http://yle.fi/alueet/lappi/2010/05/pokka_uusi_vesilaki_ei_tuo_vuotosta_1696665.html
Tiukka tulkinta tulvasuojelusta ja ehkä altaita sitten tarvitaankin.
Pelkosenniemi ja Savukoski saisivat kestävän kunnanveropohjan pysyvästi kuntoon, kun vaatisivat Vuotoksen altaan padon sähköntuotannon itselleen ja antaisivat sähköyhtiöiden hyötyä vedestä alavirran laitoksillaan vastineeksi Vuotoksen rakentamisesta.
Mutta on helpompaa olla almujen varassa, kuin suunnitella kunnantaloutta kestävälle pohjalle.
Kollajan allas on puoliksi tulvasäännöstelyä ja puoliksi vesivoimaa.
Kollajankin patoaltaan voimalaitoksen energian tuotannon omistaminen loisi osallistuville kunnille kestävän veropohjan ja silti alavirran vesivoimalat voisivat vesivoimastaan saamaansa hyötyä vastaan kustantaa altaan.
Muttta älkää missään nimessä ajatelko tälläistä vaihtoehtoa kuntatalouden kuntoonlaittamiseksi pysyvästi.
Mutta kuntien ei kannata edes miettiä tälläistä, koska perisuomalaiseen tapaan nälkää on helpompi nähdä ja kurjuutta hauskempi katsella upeissa luonnonmaisemissa.
Kuinkahan monta kalaporrasta noihinkin jokiin pitäisi vielä rakennuttaa lisää, jotta vaelluskalakannat elpyisivät..??
No, ei kannata edes ajatella, kun se on niin hankalaa ja kallista.
Tiukka tulkinta tulvasuojelusta ja ehkä altaita sitten tarvitaankin.
Pelkosenniemi ja Savukoski saisivat kestävän kunnanveropohjan pysyvästi kuntoon, kun vaatisivat Vuotoksen altaan padon sähköntuotannon itselleen ja antaisivat sähköyhtiöiden hyötyä vedestä alavirran laitoksillaan vastineeksi Vuotoksen rakentamisesta.
Mutta on helpompaa olla almujen varassa, kuin suunnitella kunnantaloutta kestävälle pohjalle.
Kollajan allas on puoliksi tulvasäännöstelyä ja puoliksi vesivoimaa.
Kollajankin patoaltaan voimalaitoksen energian tuotannon omistaminen loisi osallistuville kunnille kestävän veropohjan ja silti alavirran vesivoimalat voisivat vesivoimastaan saamaansa hyötyä vastaan kustantaa altaan.
Muttta älkää missään nimessä ajatelko tälläistä vaihtoehtoa kuntatalouden kuntoonlaittamiseksi pysyvästi.
Mutta kuntien ei kannata edes miettiä tälläistä, koska perisuomalaiseen tapaan nälkää on helpompi nähdä ja kurjuutta hauskempi katsella upeissa luonnonmaisemissa.
Kuinkahan monta kalaporrasta noihinkin jokiin pitäisi vielä rakennuttaa lisää, jotta vaelluskalakannat elpyisivät..??
No, ei kannata edes ajatella, kun se on niin hankalaa ja kallista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
> http://yle.fi/alueet/lappi/2010/05/pokka_uusi_vesilaki_ei_tuo_vuotosta_1696665.html
>
> Tiukka tulkinta tulvasuojelusta ja ehkä altaita sitten tarvitaankin.
Jos oppisit joskus lukemaan, niin huomaisivat varmaan, että tulvadirektiivissä lukee 1) tulvasuojelun nojalla ei saa tuhota luonnonsuojelualueita ja yhteisön tavoitteena on korkea luonnonsuojelun politiikka 2) tulvasuojelussa pitää hyödyntää luonnon soita vedenpidättämisalueina (näitähän muun muassa kuopattu Vuotoksen tekoallas olisi tuhonnut) 3) direktiivi ei edes koske harvaan asuttuja alueita eli käytännössä koko Lappi on harvaanasuttu alue.
Mikäli tulvat "huolestuttavat", niin esimerkiksi Kemijoen vesistössä tehokkaampi tulvatorjuntaa on sekitukasvuisia ojitussoita ennallistetaan. Näin vettä saadaan varastoitua moninkertainen määrä vuotoksiin verrattuna. Mikäli tämä ei riitä, niin seuraavaksi voidaan vaikka ennallistaa Lokan tekoaltaan alle jäänyt Luiro joki ja sen yläjuoksu, mutta jättää säännöstelyrakenteet tulvatorjunnan tarpeita varten eli sitä viikko tai kahta varten mitä niillä on käyttöä mahdollisesti kerran tai pari vuosisadassa. Luonnollisesti myös Kitisen yläjuoksu kannattaa ennallistaa samalla tavalla ja Porttipahdan tekoallas purkaa. Em. keinoilla tulvavesiä saadaan varastoitua moninkymmenkertainen määrä Vuotokseen verrattuna eikä Vuotoksen aluetta ja Yli-Kemijokea tarvi edes tuhota.
> Pelkosenniemi ja Savukoski saisivat kestävän kunnanveropohjan pysyvästi kuntoon, kun vaatisivat
> Vuotoksen altaan padon sähköntuotannon itselleen ja antaisivat sähköyhtiöiden hyötyä
> vedestä alavirran laitoksillaan vastineeksi Vuotoksen rakentamisesta.
Itse tekoaltaasta ei maksettaisi euroakaan kiinteistöveroa. Itse Vuotoksen tekoaltaan voimalasta kiinteistöveroa olisi maksettu noin parisataatuhatta euroa vuodessa. Vastapainoksi esimerkiksi Pelkosenniemeltä olisi kadonnut satoja työpaikkoja muun muassa matkailun parista ja moninkertainen määrä samalla muita verotuloja. Tämäkö olisi sitä kuntatalouden pysyvästi kuntoon laittoa? Eikö tuollainen olisi hölmöläisten puuhastelua?
Mitä kummaa olet napsinut kun isket mielikuvituksellista tarinaa siitä, että Kemijoki Oy lahjoittaisi Yli-Kemijoen ja Vuotoksen alueen alueen kunnille, jotta ne voisivat rakentaa sinne voimalan ja pitää tuotot itsellään vastineeksi sille, että tekoaltaan vesi valahtaisi Kemijokea alas alapuolisiin voimaloihin? Tekoaltaan vesistä saisi energiaa vain 80 gigawattituntia vuodessa kun ne valuisivat alapuolisten voimaloiden läpi eli noin 3 miljoonaa euroa rahaa tuotantokulut pois vähennettynä ja 200 GWh tuotosta eli se Yli-Kemijoen patoamisen sähköntuotto jäisi Pelkosenniemen kuntaan? Kaikkea paskaa sitä joku kehtaa edes kirjoittaa. Ei edes Kemijoki Oy ole kehdannut puhua tuollaista roskaa ja lupailla mitään voimaloita alueen kunnille.
> Kollajan allas on puoliksi tulvasäännöstelyä ja puoliksi vesivoimaa.
> Kollajankin patoaltaan voimalaitoksen energian tuotannon omistaminen loisi osallistuville
> kunnille kestävän veropohjan ja silti alavirran vesivoimalat voisivat vesivoimastaan saamaansa hyötyä
> vastaan kustantaa altaan.
Iijoen varressa Pudasjärvellä ei ole mitään tulvaongelmaa. Tämä selviää PVO:n kyselystä alueen rannanomistajille. Kyselyn mukaan 80 prosenttia alueen asukkaista oli sitä mieltä, että tulvista ei ole mitään haittaa ja tulvat ovat tärkeä osa joen luonnollista toimintaa. Kollajan tekoallas olisi nostanut Pudasjärvellä vedenkorkeuden tulva-aikaan keskimääräistä ylemmäs ja kaikenhuipuksi em. tekoallas olisi ollut täydellinen katastrofi kesä- tai talvitulvan iskiessä.
Kollajan tekoallas Oulun kaupungin kupeessa olisi vienyt satoja työpaikkoja alueelta eikä olisi tuonut yhtään pysyvää työpaikkaa tilalle. Kiinteistöverotuloja tekoaltaan voimala olisi tuonut reilu 200.000 euroa vuodessa, mutta aiheuttanut moninkertaiset verotulojen menetykset muuta kautta.
Iijoen alajuoksusta 50 km on pilattu viidellä PVO:n vesivoimalalla. Em. voimaloiden maksamiin Yli-Iille ja Iille maksamiin kiinteistöverotuloihin hankkeella ei olisi ollut mitään vaikutusta. Hanke olisi vain estänyt meneillään olevan lohen palauttamisen Iijokeen ja vienyt lohen myötä runsaasti työpaikkoja ja asukkaita jokivarresta.
> Kuinkahan monta kalaporrasta noihinkin jokiin pitäisi vielä rakennuttaa lisää, jotta vaelluskalakannat
> elpyisivät..??
> No, ei kannata edes ajatella, kun se on niin hankalaa ja kallista.
Lisää? Esimerkiksi Iijoen olemassa olevassa viidessä voimalassa ei ole vielä rakennettu ainuttakaan kalaporrasta. Viisi kalaporrasta 50 kilometrin matkalla riittää, jotta Iijoen vesistössä on taas lähemmäs tuhat kilometriä virtavesiä vapaana, jonne lohet ja muut vaelluskalat pääsevät nousemaan.
Kemijokeen pitää rakentaa vähän useampi kalaporras ennen kuin lohilla on reitti nousta Ounasjokeen lisääntymään.
Kalaportaiden hinta on muutama miljoona eli suunnilleen sama minkä joen voimalat tuottavat omistajille rahaa parissa kuukaudessa. Vaikeaa kalaportaiden rakentaminen ei ole kun muualla maailmassa tekniikka on hallittu jo 1930-luvulla. Helpompi se voimayhtiönkin on varmaan kalaporras rakentaa kuin räjäyttää nykyiset padon lohien nousureitiltä.
Sähkön siirtohinnat alas.
Vesi paras säätövoima tuulimyllyillä.
Ai niin,kepuhan on edelleen hallituksessa eli "pysyvästi"suojellut alueet onkin taas vapaata riistaa.Jos nuo altaat rakennettaisiin niin työllistettäisiin alueen molemmat kepulaiset palkansaajat,loputhan elääkin jo erilaislla tuilla!
Siirtohinnat alas.
Kansa vaatii tekoja, tai vaihtoja.