita omistaa ja olisi myymässä tonttimaata?
Yksityiset omistavat hyviä isoja rakennuspaikkoja, mutta se on myrkkyä kaupungintalolle.
Kaikki postimerkkitonteille kyttäämään toisiansa.
Tämä postimerkkeily johtaa suoraan siihen että omaa tilaa ja rauhaa arvostavat perheet muuttavat esim Lapualle. Siellä kun ei kaupunki ole lähtenyt tälle rajoituslinjalle - ainakaan vielä.
Tuttavapariskunta teki ratkaisunsa viime syksynä ja mekin tässä mietimme olisiko suunta nyt Ilmajoelle vai Lapualle.
Kyllä nuo kaikki ovat sellaisia kyliä, että niissä voi asua vain tietty sisäpiiri. On yhtäkuin että täytyy olla jotain sukua tai yhteyksiä noihin kyliin. Ulkopuolisen ei noin vain ole helppo kylään asettua asukkaaksi, ilman sarvia ja hampaita. Kyllä nuo kylät ovat sisäänpäin lämpiäviä. Se on sitten eri asia, jos olet asunut lapsuutesi esim Kitinojalla, ja nyt vanhempana muutat sinne takaisin, sinut tunnetaan ainakin jotenkin. Sama koskee muita kyliä.
Kannattaa siis joko valita sellainen kylä, jossa on omaa historiaa ja tunnettavuus on taattu. Tai muussa tapauksessa asuinalueelle mars.
Lukekaapa kaksi kertaa Ilkassa tänään
Jari E. Hakalan kirjoitus.
Järkipuhetta.
Aivaan mieleenvikaast läppändeerust pukkaa kaupungilt, pitäis varmaa hommaa tervaa ja pensseleit niin sais lupia.. Ensi lyöä kirkoon kellot sit lyöön mää -tauuuuski
Kerrostalotontit finitto.
Rivaritontit finitto.
Uusiin asuntoalueisiin ei varaa.
Vanhoihin eläviin kylätaajamiin ei saa rakentaa.
Tänään Ilkan etusivulla:
Pellolle Jalasjärven sivukylässä rakennetaan.
Ilmajoelle myös valtava tungos.
Laajalla Seinäjoen alueella saa rakentaa vain kaupungin omistamille tonteille, pikku tonteille.
MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖSSÄ JUURI ESILLÄ:
Vesihoitolakia ollaan uusimassa ja nyt liittämisvelvollisuuteen on myös tulossa lievennyksiä. Asia on edennyt niin että maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta hallituksen esitykseksi vesihuoltolain muuttamiseksi.
Mittavien muiden muutosten ohella puututaan liittämisvelvollisuuteen, joka on nykyisen lain tulkinnassa johtanut erinäisiin kohtuuttomuuksiin.
Edellytyksenä toiminta-alueen vahvistamiselle olisi toteutuneen tai suunnitellun yhteiskuntakehityksen tarve. Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei enää tarvitsisi liittää laitoksen verkostoon, jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen vahvistamista ja edellyttäen että kiinteistöllä on asianmukainen vesihuolto. Vapaa-ajan asuntoja ilman vesikäymälää ei myöskään pakotettaisi liittymään.
Kaikki viittaa siihen että uusia vesiosuuskuntia ei tule syntymään samalla innolla kun tähän saakka.
olishan se kiva jos kaikki voisi rakentaa talon keskelle metsää 1km päähän naapurista. kelpaisi itsellekin, mutta mistä revitään rahat siihen kun kunnallistekniikka pitää ripotella sinne tänne minne kukin nyt haluaa rakentaa?? ja sitten kun ollaan siellä sivukylällä niin valitetaan kun pikkuteitä ei aurata, päiväkoti ja koulu ei oo 500m päässä yms.
Onneksi maaperäkäsittely tai talokohtaiset pienpuhdistamot hyväksytään asetuksessa / rakennusluvassa.
Vanhaan rintamamiestaloon , arvo 30.ooo euroa, on järjetöntä rakentaa 12.ooo euroa maksavaa jv-systeemiä vesistöjen ulkopuolella.
Ne ovat maatalous ja teollisuus ---85 %----, jotka kuormittavat Itämerta.
Kyllä ne on suuret kaupungit ja niiren p.skapuhuristamot, niiren ohijuaksutukset ja itääsen ihimemaan mistääpiittaamatoon yhteiskunta jokka itämeren kuarmittaa!!
Asiantuntijat: Maalle rakentaminen on tehty liian hankalaksi
Maaseudun kaavoitus ja rakentaminen ovat kriisissä, sanoo arkkitehti (SAFA), dosentti Heikki Kukkonen.
– Ne lähes kaksi miljoonaa ihmistä, jotka yhä sitkeästi asuvat maalla, ovat joutuneet kiristyneen viranomaiskäsittelyn kohteeksi. Kokemus on se, että kansalaiset eivät saa maalle pyrkiessään tasapuolista viranomaisharkintaa.
Maaseudun kaavoitukseen eri puolilla maata perehtynyt Kukkonen väittää, että voimassa oleva kaavajärjestelmä sekä maankäyttö- ja rakennuslaki jäävät yhä useammin virkamiesohjauksen jalkoihin. Valtionhallinnon tärkeimmäksi ohjenuoraksi on noussut hallitusohjelma.
Hän näkee virkamiesten asenteen taustalla myytin, että maaseutuasuminen olisi lähtökohtaisesti epäekologista. Uusimmat tutkimukset eivät hänen mukaansa tätä luuloa tue.
Johtaja Markku Tornberg MTK:sta sanoo, että keskittäminen on mennyt kaavoitus- ja maankäyttötoiminnassa liian pitkälle. Asutus halutaan keskittää kasvaviin maakuntakeskuksiin, eikä maaseudulle haluta rakentajia, hän väittää.
Pohjalaisten kuntien omistama Lakea Oy on suunnitteilla Ouluun yhteensä kuusi asuntokohdetta.
– Meillä on suunnitteilla Ouluun yhteensä 140 palveluasunnon tuotanto. Yksi kohde on vielä tarvekartoitusvaiheessa, mutta viisi hanketta odottaa jo rakennuslupaa. Kaikki hankkeet ovat ARA- tuotantoa, kertoo Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko.
Lakean suunnitteilla olevat hankkeet Oulussa ovat vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille tai kehitysvammaisille suunnattuja erityisasumiskohteita. Lakean mukaan markkinatilanne suosii valtion tukemaa asuntotuotantoa nyt, kun rakennusliikkeet toteuttavat vähemmän vapaarahoitteisia omistusasuntoja.
– Olemme tuottaneet erityisasumiskoteja Oulua ennen Raumalle, Pirkkalaan, Jalasjärvelle ja Tervajoelle. Ensi keväänä valmistuu ensimmäinen kohteemme Turkuun, kertoo Ullakko.
VIREISSÄ KYLÄTAAJAMISSA ON TONTTEJA JA KOULUT VALMIINA.
Kaupunkien suosimiselle ei ole perusteita. Hiilijalanjälki on saman suuruinen kaupungissa ja maalla.
Maalla saa rakentaa eikä laki sitä estä. Rakennuslupa on pääsääntöisesti myönnettävä, kunhan käytössä on 2 000 neliötä rakennusmaat ja tietyt ehdot täyttyvät, arkkitehti Heikki Kukkonen totesi maaseuturakentamisen seminaarissa Limingassa.
Kaavoitusoikeus on yksiselitteisesti kunnilla, ja kuntalaisille on säädetty laajat oikeudet osallistua asumisen suunnitteluun.
Rakentamisen rajoitukset ovat ristiriidassa perustuslain kanssa, katsoo johtaja Markku Tornberg MTK:sta. Perustuslaki takaa rakentamisoikeuden myös maaseudulla, ja jos joku sen estää, hänen on maksettava siitä on korvaus.
Tornbergin mukaan kunnat saattaisivat joutua suuriin korvauksiin jos joku lähtisi hakemaan oikeutta tuomioistuimista.
Esimerkiksi elykeskukset säätelevät kuntien toimintaa. Siitä huolimatta vastuu jää kunnille.
JOUKO RÖNKKÖ
SITÄ SAA MJITÄ TILAA !!!
Lapua ja Ilmajoki vieroksuvat Ässäjokea. MIKSI.
Olisiko syy rakennuslupien saannissa ja kyltätaajamavaASTAISUUDESSA.
NYT on selvityksen paikka.
Seinäjoen virkamiesjohto sai erittäin voimakkaan epäluottamuslauseen lähikunniltaan liitosneuvotteluissa.
Mikä toimintatapa meni näin pahasti pieleen ?
Kuntalaiset haluavat nyt vastauksia. Onko kriispalaveriä pidetty ? Muutetaanko suhtatumistapaa esim. vireiden kylien rakennuslupiin ? Oliko valtakunnan korkein jätevesiliitosmaksu 7500 e plus oman tontin osuus, vanhalle rintamamiestalolle oikea päätös ?
Liika keskittäminen ja kaiken hyvän imurointi ja kuppaaminen maakunnasta on vienyt Seinäjoen maineen.
On selvää että Lapua ja Ilmajoki eivät halua joutua samanlaiseen asemaan kuin Ylistaro, Nurmo ja Peräseinäjoki.
Maa- ja metsätalousministeriö
Tiedote
16.1.2014 10.05
Hallitus haluaa vähentää vesihuollon riskejä
Hallitus esittää useita muutoksia vesihuoltolakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tavoitteena on varmistaa turvallisten ja kohtuuhintaisten talousvesi- ja viemäröintipalvelujen saatavuus sekä estää taajamatulvien syntyminen. Lisäksi lievennettäisiin kiinteistön liittämisvelvollisuutta vesihuoltolaitoksen verkostoihin taajamien ulkopuolella. Muutosten on määrä astua voimaan 1. syyskuuta 2014.
Vesihuoltoverkostojen osin puutteellinen ylläpito ja riittämätön peruskorjaus ovat Suomessa vakavia ongelmia. Tänään annetun hallituksen esityksen mukaan vesihuoltolaitosten on kartoitettava toimintaansa liittyvät riskit ja varauduttava erilaisiin häiriötilanteisiin vesihuoltopalvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi. Laitosten taloudenpito ja maksujen käyttö korjausinvestointeihin saatetaan myös nykyistä läpinäkyvämmiksi sekä tarkennetaan asiakkaan oikeutta hinnanalennukseen vesihuollon keskeytystilanteissa.
Esityksessä myös täsmennetään kunnan tehtäviä taajamien sade- ja sulamisvesien hallinnassa. Hallintaa halutaan parantaa, koska rankkasateiden ennakoidaan yleistyvän ja päällystettyjen pintojen ala kasvaa. Kaikkia valumavesiä ei voida johtaa putkiviemäreihin. Vesien pidättämiseen, imeyttämiseen ja johtamiseen tulisi käyttää nykyistä enemmän maanpäällisiä rakenteita kuten avouomia sekä viheralueita. Kunta voisi tarvittaessa kerätä maksuja kiinteistönomistajilta tästä aiheutuvien kustannustensa kattamiseksi.
Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei olisi enää tarpeen liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon, jos sen vesihuolto on järjestetty asianmukaisesti ennen kuin kunta on päättänyt laitoksen toiminta-alueesta. Taajaman ulkopuolella kiinteistö voidaan jättää liittämättä laitoksen viemäriin myös, jos kiinteistöllä on vain kuivakäymälä. Tarkoituksena on, että laitos varmistaisi kiinteistöjen omistajien tarpeen ja halukkuuden vesihuoltoverkostoon liittymiseen ennen verkostojen rakentamista.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Antti Belinskij, maa- ja metsätalousministeriö,
p. 0295 16 2156, s-posti: [email protected]
hallitussihteeri Erja Werdi, ympäristöministeriö, p.029 250 312, s-posti: [email protected]
tiukka.
Maakunta pelkää kaupungintalon jäykkyyttä.
Pelätköön ei haittaa. Asuntomessualueen tontit on jäämässä käsiin joka on katastrofaalista kaupungin päättäjille. Siitä ilosta miten sivukyliä on vuosia sorsittu, saa kaupinki maksaa ylisuuren hinnan tonttien myymättömyydellä.
Kovasti on hehkutettu tonttien perään kyselijöistä mutta niitä omalla rahalla rakentajia ei nyt vaan ole ja . Jos SUURIvuosi 2016 tuo kaupungille jotain tullessaan on se katkeraa pettymystä.
Näytti olevan enemmän kysyntää Asuntomessuille kuin oli tontteja tarjolla. Ei tosin paljoa, mutta kumminkin. Eli arviosi osui väärään. Osa tietysti talovalmistajia, joten nämä kohteet tulevat vielä myyntiin.
Asuntomessut on kokonaisuudessaan hyvä asia. Toivottavasti asiat sujuvat hyvin. Toivottavasti myös muu rakentaminen ja kaavoitus sujuu jatkossa mallikkaasti. Olen ymmärtänyt, että Bullerintielle on tulossa jossain vaiheessa parisenkymmentä tonttia. Aikataulusta ei ole tietoa..
Kaavoittajat olivat Helsingin Rööperistä-----Punavuoresta.
Ymmärtävätkö maaseutukaupunkia ?
Yritetty ostaa tonttia alakylältä, mutta sanoovat ettei vesijohtoa eikä viemäriä saa itkemälläkään. Kaupungilla on niin kiirus messualueen ja Kärjen kans, ettei
joura köyhiä palavelemaan.Kaupunki ihan vieres kaupat ja työpaikat.
Mutta tartee teherä tölli ahonkylään, ettei kaavoitusjohtaja pääse toppaamaan
uusien veron maksajien tuloa kaupunkiin.
tantta pian vaihtuu.
Ei tule ikävä.
Tiktatuuri jatkuu?
Riippuu lautakunnasta.