Vuoden 1918 sodalle on annettu monia nimiä kuten punakapina, luokkasota, mutta oikea nimi on varmasti Vapaussota.
Ne jotka katsovat Valkoisten jättäneen kotitilansa ja rakkaimpansa päästäkseen vain ampumaan lähes puolustus kyvyttömiä työläisiä ovat kyllä täysin väärässä.
Mutta suomen itsenäistymiselle tietä oli valmisteltu jo pitkään ja tsaarin dikratuurin vauhduttua kommunistiseen dikratuuriin leninin johdolla. Valkoiset joutuivat sotimaan bolseviikkejä ja heidän agitoimia suomalaisia kapinallisia vastaan.
Suomessa oli vuodesta 1906 lähtien tasa-arvoinen edustuksellinen demokratia Valkoinen armeija taisteli tämän kansanvallan puolesta. Mutta punaiset taisteli venäläisten rinnalla kommunistisen internationaalin laajentamiseksi. Valkoiset voitti, Suomi itsenäistyi ja kenraali Mannerheim allekirjoitti tasavaltaisen hallitus muodon. Elämme siis edelleen Valkoisessa Suomessa.
Sen sijaan punaisten johtaja otto ville kuusinen yritti vielä toistamiseen vuonna 1939 stalinin avulla kukistaa itsenäisyyttämme.
Ei liene vaikeata kuvitella millainen historia ja millaiset olot Suomessa olisivat kehittyneet jos hallitus muodon olisi vuonna 1918 ja 1939 allekirjoittanut kuusinen.
Jotkut voivat silti uskoa väinö linnan fiktioita ja puhua kansalaissodasta. Minä uskon mieluummin Mannerheimia ja käytän nimitystä VAPAUSSOTA.
Ne jotka katsovat Valkoisten jättäneen kotitilansa ja rakkaimpansa päästäkseen vain ampumaan lähes puolustus kyvyttömiä työläisiä ovat kyllä täysin väärässä.
Mutta suomen itsenäistymiselle tietä oli valmisteltu jo pitkään ja tsaarin dikratuurin vauhduttua kommunistiseen dikratuuriin leninin johdolla. Valkoiset joutuivat sotimaan bolseviikkejä ja heidän agitoimia suomalaisia kapinallisia vastaan.
Suomessa oli vuodesta 1906 lähtien tasa-arvoinen edustuksellinen demokratia Valkoinen armeija taisteli tämän kansanvallan puolesta. Mutta punaiset taisteli venäläisten rinnalla kommunistisen internationaalin laajentamiseksi. Valkoiset voitti, Suomi itsenäistyi ja kenraali Mannerheim allekirjoitti tasavaltaisen hallitus muodon. Elämme siis edelleen Valkoisessa Suomessa.
Sen sijaan punaisten johtaja otto ville kuusinen yritti vielä toistamiseen vuonna 1939 stalinin avulla kukistaa itsenäisyyttämme.
Ei liene vaikeata kuvitella millainen historia ja millaiset olot Suomessa olisivat kehittyneet jos hallitus muodon olisi vuonna 1918 ja 1939 allekirjoittanut kuusinen.
Jotkut voivat silti uskoa väinö linnan fiktioita ja puhua kansalaissodasta. Minä uskon mieluummin Mannerheimia ja käytän nimitystä VAPAUSSOTA.
Vastaukset 27
Vanhimmat
oli omituinen kekkaloitsija ja natsimielinen hölmö. Samanmieliset löytävät toisensa.
Kyllähän Marski oli jo elämänuransa tehnyt ja vanha mies, kun oli ylipäällikkö ja presidentti ja oli kokenut elämässään PALJON muutakin kuin silloin juuri alkavan natsismin, joten on todella törkeää vaittää Marsia natsimieleiseksi. Se on vain näillä stalinistien pennuilla kuin veren perintönä pitää Marskia valkoisena lahtarina ja natsina.
Mannerheim oli ehkä blondattu manne. Vapaaherra, joka kajosi vieraaseen tavaraan, vehtasi heposten kanssa, oli maankiertäjä eikä osannut juuri suomea puhua.
Ilman Mannerheimiä sinäkin pulputtaisit venäjänkieltä ja eläisit Venäjän satelliittivaltiossa nimeltään: Venäjän autoniminen tasavalta Suomi.
Mutta niin kai olisit halunnutkin. Mutta todella loistavaa, että jouduit pettymään.
kenelle kuuluu suurin kiitoksemme isänmaasta?!
Vain täysi kaltaisesi ääliö väittää tuollaista "paskaa"
Tarkoituksesi on varmasti vain provosoida, mutta kuitenkin! Mistäköhän olet ammentanut moisen natsismi väitteen??? Mies joka piti Saksalaisiakin välttämättömänä pahana!
...Venäjällä ei olisikaan tapahtunut vallankumousta. Olisiko tsaarin armeijan upseeri Mannerheim silloin lähtenyt Suomeen käymään vapaussotaa?
... historia ja yhteiskunta (sekä elämä yleensä) olisi suuri laboratorio! Silloin voisimme kokeilla monilla vaihtoehdoilla ja valita niistä mukavimman. Vaan kun ei! Kävi niin, että Venäjällä tehtiin vallankumous ja Mannerheimin johtamat valkoiset voittivat Suomessa...
Kyllä siitä kommareitten vallakumouksesta oli sitten jotain hyötyäkin tuli kiire irtautua neuvostoliitosta.
Niinpä niin, ketähän sinun on itsenäisyydestä kiittäminen?
Kyllä tuo Väinö Linnan kirja perustuu tosi tapahtumiin...
..kaikilla on omat uskomuksemme. Jotkut uskovat joulupukkiin, jotkut jopa ufoihin. Sa(ar)namies uskoo siis Mannerheimiin. Historiallinen tosiasia Mannerheimista on kuitenkin se, että hän Suomeen tullessaan oli työtön tsaarin armeijan kenraali joka ilman vallankumouksen syttymistä venäjällä olisi ollut yksi innokkaimmista Suomen itsenäisyyden vastustajista. Kuvaavaa Mannerheimin luonteelle on kuvaus hänen omista muistelmistaan. Eräässä luvussa Mannerheim kuvailee matkaansa Pietarista Suomeen. Kuvauksessaan hän on pöyristynyt. Ei niinkään vallankumouksen vallassa olevasta sekasortoisesta suurkaupungista vaan siitä, että joutuu kantamaan itse matkalaukkunsa Suomen asemalle. Ilman sotilaspalvelijaa. Mahtoi olla todella harmillista.
Mannerheim otti siis paikkansa valkoisen armeijan johdossa ja sai samalla useita muitakin tsaarin upseereita mukaansa. Mannerheim sotilaskomentajana tiesi mitä punaisen kapinan kukistamiseen vaadittiin. Hänellä oli tukialueenaan koko pohjoinen Suomi johon hän vapaaehtoisen värväyksen epäonnistuttua onnistui saamaan aikaan ensimmäisen asevelvollisuuslain jolla sai miehiä tarpeeksi armeijaansa. Mannerheim tiesi myös, että ilman ulkovallan (Saksan) apua sodan voittaminen voisi olla vaakalaudalla. Hän oli enemmän kuin tyytyväinen massiiviseen aseapuun jota hän sieltä suunnasta sai. Vähemmän tyytyväinen hän sen sijaan oli Saksalaisten apuun varsinaisessa sodankäynnissä mutta vanhana sotilaan tiesi sen, että punaisten selustaan maihinnouseva Saksan itämeren divisioona takaa valkoisen osapuolen voiton.
Eräs päiväkäsky jossa Mannerheim määrittelee erittäin epäselvästi antautuneiden oikeudet (antoi kenttäupseereille vallan päättää) aikaansai tilanteen jossa antautuneet punaiset miltei säännönmukaisesti teloitettiin. Vasta kansalaissodan ratkettua valkoisten aseille suosiolliseksi Mannerheim puuttui pontevammin antautuneiden kohtaloon mutta se oli tuhansille henkensä menettäneille teloitetuille jo liian myöhäistä.
Mitä tulee tähän sa(ar)namiehen lausahdukseen >>Ei liene vaikeata kuvitella millainen historia ja millaiset olot Suomessa olisivat kehittyneet jos hallitus muodon olisi vuonna 1918 ja 1939 allekirjoittanut kuusinen.>> Kansanvaltuuskunnan puheenjohtajana toimi kapinan alettua 28.1.1918 Manner. Hänestä tuli kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja ja 10.4. sotilasdiktaattori ja punakaartin ylipäällikkö. Sodan loppuvaiheessa hän pakeni Venäjälle, jossa hän sittemmin vaikutti ollen mukana muun muassa SKP:n ja Kominternin toiminnassa. Kuusinen oli kansanvaltuuskunnan jäsen. Mitä olisi tapahtunut jos punaiset olisivat voittaneet? kansanvaltuuskunnan tavoitteena oli itsenäinen Suomi. Ei siis Venäjään sidottu. Kuinka itsenäisyys olisi onnistunut on vain pelkkien spekulaatioiden varassa ja niille spekulaatioille voi antaa se arvo joka annetaan todistamattomille väitteille.
Historia on tapahtunutta tosiasiaa. Ei uskomista.
Siihen joulupukkiin, mutta minä tiedän että sodan oikea nimi on Vapaussota
En ymmärrä, miksi tästä edelleen jaksetaan taittaa peistä.
Eri nimiä voidaan loputtomiin perustella samoilla vanhoilla perusteilla. Vaikka mielestäni olisi järkevintä pysyä yhdessä yhteisessä nimessä (sisällissota), hyväksyn joustavan käytön. Tarkoitan sitä, että käytetään eri nimiä eri yhteydessä.
Puhutaan vaan valkoupseereista vapaussodassa, entä sitten. Käytetään sodasta nimeä vapaussota, jos halutaan kertoa punakaartilaisista "vapauttamassa Suomea porvarien ikeestä". Kirjoitetaan veljessota, jos halutaan korostaa sodan hirveyttä. Sanotaan vaikka punakapina, jos vähätellään sodan laajuutta...
Mutta pidetään ne henkilökohtaisuudet erossa, eikä yritetä toisia pilkkaamalla ohjata keskustelua harhapoluille.
ylläoleva aloitus on kopioitu. Hän liikkuu täällä lainavaloilla. Alempana oleva "hänen" kirjoituksensa "uskon Mannerheimiin" on sanasta sanaan kopioitu tämän päivän Helsingin sanomissa olleesta mielipide-artikkelista jonka oli allekirjoittanut Jyrki Uutela Helsingistä. Saahan tänne toki kirjoittaa muiden allekirjoittamaa tekstiä. Olisi vain säällistä käyttäytymistä, että sanoisi sen olevan muualta lainattua.
Vuoden 1917-1919 tapahtumilla on tietysti monta nimeä. Yksi niistä on vapaussota. Kuten kenraali Airo aikanaan totesi, sota päättyi Neuvostoliiton kanssa tehtyyn rauhansopimukseen, joka vahvisti Suomen vapautumisen Neuvostoliiton alaisuudesta.
Eivätpähän ne kommunistit mitään itsenäistä kommunistista Suomea haikailleet. Internationalisteja kaikki tyyni. Kyllä tavoitteena oli suuren, yhtenäsäisen työläisvaltion perustaminen. Oikeastaanhan vallankumouksen piti alkaa Saksasta. Leninhän melkein myöhästyi Venäjältä eli meinasi olla vallan väärässä paikassa. Suomenkin itsenäisyyden myöntäminen oli toisarvoista, kun Lenin kumppaneineen luuli, että vallankumousaalto Venäjältä leviää Saksan kautta Englantiin ja sitäkautta Pohjoismaat tulevat yhteiseen työläisvaltioon joka tapauksessa mukaan.
Mannerheim ei kovin monia venäläiskenraaleja Suomeen värvännyt. Eikä se asepalvelulakikaan ollut aivan hänen keksintöjään. Molemmin puolin käytettiin palkka-armeijoita. Moni valkoinen torppari ja punainen työmies värvättiin armeijaan. Eipä ollut paljoa töitä tarjolla ja perhettäkin piti elättää. Punasten moraalihan alkoi horjua siinä vaiheessa, kun havaittiin, etteivät kansanvaltuuskunnan "kupongit"olletkaan todellista rahaa.
Aseelliset konfliktithän alkoivat, kun punaisille luvatun asejunan perillemeno piti turvata strategisesti keskeisiin kohteisiin.
Oikeusjärjestelmän suhteen toimittiin kömpelösti. Vallankumouksellinen toiminta laillista esivaltaa vastaan oli jo laissa rikokseksi määrätty ja laki salli ankarat tuomiot. Kuolemaan voitii tuomita myös aseellisesta ryöstöstä, joksi katsottiin myös aseen myötävaikutusella tehty omaisuuden pakko-otto, myös elintarvikkeiden, hevosten jne. Odotettiin, että oikeuslaitos ryhtyisi töihin. Se oli kuitenkin lamaantunut ja "kenttäoikeudet" alkoivat useilla alueilla tuomareiksi, kohtuuttomin seurauksin - totta mikä totta on.
Pakko-ottojakin tehtiin. Heidän asemansa oli onneton. Kun värvätyillä taistelijoilla oli jonkinlainen kokemus ja harjoitus taistelutilanteesta, pantiin pakko-otetut kävelemään avoimia peltoja ja teitä suoraan vastapuolen konekiväärien ruuaksi.
Miten olis käynyt, jos punaiset olisivat voittaneet. Kannattaako sitä kysyä, kun ympärillä on esimerkkejä, miten Venäjän alaisille valtioille kävi. Sitä suomalaiset söisivät kaalisoppaa monessa paikassa Venäjällä.
Eikä syytellä toisia.
Kuka täällä on aina rehvastellut kun on lähteet muualta.
Tuon kun tajuaisi tänne kirjoittavat punikit.
sen verran, että arska ei riko suomi24:n sääntöjä kun kutsun sinua nimelläsi sa(ar)namies:
Kukin osallistuu täällä keskusteluihin omalla vastuullaan. Minä en uhkaile ketään. Kirjoitan rakentavasti todistettua toteen näytettyä tekstiä. Jos sinua suututtaa se, että käytän sinusta nimeäsi sa(ar)namies niin se on sinun oikeutesi. Minun oikeuteni on kirjoittaa tänne loukkaamatta suomi24:n sääntöjä. Mitä tulee herrasmiesmäisyyteen ja asiallisuuteen niin se olet sinä joka täällä "veri lirisee"-uhkailuinesi olet käyttäytynyt epäasiallisesti. Lisäksi sinä plagioit suoraan sana-tarkasti toisten tekstejä ilmoittamatta siitä ja annoit ymmärtää, että pagioimasi teksti olisi omaa tuotettasi. Sitä sanotaan varkaudeksi. Summasummarum. Minä käytän sinusta nimeä sa(ar)namies koska minulla on oikeus siihen. Sinulla ei ole oikeutta kieltää sitä. Minä en väärennä kenenkään nimeä. Nikki ei ole mikään virallinen ihmistä identifioiva käsite vaan on käyttäjänsä mielikuvituksen tuote. Minä olen muokannut nimesi paremmin luennettasi kuvaavaan muotoon. Sinä voit puolestani kutsua itseäsi vaikka millä nimellä. Minä kutsun sinua silloin kun katson aiheelliseksi sa(ar)namieheksi
Vuoden 1917-1919 tapahtumilla on tietysti monta nimeä. Yksi niistä on vapaussota. Kuten kenraali Airo aikanaan totesi, sota päättyi Neuvostoliiton kanssa tehtyyn rauhansopimukseen, joka vahvisti Suomen vapautumisen Neuvostoliiton alaisuudesta.
Eivätpähän ne kommunistit mitään itsenäistä kommunistista Suomea haikailleet. Internationalisteja kaikki tyyni. Kyllä tavoitteena oli suuren, yhtenäsäisen työläisvaltion perustaminen. Oikeastaanhan vallankumouksen piti alkaa Saksasta. Leninhän melkein myöhästyi Venäjältä eli meinasi olla vallan väärässä paikassa. Suomenkin itsenäisyyden myöntäminen oli toisarvoista, kun Lenin kumppaneineen luuli, että vallankumousaalto Venäjältä leviää Saksan kautta Englantiin ja sitäkautta Pohjoismaat tulevat yhteiseen työläisvaltioon joka tapauksessa mukaan.
Mannerheim ei kovin monia venäläiskenraaleja Suomeen värvännyt. Eikä se asepalvelulakikaan ollut aivan hänen keksintöjään. Molemmin puolin käytettiin palkka-armeijoita. Moni valkoinen torppari ja punainen työmies värvättiin armeijaan. Eipä ollut paljoa töitä tarjolla ja perhettäkin piti elättää. Punasten moraalihan alkoi horjua siinä vaiheessa, kun havaittiin, etteivät kansanvaltuuskunnan "kupongit"olletkaan todellista rahaa.
Aseelliset konfliktithän alkoivat, kun punaisille luvatun asejunan perillemeno piti turvata strategisesti keskeisiin kohteisiin.
Oikeusjärjestelmän suhteen toimittiin kömpelösti. Vallankumouksellinen toiminta laillista esivaltaa vastaan oli jo laissa rikokseksi määrätty ja laki salli ankarat tuomiot. Kuolemaan voitii tuomita myös aseellisesta ryöstöstä, joksi katsottiin myös aseen myötävaikutusella tehty omaisuuden pakko-otto, myös elintarvikkeiden, hevosten jne. Odotettiin, että oikeuslaitos ryhtyisi töihin. Se oli kuitenkin lamaantunut ja "kenttäoikeudet" alkoivat useilla alueilla tuomareiksi, kohtuuttomin seurauksin - totta mikä totta on.
Pakko-ottojakin tehtiin. Heidän asemansa oli onneton. Kun värvätyillä taistelijoilla oli jonkinlainen kokemus ja harjoitus taistelutilanteesta, pantiin pakko-otetut kävelemään avoimia peltoja ja teitä suoraan vastapuolen konekiväärien ruuaksi.
Miten olis käynyt, jos punaiset olisivat voittaneet. Kannattaako sitä kysyä, kun ympärillä on esimerkkejä, miten Venäjän alaisille valtioille kävi. Sitä suomalaiset söisivät kaalisoppaa monessa paikassa Venäjällä.
-
Tuon kun tajuaisi tänne kirjoittavat punikit.
Mannerheim oli viisas sotapäällikkö.
Hän vastusti talvisodan aloittamista. Hän ymmärsi köyhän maan resurssit. Politikot eivät kuunnelleet Carl Gustafia.
Taistelivat tuulimyllyjä (melnitsa) vastaan kuten Don Kihot.
Mannerheim vihasi sitä paraatia Helsingissä (1918).
Hän vihasi myös niitä kansallismielisiä, kuten murhamies E. Schaumannia.
Mahdatkos tietää, mikä maa aloitti Talvisodan?
Vihje: Se maa ei ole Suomi.
Entä mikä maa aloitti jatkosodan?
vihje: edelleenkään se maa ei ole Suomi.
Veijo Meri: Suomen marsalkka C.G. Mannerheim, s.293:
"Mannerheim sanoi Heinrichsille, että Suomen olisi syksyllä 1939
pitänyt suostua venäläisten ehtoihin. Kannaksen raja oli Aleksanteri
I:n toimesta piirretty valtakunnan sisäinen hallintoalueiden raja;
se ei voinut kestää itsenäisten valtioiden välisenä rajana, kun
toisella puolella oli suurvalta ja toisella puolella ihan pieni maa.
Luovuttamalla alueita Neuvostoliitolle olisi ehkä heikennetty sen
motiiveja tunkeutua pitemmälle."
16.3.1940 Kannaksen puolustuksesta vastannut Heinrichs valitti,
ettei hän ollut pystynyt täyttämään annettua tehtävää. "Oli selvää,
että kävisi niin kuin kävi. Teidäthän komennettiin johtamaan
katastrofia.", Mannerheim vastasi.
- Mannerheim talvisodan sytyttyä:
"Erkon on syytä mennä metsään ja ampua kuula päähänsä."
Muistitko sa(ar)namies kysyä lupaa kun kopioit tuon jutun?
Saat vastauksen