Apua uskovalle

jos uskoo maailmankaikkeuden luoneeseen itsensä siittäjään, joka nousi kuolleista ja teki silmänkääntötemppuja, koska niin väitetään jossakin hötössä lammaspaimenten satukirjassa. Ja että siihen saa mystisen yhteyden vampyrismilla ja kannibalismilla. Esimerkkejä riittäisi vaikka kuinka.

Mutta hienoa, että sinulla on kavereita näkemyseroista huolimatta. Itse tunnen monia jumalaan uskovia, joiden kanssa tulen ihan hyvin. Uskonasioista ei paljon keskustella.

Suomessa on ollut tapana pitää uskonasiat omana tietonaan jos ei halua tehdä kavereitaan vaivautuneiksi.
Uskonnosta kannattaa vain puhua sellaisten kanssa jotka ovat asiasta ihan samaa mieltä, eli jossain helluntailaisten tai Jehovantodistajien pippaloissa.

En tietenkään voi asiasta mitään tietää, mutta vastaan ikäänkuin kyse olisi oman lapseni ystävästä.

En pitäisi lasta (olet kai vielä lapsi?) mitenkään huonompana sen takia koska hän uskoo, mutta valitettavasti minun saattaisi olla vaikea ottaa joitain hänen ajatuksiaan vakavasti, mikäli ne tuntuisivat kumpuavan perusteettomista uskomuksista. Tuo nyt on hiukan ristiriitaista, mutta niin se vain menee.

Ole oma itsesi, mutta mikäli ystävien vanhempien arvostus on sinulle tärkeää, pyri välttämään raamattuun pohjautuvien mielipiteiden esittämistä, mikäli mikään muu kuin raamattu ei tue ajettelutapaasi. Jos esimerkiksi keskustelette vaikkapa seurustelusta, ja sanot että raamatun mukaan miehen ja naisen kuuluu olla ikuisesti naimisissa, koska he ovat jumalan edessä niin luvanneet, pudottaa varmasti pisteesi lähelle nollaa. Tarkkaile siten ajatuksiasi, että huomaat mihin löydät muitakin perusteluita kuin uskonnolliset ja esittele niitä.

Rauhaa ja muista, että epävarmuus kuuluu teini-ikään ja menee ohi.

Ei kai tässä auta olla kuin rehellinen. Aikojen läpi jumal-uskot ovat toimineet eräänlaisena kulttuurillisena "liimana" joka on sitonut ihmisryhmät yhteen. Ihmiset eivät välttämättä ole ottaneet uskontojaan mitenkään hirvittävän vakavasti, kunhan tavan vuoksi käyvät kirkossa jne. Nyt ajat ovat muuttuneet, tiede on edennyt hurjia askeleita ja kirkon sisäinen toiminta mennyt vain hämärämpään suuntaan koska se ei pysty vastaamaan ajan haasteisiin.

Keskilinjalla seisovat ihmiset ovat alkaneet erota kirkosta ihan vain sen vuoksi että se maksaa eivätkä halua tukea kyseistä vanhakantaista laitosta. Mutta mukana voi olla myös elementtejä siitä että etenkin tieteiden alalla kirkko esittää täysin järjenvastaisen vastustuksen. Uskonnollinen vakaumuksesi voidaan tulkita esim. tieteiden vastustamiseksi jolloin voidaan suoraan ajatella että kontaktipintasi todellisuuteen on hämärtynyt. Jos et ole kosketuksissa todellisuuteen niin miten sinut muka voitaisiin ottaa vakavasti?

Sinun täytyy tässä nyt asettua katsomaan tilannetta toisten näkökulmasta. Esim. minä pidät odinismia, siis uskoa Odiniin, Thoriin ja Valhallaan? Minä luulisin että taikauskona. Entäs Ukkoon, Tapioon ja Väinämöiseen? Taikauskoa luultavasti sekin myös sinun mielestäsi. Mutta koita nyt hyvä ihminen tajuta että noihin jumaliin uskoi valtaosa pohjoismaiden väestöä vielä erinäisiä satoja vuosia takaperin. Ystäväsi katsovat sinua samaan tapaan kuin sinä katsot jotakuta joka uskoo Thoriin. Perustelut molemmille uskoille ovat täsmälleen yhtä vahvat joten heillä on täysi oikeus tehdä niin.

Raamatussa Jumala luo maailman tyhjästä täysin luonnonlakien vastaisesti. Jokin mikä on luonnonlakien vastaista on taikuutta. Jos uskot taikuuteen olet silloin taikauskoinen. Raamattu on väärällään samanlaista meininkiä, vetten jakautumista, veden ilmestymistä ja katoamista (nooan tulva), vetten päällä kävelyä, veden muuttumista viiniksi, ruoan ilmestymistä tyhjästä, sairaiden ihmeparantumisia jne...

Jos tämä asia häiritsee sinua niin kehoitan sinua keskustelemaan asiasta joko kavereidesi tai heidän vanhempiensa kanssa. Eikö sinua kiinnosta tietää miksi he eivät usko? Ja jos heidän perustelunsa ovat aivan väärät niin eikö sinun lähimmäisenrakkaana kristittynä kuuluisi yrittää käännyttää heitä ja siten pelastaa heidät kadotukselta ja ikuiselta tulelta? Suosittelen kuitenkin että ensin kuuntelet heidän perustelunsa ja vasta sitten alat kumoamaan niitä koska muuten sinua todellakin pidentään hihhulina.

Tarinasi kertoo, että uskonnottomille kavereillesi juuri usko on ongelma, koska et ajattele täysin samansuuntaisesti kuin he. Usko ei sovi heidän ajattelutapaansa, jolloin heidän todellisuuskäsityksessään kaikki muu on väärää tai "taikaa". Uskonnollinen usko ei tee kenestäkään toista typerämpää ja ole osoitus ajattelukyvyttömyydestä. Itse uskovana en pidä itseäni tyhmänä, vaikka uskonkin. Kristillinen uskoni ja vakaumukseni on minulle myös hyvin älyllinen ja järjen asia, ei mikään satuun perustuvaa tai ole jotain sokeaa luottamusta. Kaikkea muuta.

Kyse on minusta ajatteluerosta ja siitä, miten maailman ja todellisuuden ymmärtää. Sitä ei ole yhtä tapaa tehdä. Ole reippaasti oma itsesi ja ylpeä siitä. Sinun ei tarvitse olla muunlainen tai ajatella asioista välttämättä samalla tavalla kuin kaverisi. Suvaitsevaisuus on toisenlaisten ajattelutapojen sietämistä ja niiden olemassaolon hyväksymistä, mutta siinä ei tarvitse ajatella samalla tavalla. Voi olla, että se, että sinä uskot, on kavereillesi jossain määrin pelottava asia. Siis ehkä, tai ehkä ei. Monella tavalla kaverisi ovat kasvamassa "isommiksi" ja ajattelutapa kehittyy sen myötä. Esim. vuoden kuluttua tilanne on jo toisenlainen, huomaamatta.

Mutta jos rohkeutta on, niin joskus kannattaa pohtia kaveripiirissä myös erilaisia tapoja ajatella, uskoa tai olla uskomatta. Tuputtamista ei tarvitse tehdä toisilleen, vaan asioista selvän ottaminen on tervettä uteliaisuutta. Tietämättömyys luo usein vääriä asenteita ja johtaa tyhmiin letkautuksiin, niin siinä on hyvä tuntea toisen ihmisen ajattelutapaa ja uskoa, tai sen puutetta.

Sinä ajattelet ja uskot tavallasi. Se on sinun asiasi ja valintasi, ja pysy siinä. Anna kavereittesi olla uskomatta, ja saavat he kyllä antaa sinun uskoa. Tämä on varmasti kasvuprosessi ja matka jokaiselle teistä! Kannustusta ja Jumalan siunausta minun taholtani (jos menee siis oikeaan osoitteeseen!).

Melko varmasti he pitävät sinua taikauskoisena ja niin pidän minäkin. Syy siihen on yksinkertaisesti se, että sinä olet taikauskoinen. Luultavasti kaveriesi vanhemmat eivät kuitenkaan sinua siitä syytä. He varmaan ymmärtävät, että sinut on vauvasta asti hypnotisoitu uskomaan taivaalla asuvaan taikaukkoon.

Ota nyt järki käteen ja katsele uskoasi ja mieti mikä siitä tekee muun kuin taikauskon.

Mutta toisaalta en usko että kaverisi sinua ryhtyvät hyljeksimään. Itselläni oli sinänsä hiukan samankaltainen tilanne, että nuoruuteni kaveripiirissä oli yksi uskonnollinen henkilö. Emme me muut häntä siitä moittineet. Joskus toki hiukan naureskelimme ja piikittelimme. Edelleen olen kuitenkin hänen hyvä ystävänsä, ja hän on edelleen uskossa. Voin sanoa, että minun ateistivanhempiani ei kavereideni uskonnolliset suuntautumiset kiinnostaneet. Luultavasti olet vain hiukka epävarma uskostasi ja muutenkin.

Kirjoittelen nyt tässä siis perususkovalle jonka oletan sinun olevan koska oleilet uskonnottomien kanssa. Mikäli olet hihhuli niin tämäkin aika meni minulta hukkaan.

pitävät meitä uskovaisia täysin tärähtäneinä ja mileisairaina. Kerrot, että kaikki näyttävät pitävän sinusta. kuitenkin annat ymmärtää, ettei sinua oteta vakavasti. Siis kunnioittavatko he ja pitävätkö he sittenkään sinua tasavertaisena ystävänä niin kuin oletat?

Älä luovu uskosta näiden "kavereiden" vuoski. mieluummin etsi uskovien seuraa ja jätä heidät, elleivät he muuta suhtautumistansa sinuun!

Olen viimepäivinä puhunut näistä asioista paljon vanhempieni kanssa koska ne ovat alkaneet minua häiritsemään. Ja selvisi että isäni ei usko Jumalaan, eikä ole uskonut koko minun elämäni aikana! Vanhemmillani on ollut paljon keskustelua, miten minun veljeni ja minut kasvatetaan uskonnon suhteen, mutta äitini suku on vahvasti uskonnollisia ja he olisivat surreet todella paljon jos meistä olisi tullut Ateisteja. Veljeni ei myöskään usko! Hän asuu jo pois kotoa Helsingissä ja opiskelee oikiksessa ja sanoi ettei ole uskonut enää vuosiin, kun soitin hänelle.

Tuntuu epäreilulta, että minulle ei ole kerrottu! En tiedä mitä pitäisi ajatella. Olen kuitenkin jo kohta 15! ja olisi minulle pitänyt kertoa aikaisemmin. Nyt kun mietin niin isäni ei kyllä ole ikinä sanonut oikein mitään kun olemme puhuneet Jumalasta. Tuntuu että vanhempanikin ovat pitäneet minua jotenkin tyhmänä kun minulle ei ole voinut kertoa.

""Pitävätkö he minua taikauskoisena, koska uskon Jumalaan""
Höynähtäneenä pipipäänä ne sua pitävät. Eivät vain halua loukata sinua.

Miksi muuten uskot satuihin ja höpötyksiin?

taatusti pitävät sinua tyhmempänä, et kuvittele, jeesus kertoi tämän minulle.