Mitä on elintasorasismi? Minusta elintasorasismin voi nähdä ilmiönä, joka tarkoitushakuisesti asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan elintason suhteen. Tasavertaisen kohtelun perusteella kahden ihmisen tulisi saavuttaa sama elintaso, kun he tekevät saman työmäärän. Tämän täsmällisessä määrittämisessä on paljon ongelmia, mutta se ei haittaa seuraavaa esimerkkiä...
Otetaan esimerkiksi yksi mahdollinen mittarin elintasolle, mikä ei tietenkään kerro koko totuutta.
Kuinka paljon ihmisen tarvitsee tehdä töitä, että pystyy ostamaan yhden 50 euron Nokian kännykän? Tätä voi pitää indikaattorina kansainvälisestä ostovoimasta, koska kännyköiden hinta vaihtelee vain vähän maailmanlaajuisesti.
- Hyvin palkatun työntekijän tarvitsee tehdä mahdollisesti vaativaa ajatustyötä noin 2 tuntia (25e/h)
- Alipalkattu Mäkkärin työntekijä pyörittelee hampurilaisia noin 2 päivää (7e/h)
- Sossun asiakkaan tarvitsee täyttää muutama paperi ja käydä sosussa, aikaa ehkä 1 päivä (mäkkäriin suhteutettu palkka 14e/h)
- Hätää kärsivä romanialainen kerjäläinen istuu kuppi kädessä noin 5 päivää (10e/päivä)
- Ahkeran kiinalaisen tehdastyöläinen tekee tarkkuutta vaativaa käsityötä noin 15-30 päivää (60-100 eur/kk)
Kuka tämän perusteella mielestänne on heistä eniten sorrettu ja väärinkäytetty ihminen? Kuka heistä on eniten elintasorasisti?
Kuinka tilanne muuttuu, jos kännykän sijasta elintason mittariksi otetaan syömiseen tai asumiseen tarvittava työmäärä? Elintasojen ero pienenee, mutta kääntyykö se päälaelleen?
Mitä te pidätte hyvänä mittarina hyvästä elintasosta?
Otetaan esimerkiksi yksi mahdollinen mittarin elintasolle, mikä ei tietenkään kerro koko totuutta.
Kuinka paljon ihmisen tarvitsee tehdä töitä, että pystyy ostamaan yhden 50 euron Nokian kännykän? Tätä voi pitää indikaattorina kansainvälisestä ostovoimasta, koska kännyköiden hinta vaihtelee vain vähän maailmanlaajuisesti.
- Hyvin palkatun työntekijän tarvitsee tehdä mahdollisesti vaativaa ajatustyötä noin 2 tuntia (25e/h)
- Alipalkattu Mäkkärin työntekijä pyörittelee hampurilaisia noin 2 päivää (7e/h)
- Sossun asiakkaan tarvitsee täyttää muutama paperi ja käydä sosussa, aikaa ehkä 1 päivä (mäkkäriin suhteutettu palkka 14e/h)
- Hätää kärsivä romanialainen kerjäläinen istuu kuppi kädessä noin 5 päivää (10e/päivä)
- Ahkeran kiinalaisen tehdastyöläinen tekee tarkkuutta vaativaa käsityötä noin 15-30 päivää (60-100 eur/kk)
Kuka tämän perusteella mielestänne on heistä eniten sorrettu ja väärinkäytetty ihminen? Kuka heistä on eniten elintasorasisti?
Kuinka tilanne muuttuu, jos kännykän sijasta elintason mittariksi otetaan syömiseen tai asumiseen tarvittava työmäärä? Elintasojen ero pienenee, mutta kääntyykö se päälaelleen?
Mitä te pidätte hyvänä mittarina hyvästä elintasosta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
on ammatinvalintakysymys.
"- Hätää kärsivä romanialainen kerjäläinen istuu kuppi kädessä noin 5 päivää (10e/päivä)"
Oikaisu: Ammattikerjäläisellä on takana vahva ammattiliitto, joka avustaa kerjäläistä mm. varkauksilla ansaituilla tuloilla, joten puheet 10 euron tuloista voidaan unohtaa.
Elintasorasismia on riistää tavallista työtätekevää veronmaksajaa sallimalla yhteiskunnan elättien maahantuonti.
""- Hätää kärsivä romanialainen kerjäläinen istuu kuppi kädessä noin 5 päivää (10e/päivä)"
Oikaisu: Ammattikerjäläisellä on takana vahva ammattiliitto, joka avustaa kerjäläistä mm. varkauksilla ansaituilla tuloilla, joten puheet 10 euron tuloista voidaan unohtaa. "
Ei sillä ole merkitystä tämän vertailun kannalta, 10eur päivä on kuitenkin suurempi kuin kiinalaisen tehdastyöläisen.
Hyvin menestyvän talousrikollisen kuukausiansio voi olla 1 000 000 eur/vuosi, eli vajaat 100 000 eur/kk. Talousrikollisen tarvitsee siis tehdä vaativaa ajatustyötä keskimäärin noin 5 minuuttia.
Perus kännykkävaras joutuu kyttäämään huomattavasti enemmän. Jos saa saaliiksi 1-3 kännykkää päivässä, niin tuostahan tulee noin 4 tuntia työaikaa per kännykkä.
Pelkän tuloslaskennan perusteella rikos siis kannattaa. Perus kännykkärosvon tulot voisivat hyvinkin olla perus toimistotyöläisen luokkaa.
"Elintasorasismia on riistää tavallista työtätekevää veronmaksajaa sallimalla yhteiskunnan elättien maahantuonti."
En minäkään hyväksy tarkoitushakuista elämistä yhteiskunnan varojen voimin. Pakolaisasioissa kuitenkin joudutaan muistamaan myös ihmisarvot ja minusta on ihan hyvä käyttää osa yhteiskunnan tuotosta globaaliin maailman parantamiseen.
Väärinkäytöksiä tulee aina, mutta niitä voidaan vähentää kehittämällä järjestelmää oikeasti ja näin avusta saadaan suurempi todellinen hyöty.
Kuitenkin edelleen suomalaisen mäkkärin työntekijän elämä on huomattavasti helpompaa kuin kiinalaisen tehdastyöntekijän.
Mikseivät romanit mene Kiinaan kerjäämään?
"Pakolaisasioissa kuitenkin joudutaan muistamaan myös ihmisarvot ja minusta on ihan hyvä käyttää osa yhteiskunnan tuotosta globaaliin maailman parantamiseen. "
Samalla unohdetaan apua tarvitsevat oman maan kansalaiset, mutta onhan se hienon "globaalimpaa" huolehtia vinkuintialaisesta mummosta kuin tuupovaaralaisesta.
Globaalit maailmanparantajat saavat puolestani luopua vaikka kokonaan maallisesta mammonasta, mutta on lähinnä röyhkeää vaatia uhrauksia kaikilta muiltakin. Julkista ja yksityistä avustustoimintaa on jo nyt enemmän kuin riittävästi sen hyötyyn verrattuna.
"Kuitenkin edelleen suomalaisen mäkkärin työntekijän elämä on huomattavasti helpompaa kuin kiinalaisen tehdastyöntekijän."
Näin on vielä ainakin toistaiseksi. Kiina on kehitysmaa, mutta sen talouskasvu on maailman nopeimpia ja elintaso on nousussa.
Romanit eivät mene Kiinaan, koska tulisivat käännytetyiksi jo raja-asemalla.
""Pakolaisasioissa kuitenkin joudutaan muistamaan myös ihmisarvot ja minusta on ihan hyvä käyttää osa yhteiskunnan tuotosta globaaliin maailman parantamiseen. "
Samalla unohdetaan apua tarvitsevat oman maan kansalaiset, mutta onhan se hienon "globaalimpaa" huolehtia vinkuintialaisesta mummosta kuin tuupovaaralaisesta. "
Ja heti alkaa hyysärileimasin heilua, kun erehtyykin mainitseman ihmisarvot tai globaali kehitys.
Koska meillä on myös ylimääräistä resurssia, niin miksipäs sitä ei käytettäisi jonkin toisen maan olojen parantamiseen? Vaikka sijoittaisi uuteen tehtaaseen Kiinaan? Eikös sekin ole globaalia kehitystä?
""Kuitenkin edelleen suomalaisen mäkkärin työntekijän elämä on huomattavasti helpompaa kuin kiinalaisen tehdastyöntekijän."
Näin on vielä ainakin toistaiseksi. Kiina on kehitysmaa, mutta sen talouskasvu on maailman nopeimpia ja elintaso on nousussa. "
Onko koskaan tullut mieleen, että globaalilla kehityksellä voidaan myös tarkoittaa ihmisten olojen todellista kehittymistä, kuten Kiinassa?
Ihmisoikeusjärjestöt tekevät paljon työtä myös Kiinan työläisväestön olojen parantamiseksi. Nykyisin jopa 40 tunnin työviikot alkavat yleistyä ja työoloja rukataan inhimillisemmiksi. Lapsityön määrä on vähentynyt vuosien saatossa. Ilman tätä humanitääristä kehitystä riistofirmat repisivät viimeisetkin nahat kiinalaislasten käsistä.
Teollistumisen edellytykset ovat riittävä turvallisuus, koulutus ja ihmisten hyvinvointi.
Kuten sodassa, avustustyössäkin tulee myös "tappioita". Nämä tappiot ovat juuri niitä vapaamatkustajia ja toisia hyväksikäyttäviä loisia, mistä nyt kovasti huudetaan. Kuitenkin menetelmät avun antamiseksi kehittyvät ja myös Afrikan maissa on saatu positiivista kehitystä aikaiseksi.
Kiinan lisäksi GDP:n mukaan nopeimmin kasvavien maiden joukossa on monta maata Afrikasta. Myös sellaisia, joissa kehitysapu on vieraillut...
"Koska meillä on myös ylimääräistä resurssia, niin miksipäs sitä ei käytettäisi jonkin toisen maan olojen parantamiseen? Vaikka sijoittaisi uuteen tehtaaseen Kiinaan? Eikös sekin ole globaalia kehitystä?"
Tuossa suhteessa Suomi on tehnyt jo oman osansa maailmanparannuksessa, onhan Kiinaan siirtynyt maastamme tuhansia teollisuustyöpaikkoja ja ulkoistaminen vain kiihtyy. Sen sijaan Kiina ei ole tehnyt maahamme lupaamiaan investointeja ja tilauksia.
"Tuossa suhteessa Suomi on tehnyt jo oman osansa maailmanparannuksessa, onhan Kiinaan siirtynyt maastamme tuhansia teollisuustyöpaikkoja ja ulkoistaminen vain kiihtyy. Sen sijaan Kiina ei ole tehnyt maahamme lupaamiaan investointeja ja tilauksia."
Mielenkiintoista onkin, kuinka tällaisia asioita velvoitetaan maiden välille? Riittävän suuri valtio voi tehdä lähes mitä tahansa, joutumatta edesvastuuseen. Ja kenen vastuulla edes ovat välilliset ongelmat tai petokset.
Markkinatalous on vielä liian nuori käsitelläkseen täydellisesti tällaisia konflikteja.
voisivat olla sinun tapauksessa ihan paikallaan. Sen verran tuntuu olevan nuo käsitteet ja ajatus levällään. Paperit sisään nyt vikkelästi. Vähän sama kuin kysyisi: onko linja-auto parempi kuin ferrari?
Elintasasomittari :
- kun minä menen ostamaan kännykän, niin maksan sen omilla rahoillani
- kun somali tarvitsee kännykän, niin sossu hoitaa sen hänelle ( ei siis tarvi tehdä muuta kuin pyytää ). tämä on se elintasomittari Suomessa