Oletteko

Minäkin mielelläni näkisin jonkin esimerkin väittämän yhteydessä. Taitaa kuitenkin olla turha toivo.
Keskustelun aloittaja todennäköisesti tälläkin hetkellä onnittelee itseään murskaavasta kritiikistä, jonka jakoi internetin välityksellä saatanan kätyreille. Saihan hän yhden yhtä terävän kannattajan mielipiteellensä.

Palstan taso olisi jo huolattavasti parempi ja lukukelpoisempi, mikäli kumpikin osapuoli oppisi ilmaisemaan kirjoittamaan / mielipiteitään ei solvaavalla tavalla.

Se olisi jo merkittävä edistysaskel, eikä tarvitsisi käyttää lukuisia energiaa kuluttavia suodattimia yrittäessään sivuutta / olla huomioimatta solvauksellista "ilmaisua".

Seuraava palstan tasoa merkittävästi korottava askel olisi olla kajoamatta ihmisiin / yksilöihin, vaan pitäytyä pelkästään asiassa asiana ja asiallisesti ( vaikka suoraan ja kaunistelematta ) ja sivityneiden ihmisten tapaan.

Tästä olisi hyvä aloittaa.

En nyt jaksa ponnistella, mutta tuo oma viestisi tekisi mieli muokata solvaamattomaan muotoon niin, että kuitenkin itse ajatus säilyisi.

Kykenetkö itse siihen ?

29 kirjoitti:

Palstan taso olisi jo huolattavasti parempi ja lukukelpoisempi, mikäli kumpikin osapuoli oppisi ilmaisemaan kirjoittamaan / mielipiteitään ei solvaavalla tavalla.

Se olisi jo merkittävä edistysaskel, eikä tarvitsisi käyttää lukuisia energiaa kuluttavia suodattimia yrittäessään sivuutta / olla huomioimatta solvauksellista "ilmaisua".

Seuraava palstan tasoa merkittävästi korottava askel olisi olla kajoamatta ihmisiin / yksilöihin, vaan pitäytyä pelkästään asiassa asiana ja asiallisesti ( vaikka suoraan ja kaunistelematta ) ja sivityneiden ihmisten tapaan.

Tästä olisi hyvä aloittaa.

En nyt jaksa ponnistella, mutta tuo oma viestisi tekisi mieli muokata solvaamattomaan muotoon niin, että kuitenkin itse ajatus säilyisi.

Kykenetkö itse siihen ?

Palstan tasoon vaikuttaa useampi asia, kuten mm. se millainen on se asia mistä keskustellaan. Jos keskustelu on vaikkapa tulitikusta, niis silloin lienee olennaista se kuka tulitikun on keksinyt, miksi se on keksitty, miten keksintöä on käytetty, millaista on tulitikkuja käyttäneiden ihmisten elämä ollut, millaisia muutoksia tulitikkuihin on tapahtunut, mikä on tulitikkujen tulevaisuus, jne?

Eli asiat pysyvät asioina ja ihmiset kykenevät jäsentämään ne tekijät miksi heille on mielestää edullista käyttää tulitikkuja ja tai miksi he eivät niitä käytä.

Tämä oli ensimmäinen taso asiassa, mutta sitten on se syvällisempi keskustelu siitä, mitkä ovat ne seikat, jotka ovat ihmiset saaneet ajattelemaan niin kuin he tulitikuista ajattelevat? Ja sellainen analyyttinen keskustelu kyllä puuttuu tältä palstalla ja niihin kysymyksiin en ole huomannut koskaan saatavan vastausta. En ota kantaa siihen, miksi sellainen analyyttinen keskustelu puuttuu, mutta oletan, että heidän keskuudessaan jotka ovat aktiivisesti tämän palstan aihepiirin parissa puuttuu jostain syystä sellainen toiminta tapa? Ja tällä tarkoitan sitä, että vain toisella puolelta se puuttuu.

Koska monet nimimerkit, jotka ovat olleet sen parissa ja eivät enää ole aktiivisesti lisäävät aina lähdeluettelot, linkkiviitteet jne omiin viesteihinsä. Lisäksi heiltä löytyy tietoa, ymmärrystä ja monia muita ominaisuuksia jotka tekevät näistä viesteistä mielenkiintoisia.

Jehovan todistajilla sensijaan näyttää olevan huomattavasti hankalampaa normaali viestiminen, joka yleensä on monisuuntaista? Ja joka edellyttää halua selvittää niitä käsitteitä mitä toinen esittää?

Johan Nyt kirjoitti:

Palstan tasoon vaikuttaa useampi asia, kuten mm. se millainen on se asia mistä keskustellaan. Jos keskustelu on vaikkapa tulitikusta, niis silloin lienee olennaista se kuka tulitikun on keksinyt, miksi se on keksitty, miten keksintöä on käytetty, millaista on tulitikkuja käyttäneiden ihmisten elämä ollut, millaisia muutoksia tulitikkuihin on tapahtunut, mikä on tulitikkujen tulevaisuus, jne?

Eli asiat pysyvät asioina ja ihmiset kykenevät jäsentämään ne tekijät miksi heille on mielestää edullista käyttää tulitikkuja ja tai miksi he eivät niitä käytä.

Tämä oli ensimmäinen taso asiassa, mutta sitten on se syvällisempi keskustelu siitä, mitkä ovat ne seikat, jotka ovat ihmiset saaneet ajattelemaan niin kuin he tulitikuista ajattelevat? Ja sellainen analyyttinen keskustelu kyllä puuttuu tältä palstalla ja niihin kysymyksiin en ole huomannut koskaan saatavan vastausta. En ota kantaa siihen, miksi sellainen analyyttinen keskustelu puuttuu, mutta oletan, että heidän keskuudessaan jotka ovat aktiivisesti tämän palstan aihepiirin parissa puuttuu jostain syystä sellainen toiminta tapa? Ja tällä tarkoitan sitä, että vain toisella puolelta se puuttuu.

Koska monet nimimerkit, jotka ovat olleet sen parissa ja eivät enää ole aktiivisesti lisäävät aina lähdeluettelot, linkkiviitteet jne omiin viesteihinsä. Lisäksi heiltä löytyy tietoa, ymmärrystä ja monia muita ominaisuuksia jotka tekevät näistä viesteistä mielenkiintoisia.

Jehovan todistajilla sensijaan näyttää olevan huomattavasti hankalampaa normaali viestiminen, joka yleensä on monisuuntaista? Ja joka edellyttää halua selvittää niitä käsitteitä mitä toinen esittää?

Perustarve. Lähden ja lähdin edellisessä viestissäni liikkeelle viestinnän aivan perusasetelmasta, tarpeesta. Nähdäkseni yksi sen aivan perusta on hyvät perus-käytöstavat, solvaamattomuus ja toisten "perus-kunnioittaminen", riippumatta heidän mielipiteistään ja niiden perusteista.

Miten asiallinen viestintä on mahdollista solvaavassa hengessä ? Tâmä tietystikin koskee kaikkia ospuolia.

Luonnollisestikin olen mainitsemiesi aivan oleellisten seikkojen kanssa samaa mieltä, mutta tämä ei kuitenkaan poista edellä olevien perusarvojen merkitystä ja tärkeyttä kaiken tasoiselle viestinnälle, tapahtukoon se missä piireissä tahansa.

Tietysti tämän palstan puitteissa viestiminen on vaikeaa, koska toinen osapuoli katsoo jo lähtökohtaisesti olevansa aina oikeassa ja kieltäytyen systemaattisesti edes harkitsemaan esitettyjä argumentteja objektiivisesti ja vaikka se monissa asiayhteyksissä jopa sen omalla materiaalilla voidaan osoittaa toiseksi.

Lisävaikeus, eikä merkityksettömin, syntyy myös siitä, että tämä samainen osapuoli katsoo "keskustelukumppaniensa" oleva Saatanasta ja luopio pettureita.

29 kirjoitti:

Perustarve. Lähden ja lähdin edellisessä viestissäni liikkeelle viestinnän aivan perusasetelmasta, tarpeesta. Nähdäkseni yksi sen aivan perusta on hyvät perus-käytöstavat, solvaamattomuus ja toisten "perus-kunnioittaminen", riippumatta heidän mielipiteistään ja niiden perusteista.

Miten asiallinen viestintä on mahdollista solvaavassa hengessä ? Tâmä tietystikin koskee kaikkia ospuolia.

Luonnollisestikin olen mainitsemiesi aivan oleellisten seikkojen kanssa samaa mieltä, mutta tämä ei kuitenkaan poista edellä olevien perusarvojen merkitystä ja tärkeyttä kaiken tasoiselle viestinnälle, tapahtukoon se missä piireissä tahansa.

Tietysti tämän palstan puitteissa viestiminen on vaikeaa, koska toinen osapuoli katsoo jo lähtökohtaisesti olevansa aina oikeassa ja kieltäytyen systemaattisesti edes harkitsemaan esitettyjä argumentteja objektiivisesti ja vaikka se monissa asiayhteyksissä jopa sen omalla materiaalilla voidaan osoittaa toiseksi.

Lisävaikeus, eikä merkityksettömin, syntyy myös siitä, että tämä samainen osapuoli katsoo "keskustelukumppaniensa" oleva Saatanasta ja luopio pettureita.

"Tietysti tämän palstan puitteissa viestiminen on vaikeaa, koska toinen osapuoli katsoo jo lähtökohtaisesti olevansa aina oikeassa ja kieltäytyen systemaattisesti edes harkitsemaan esitettyjä argumentteja objektiivisesti ja vaikka se monissa asiayhteyksissä jopa sen omalla materiaalilla voidaan osoittaa toiseksi."

Oikeastaan molemmat osapuolet, jotka esittävät väitteitä olettavat olevansa oikeassa? Se voiko totuus olla jossain välimaastossa on toinen kysymys? Itse kallistun sille kannalle, että se osapuoli joka ei käsittele esitettyjä asioita on kuitenkin aina heikommassa asemassa, koska se voi mahdollisesti johtua joko tiedon puutteesta tai kritiikin sietokyvyn puutteesta? Mikäli suljemme pois sen vaihtoehdon, että keskustelu ei olekaan vapaata? Ja sen, että yksittäisen ihmisen kyky esim. ajan ja vastauksen jäsentelyn tietopuolisen monimutkaisuuden johdosta yksilö katsoo, ettei ollenkaan osallistu keskusteluun, koska se voisi vaatia liikaa ko. tilanteessa paneutumista jonkin toisen asian tekemiseltä? Sitten on olemassa vielä he ketkä kysyvät jotta voisivat yrittää jäsentää itselleen mielipiteen?

Tuo saatana asiaisi on tietysti vaikea seikka sikäli, jos sillä estetään se, että asioita ei tarvitse käsitellä jonkun ihmisryhmän kanssa tai yksittäisten ihmisten kanssa? Mutta sitähän ylpeys ja ylpeily teettää kaikkialla, että samankaltaisuuden vaatimus pyrkii tukehduttamaan moniarvoista ja monipuolista keskustelua. Joka sinänsä ei ole itseisarvo, mutta oikeinkäytettynä voi ehkä mahdollistaa jonkin oikeankin ratkaisun löytämisen tekemisen pohjaksi?
Ja sellaisesta yli-ihmis ideologiasta historia ei kuitenkaan anna kovin montaa esimerkkiä siitä, että lopputulos olisi ollut ihmisarvon huomioonottavaa?